NHL ei juhannusjuhlintaa sen kummemmin kunnioita, vaan viikonloppu on kiekkokauden olennainen osa ja kotimantereellaan suuri mediatapahtuma. Suomalaisellekin draft-fanille tarjoutuu nykytekniikan aikana laadukasta palvelua tilaisuuden seuraamiseen. Kun ennen vanhaan pelaajat itsekin lukivat varauksestaan vasta aamuvarhaisella teksti-tv:n avattuaan, on nyt mahdollista seurata nimenhuutoa reaaliaikaisena internetissä, esimerkiksi Jatkoajassa.
Tänä vuonna laimea kattaus
Tämänvuotisen, Torontossa järjestettävän draft-tilaisuuden pelaaja-antia on luonnehdittu laimeahkoksi ja kattausta pidetään mielenkiinnottomimpana sitten vuoden 1996. Ehkä näin, mutta huonoja pelaajia ei kärkipäässä varmasti varata nytkään. Vuosi 1996 oli muuten myös suomalaisten osalta varsin vaisu, ensimmäinen suomalaisnimi huudettiin vasta tilaisuuden toisena päivänä, kunnian sai neljännellä kierroksella numerolla 81 varattu Antti-Jussi Niemi.
Kaiken kaikkiaan viikonvaihteen aikana varataan 30 seuraan hieman vajaat 300 jääkiekkoilijaa. Näistä tänäkin vuonna noin joukkueellisella on suomalainen passi. Jos puheet tason laimeudesta pitävät paikkansa, on vuorenvarmaa, että tilaisuuden päätöskierroksilla tullaan varaamaan todellisia yllätysvarauksia (myös iäkkäitä sellaisia) avoimen reippaalla toivotaan toivotaan- mentaliteetilla. Siksi on syytä jälleen toivoa uutta ennätystä suomalaisvarausten määrään. Ennakointi on tänä vuonna vähintäänkin perinteisen vaikeaa, mutta jännityksen lisäämiseksi aion sitä kuitenkin yrittää. Pakkaa sotkee myös, että puheiden mukaan eri seurojen listat poikkeavat toisistaan oikeastaan enemmän kuin koskaan eli etenkin päätöskierroksille on yllätyksellisiä varauksia, suuriakin yllätyksiä luvassa. Jännää, eikös?
Miten kävikään viime vuonna?
Vuosi 2001 oli tähän mennessä suomalaisten menestyksekkäin draft-vuosi. Yksittäisen pelaajan ennätys, varausnumero 3, säilyi edelleen Aki Bergin ja Olli Jokisen yhteisomistuksessa, mutta ensimmäistä kertaa kaksi suomalaista (Mikko Koivu numerolla 6 ja Tuomo Ruutu sijalla 9) varattiin koko tilaisuuden top-10:ssä. Yhtä komea ennätys tehtiin varattujen suomalaisten kokonaismäärässä, joka ylitti suunnilleen kaikki odotukset. Aiemmasta 19 varauksen ennätyksestä skarpattiin viidellä, kun 24 suomalaisen NHL-unelma tuli draftin myötä askeleen lähemmäksi todellisuutta.
Ahkerin suomalaisten pelaajien varaaja oli viime vuonna Sakari Pietilän ”tähdittämä” Chicago Blackhawksin organisaatio, joka Tuomo Ruudun lisäksi otti kiinnityksen myös Tommi Jäminkiin ja Teemu Jääskeläiseen. Kaksi suomalaispelaajaa varasi Minnesota Wild, Calgary Flames ja kokeneempiin suomalaispelaajiin (Jussi Markkanen ja Kari Haakana) luottanut Edmonton Oilers.
Markkasen ja Haakanan draftit kuvaavatkin erinomaisesti homman nykyistä luonnetta. Joukkueet varaavat huomattavan paljon myös perinteisemmän draft-iän jo aikapäiviä sitten ohittaneita valmiita pelimiehiä. Kun menestystä halutaan pian, on helpoin tie sitä yrittämään usein haalia Euroopasta kypsiä kiekkoilijoita sopuhintaan. Viime vuoden 24 suomalaisvarauksesta peräti 11 olikin yli-ikäisiä ja näistäkin kahdeksan 70-luvulla syntyneitä, vanhimpana pian jo 30 vuotta täyttävä Tony Virta. Joten juuri mikään ei enää yllätä.
