JYPin markkinointi on jumahtanut kultaiselle 80-luvulle. Markkinoinnin ympärillä ei ole huokunut mitään eteenpäin menemisen merkkejä, vaan asiat junnaavat paikallaan - elleivät ota peräti takapakkia. Markkinoinnin osalta kautta ovatkin värittäneet vain negatiiviset kohut.
Paljon kohua herättäneet klassikkopaidat eivät keskittyneet oman organisaation korostamiseen, vaan vastustajan täydelliseen mollaamiseen. Tämän tempauksen kanssa ei menty sieltä, missä aita on matalin, vaan sieltä missä aitaa ei ole ollenkaan.
Pudotuspeleissä kansan tietoisuuteen on noussut megafoni-episodi, jossa SaiPa-faneja kiellettiin tuomasta megafonia Hippokselle. Tämäkin herätti väkisin taka-ajatuksen pikkulasten hiekkalaatikkonokittelusta, joka perustui Lappeenrannassa tapahtuneeseen episodiin, missä rumpujen tuominen Kisapuistoon kiellettiin.
Pelillisesti JYP on ollut varsinkin pudotuspeleissä näennäisesti mukana voittokamppailussa, mutta todellisuussa voitto ei ole ollut lähelläkään. Ratkaisevilla hetkillä, jotka kokemuksen turvin olisi pitäneet kääntyä jyväskyläläisten hyväksi, SaiPa on pyyhkinyt JYPillä lattiaa.
Vaikka joukkue on täynnä kokemusta kovimmista mahdollisista paikoista, on joukkueen peli sulanut täysin käsiin nälkäisen ja kiimaisen SaiPan edessä. Pudotuspelit eivät ole oikea aika ratkaista pelillisiä kysymysmerkkejä.
Suurempi tuuletus niin sikariportaassa kuin kopissakin olisi enemmän kuin paikallaan. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, nyt tämän dynastian kulta-aika on karusti tulossa päätökseensä.
Ainoa kysymys, jota tällä hetkellä JYPin toimistolla kuuluisi pureskella on se, että kuinka organisaatio saadaan uuteen nousuun. Sellaiseen nousuun, jonka ansiosta tämäkin penkin alle mennyt kausi voitaisiin nähdä uuden ja paremman aikakauden liikkeelle potkaisijana.
