JYP on pelannut joulun jälkeen yhdeksän ottelua, joista pistepussi on karttunut peräti 24 pisteen verran. Ainoat pistemenetykset tulivat suurinta mestarisuosikkia Tapparaa vastaan.
Esimerkiksi keväällä jopa ylikorostetun tärkeä erikoistilannepelaaminen on toiminut erinomaisesti: ylivoimalla kiekkoa on hakattu verkoon yli 30:n prosentin tehokkuudella ja alivoimalla maaleja on ehkäisty 97 prosentin tarkkuudella.
Mestariainesta, joku sanoisi.
Vaikean syksyn aikana joukkueella enemmän sääntö kuin poikkeus oli tiukkojen pelien häviäminen ja jatkuvat sulamiset johtoasemassa. Keskiviikon koitos Pelicansia vastaan oli oiva osoitus joukkueen kypsyydestä, kun pienen pään seinään hakkaamisen jälkeen joukkue latoi taululle selkeät 4−0-lukemat.
Vanhan viisauden mukaan joukkue on yhtä hyvä kuin huonoin lenkkinsä, ja JYPin kohdalla tämä pitää erinomaisesti paikkaansa. Tason nostoja yksilötasolla on nähty laajasti Niklas Frimanista aina J-P Hytöseen.
Näiden ansiosta pakottavaa tarvetta kilpavarustelulle ei Jyväskylässä ole. Ei edes siinä tapauksessa, että Michel Miklík olisi sivussa pudotuspelien alkuun saakka.
Viime vuosiin verrattuna on myös yksi tärkeä seikka. Mahdollisesti jopa se tärkein.
Täksi kaudeksi joukkueeseen tuli runsaasti lisää pelaavuutta Antti Suomelan johdolla, mikä antaa huomattavasti paremmat eväät pelin variointiin.
Pelien välillä luonne muuttuu, mutta jyväskyläläispuhuri puhaltaa todella voimakkaasti.