Ja sitten itse asiaan – ennustamisen pirullisen suloiseen maailmaan. Varattavat suomalaiset Entry Draftissa 2002, varmat ja ei niin varmat.
Heitä veikkaan varattavan (yhteensä 26 varausta):
1.kierros:
Kari Lehtonen
mv Jokerit 16.11.1983 Helsinki 186 cm / 77 kg / L
Jokaiselle lukijallemme tuttu tapaus on draftin paras maalivahti ja tullaan varaamaan kärkikolmikossa. Scoutit ovat hehkuttaneet häntä koko kansainvälisen uran ajan. Modernin tyylin maalivahti: kookas ja peittävä, vaikka pelaa enemmän polville menevää perhostyyliä. Vaikka menee helposti alas, peittää silti kokonsa avulla hyvin yläpesät. Nopeat jalat, hallitut reboundit, hyvä vaikkei loistokas hanska. Listaa voisi jatkaa ja jatkaa. Mikä tärkeintä, on todistanut olevansa voittajatyyppi joka kasvaa paineiden alla. Todellinen franchise-maalivahti, jos kehitys jatkuu odotettuna. Pohjoisamerikkalaisesta näkökulmasta eniten parannettavaa on mailapelissä ja puolustuksen ohjauksessa. Lehtosta verrataan koko ajan uusien maalivahtien huippunimeen Roberto Luongoon, myös Nikolai Khabibulin mainitaan usein vertailukohtana.
Suomalaispelaajan varaaminen koko tilaisuuden ensimmäisenä ei ole koskaan ollut lähempänä kuin nyt. Melko tavallista tuntuukin olevan, että Lehtosta pidetään draftin lupaavimpana pelaajana ja ”esteeksi” saattaakin nousta pelipaikka. Kyntensä jo näyttäneen kenttäpelaajan varaaminen ykkösenä kun on kai kuitenkin jollain tavalla riskittömämpää kuin vielä kypsymättömän maalivahdin. Mutta toisaalta: Vielä viime syksynä Suomen kiekkofanit ja kiekkojohtajat pitivät yleisesti Lehtosta raakileena suuriin Jokeri-saappaisiin, mutta kuka enää epäilee hänen kypsyyttään, saati lahjakkuuttaan, jäätävien SM-finaalipelien tai kevään maaotteluiden jälkeen. Harvassa ovat. Draftin jälkeen jännitys Lehtosen suhteen jatkuu, sillä täysin mahdollista on, että hän allekirjoittaa NHL-sopimuksen jo tänä kesänä.
Joni Pitkänen
p Kärpät 19.9.1983 Oulu 191 cm / 87 kg / L
Joni Pitkänen täydentää suomalaisittain upean draftin alun ja tulee tekemään duo-ennätyksen yhdessä ikätoverinsa Lehtosen kanssa. Kärppäpakki on luonnonlapsi, jota on tituleerattu parhaaksi pakkilupaukseksi koskaan Suomesta. Liki täydellinen paketti: iso, ilkeä, liikkuva, kiekollisesti taitava, luova, uskaltava ja mikä tärkeintä, nauttii pelaamisesta ja peliajasta. On hehkutettu tulevana tähtenä koko uransa ajan ja tässä piilee riski. On opittava vielä ammattimaisempi asenne harjoitteluun ja vastoinkäymisiin, joita väistämättä uran aikana vielä tulee vastaan. Ottaa usein liikaa riskejä kiekollisena. Niin kauan kuin selviää takaiskuitta se ei haittaa, mutta NHL-tasolla virheet näkyvät heti. On vielä todistettava kansainvälisesti ja liigassa, että kykenee kantamaan joukkueensa voittoon.
Pitkänen pelasi erittäin hyvän liigakauden Kärppien luottomiehenä, mutta taisi kuitenkin väsyä hieman kevättä kohti. Joka tapauksessa suomalaisittain harvinainen lahjakkuus, josta on iloa varaavalle seuralleen vielä pitkään. Tällaisista pakeista on NHL:ssä huutava pula.
Pitkänen tulee melkoisella varmuudella varatuksi kärkinelikossa ja häntä pidetäänkin yleisesti toiseksi lupaavimpana kenttäpelaajana heti Jay Bouwmeesterin jälkeen. Suorastaan suussasulavan herkullisen tilanteesta kuitenkin tekee, että ensimmäisenä varaavan Florida Panthersin nykyinen (tosin kohtalaisen irtisanomisaltis) päävalmentaja Mike Keenan on tunnustautunut avoimesti suureksi Joni Pitkäs-faniksi. Joten täysin ei voida sulkea pois edes sitä vaihtoehtoa, että tämä oululaislupaus olisi ensimmäinen suomalainen ykkösvaraus. Sopimustarjous varaavalta seuraavalta tulee pian draft-viikonlopun jälkeen.
Sean Bergenheim
oh Jokerit, 8.2.1984 Helsinki 180 cm / 84 kg / L
Pikakiituri Bergenheim jatkaa korkeiden Jokeri-varausten Jani Ritan ja Teemu Laineen jalanjäljissä. On vauhtia, on voimaa ja kokoonsa nähden fyysinen pelityyli. On saanut scouttipiireissä kovaa kritiikkiä viimeistelytaidon puutteesta. Luo maalipaikkoja solkenaan, mutta verrattuna pehmeäkätisiin tsekkeihin ja venäläisiin, missaa niitä liian suurella prosentilla. Sean on kuitenkin näyttänyt molemmissa alle 18-vuotiaiden MM-kisoissaan, että tekee maaleja ja nostaa tasoaan paineiden alla, eli on siis hieman Ritan tyylinen playoff-pelaaja, joka ei runkosarjassa tule välttämättä koskaan ennätyksiä rikkomaan. Bergenheim saattaa saada NHL:ssä karvaavan tai puolustavan roolin, ellei kehity Niklas Hagmanin tapaan viimeistelijänä. Pelaajana Sean on hieman yksiulotteinen, ei pelintekijän näkemystä. Hän kuitenkin hallitsee hyvin myös puolustussuunnan pelin ja edustaa hyvällä tavalla modernia suomalaiskiekkoilijaa. Ikäluokassaan kymmenen parhaan luistelijan joukossa maailmassa.
Juuri Bergenheimin tyyppiset ahkerat ja tunnolliset Singer-laiturit ovat olleet se suomalainen pelaajatyyppi, joka on varaavia seurapomoja viime vuosina vetänyt eniten puoleensa. Central Scouting Bureau:n (CSB:n) kauden päätösrankingin mukaan Bergenheim vaikuttaisi kakkoskierroksen varaukselta, mutta itse veikkaan Seanin nousevan ykköskierroksen loppulauluihin. Sijoitus lienee joka tapauksessa haarukassa 20-45. Mahtumalla kolmantena miehenä ykköselle Sean sivuaisi yhdessä Lehtosen ja Pitkäsen kanssa suomalaisennätystä. Vuoden 1995 draftissahan varattiin ensi kertaa kolme suomalaista ykköskierroksella, Aki Berg numerolla 3, Teemu Riihijärvi 12:tena ja Miika Elomo sijalla 23. Ensi kaudella Seanilta olisi lupa odottaa sitä suurta läpimurtoa 20-vuotiaiden MM-kisoissa.
Sean Bergenheim saanee NHL-uransa hyvälle alulle jo kauan ennen kuin kaikki suomalaiset jääkiekkoselostajat lausuvat hänen nimensä samalla tavalla.
2.kierros:
Hannu Toivonen
mv HPK, 18.5.1984 Hattula 190 cm / 86 kg / L
Viime vuonna varattiin neljä suomalaista maalivahtia ja koko viimeisen vuosikymmenen ajan ovat suomalaiset maalivahdit olleet marssimassa määrätietoisesti kohti NHL:n huippua. Tänä vuonna tuo maalivahtienkin varausennätys on vaarassa rikkoutua. Varausikäisten pohjoisamerikkalaisten maalivahtien tasoa pidetään heikonlaisena, joten Hannu Toivonen voi mennä Lehtosen vanavedessä yllättävänkin korkealla.
Suomessa lahjat ovat jo olleet tiedossa, kansainvälisesti Toivonen teki läpimurtonsa viimeistään nuorten MM-kisoissa. Tasoltaan hän on kuta kuinkin samalla viivalla viime vuoden Tuomas Nissisen kanssa, ja onkin mielenkiintoista nähdä kumpi pelaa Lehtosen kanssa ensi vuoden 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Kuten Lehtonen ja Nissinen, Toivonen edustaa modernia koulukuntaa, jossa iso peittävä koko liittyy akrobaattimaiseen liikkuvuuteen. Erittäin nopeiden jalkojensa avulla hän hallitsee reboundit mainiosti. Nousee maista nopeasti, eikä panikoidu maalinedustakahinoissa. Urheilullinen, kilpailuhenkinen ja henkisesti vahva Toivonen jatkaa ilahduttavaa nuorten suomalaismaalivahtien esiinmarssia.
Jesse Niinimäki
kh Ilves, 19.8.1983 Tampere 188 cm / 80 kg / L
Suomalainen juniorijääkiekkoilu ei ole viime vuosina päässyt leveilemään millään massiivisella suvereenien sentterilupausten tulvalla, vaan koko maan keskushyökkääjätilannetta on enemmänkin kuvattu sanalla huolestuttava. Ilveksen Jesse Niinimäen nimi on kuitenkin syytä painaa jo hyvissä ajoin mieleen. Niinimäki on ollut scoutti-rankingeissa koko ajan nousukiidossa, ja kakkoskierroskin on jo realismia.
Luonnonlahjakkuus nousi oikeastaan vasta tänä vuonna nuorten maajoukkuekuvioihin ja teki hyvää jälkeä sekä A-junnuliigassa että muutamissa liigapeleissään. Ei ole enää "best kept secret", vaan maine loistavasta syöttelytaidosta on kiirinyt jo kaikkialle. Hyväraamisen Niinimäen olemuksen kiteyttää hyvin erään scoutin toteamus "he's like Mikko Koivu without the physical egde". On siis käsistään taitava, mutta opittava käyttämään kokoaan röyhkeämmin hyväksi. Pelisilmä on huippuluokkaa, luistelu kohtuullisen hyvää, mutta lähtönopeutta on vielä kehitettävä. Todennäköisesti voiman saanti lisää tilannekovuutta. Niinimäen on opittava myös ampumaan itsekkäästi (saisiko Raipelta oppia?). Silti vielä kysymysmerkki, koska on kansainvälisesti varsin kokematon. Joku joukkue ottaa hänet riskillä varsin korkealla.
3.kierros:
Topi Jaakola
p Kärpät, 15.11.1983 Oulu 185 cm / 80 kg / L
Luotettava kärppäpakki on nuorisomaajoukkueiden veteraani. Kohtuullinen koko, ei loistava missään, mutta ei myöskään ilmeisiä heikkouksia. Toiset organisaatiot rankkaavat Jaakolan jopa toiselle kierrokselle, toiset taas häntäpäähän. Ei ole (vielä?) tarpeeksi taitava ollakseen hyvä hyökkäyssuunnan pakki, tehnyt varsin vaisusti pisteitä, mutta ei myöskään pelaa tarpeeksi rymistellen ollakseen fyysinen puolustuspään pakki. Jaakola osaa sijoittua ja lukea peliä europakin tavoin hyvin ja kiekonkäsittely on myös kohentunut. Perusurheilullinen johtajatyyppi tulee pelaamaan pitkän uran ja on siksi matalan riskin varaus, joka voi todella lyödä itsensä läpi tulevaisuudessa. Vuosi sitten Suomen voittaessa 18-vuotiaiden MM-pronssia Jaakola valittiin Suomen joukkueen parhaaksi pelaajaksi. Tuolloin häntä pidettiin joissakin lähteissä jopa ykköskierroksen miehenä, mutta loukkaantumisten sävyttämä ja muutenkin hieman alakanttiin mennyt kausi 2001-2002 on pudottanut sijoitusta. Tämän miehen sukunimi tullaan kirjoittamaan suomalaismediassa vielä monta kertaa väärin. Mutta pääasia on, että paljon tullaan kirjoittamaan.
Jarno Virkki
p HPK, 12.5.1984 Hämeenlinna 186 cm / 90 kg / L
HPK:n puolustajakolossi Jarno Virkki nousee hieman yllättäen jo lauantain viimeiseksi suomalaisvaraukseksi. Tyypiltään hän on kuitenkin varsin riskittömän oloinen varaus. Eri organisaatioiden mielipiteet hänestä vaihtelevat, mutta etenkin puolustavaa ja kohtuullisen fyysistä, mutta silti liikkuvaa europakkia etsivät voivat poimia hänet näinkin ylhäällä. Herätti scouttien huomion yli vuosi sitten 17-vuotiaiden turnauksessa Kanadassa, tällä kaudella kärsi siitä että pääsi maajoukkueryhmän mukaan vasta keväällä. Ei mikään loistelias kiekollisesti, mutta syöttö lähtee hyvin. Paras avu on vakaa pelitaso ja virheettömät ratkaisut paineen alla. Osaa hoitaa kiekon karvauksen alta pois, mikä on tärkeä taito NHL:ssä. Ihastusta on myös herättänyt mieltymys vanhanajan puhtaisiin lonkkataklauksiin. Pelikäsitys on hyvä ja kiekonkäsittely myös riittävää tasoa.
4.kierros:
Mikko Kalteva
p Jokerit, 25.5.1984 Hyvinkää 191 cm / 80 kg / L
Sunnuntaikin käynnistyy suomalaisittain aurinkoisesti, sillä neljännelle kierrokselle löytyy mukava konkkaronkka suomalaisvarauksia. Kalteva on saanut kosolti enemmän huomiota kuin maajoukkuekaverinsa Virkki ja ollut myös tätä korkeammalla rankingeissa. Pitkä Jokeri-pakki oli pikkuleijonien tukipilari koko kauden ajan. Liikkuu yli 190-senttiseksi pakiksi varsin hyvin ja on kehittänyt tilannenopeuttaan huomattavasti. Kalteva on kohtuullisen hyvä myös hyökkäyspäässä, hän osaa kuljettaa kiekkoa, avaussyöttö lähtee varsin tarkasti ja kiekonkäsittely on kohtuullisen hyvää tasoa. Tasainen suorittaja, jonka puutteena voi pitää tiettyä loistokkuuden puutetta. Tätä tulisi pohjoisamerikkalaisesta näkökulmasta, jos alkaisi taklata vielä voimallisemmin. Ei toimi yhtä hyvin karvauksen alaisena kuin Virkki. Silti hän on pelaaja, joka voiman lisääntyessä tulee tekemään paremman uran kuin moni korkeammalla varattu kanukkipakki.
Lasse Pirjetä
kh/lh Kärpät, 4.4.1974 Haukipudas 191 cm / 103 kg / L
Nykytrendien mukaisesti alkaa olla jo yllättävän myöhäistä, jos ensimmäinen yli-ikäinen varaus (siis suomalaisten) tehdään ”vasta” neljännelle kierrokselle. Mutta neljäskään ei tosiaan ole huono, ja pakkohan Iso-Lassea on tähän veikata. Viime vuonnakin kuulopuheet iäkkäämpien suomalaispelaajien varaamisesta pitivät paikkansa ja muutamassa tapauksessa (Nurminen, Haakana) jopa seura tiedettiin etukäteen oikein. 28-vuotiaasta maajoukkueen rivipelaajasta tuskin kovin moni seura on mitenkään mielettömän kiinnostunut, joten on melko helppoa myös ennustaa, että Pirjetän tulee huutamaan - huhujen mukaisesti - Columbus Blue Jackets. Luultavasti näinkin varhaisessa vaiheessa, sillä pelko hankinnan kariutumisesta toisen seuran varauksen takia huolestuttaa.
Kieltämättä Lasse on näyttöpaikkansa ansainnut, sillä ura on ollut vähintäänkin kohtalaisen komea ja yhtään valehtelematta hän kyllä esiintyi pirteästi jokaisella harvalla saamallaan peliminuutilla kevään MM-kisoissa. Sentit ja kilot ovat ehdottomasti NHL:n laatustandardien mukaiset. Kärppä-faneille Lassen varaus on sitten se vähän synkempi hetki, sillä eiköhän varaus tarkoita myös melkoisen pikaista sopimuksen sorvausta.
Tommi Tervo
mv Jyp, 12.3.1984 Jyväskylä 173 cm / 67 kg / L
Tervo on epäilemättä varma varaus ja tämän tilaisuuden suomalaisvahtien numero 3. Tommilla on eri juniorimaajoukkueista kokemusta jo vuosikausien ajalta eikä taso ole osoittanut mitään hiipumisen merkkejä. Toivonenkin ohitti Tervon rankingissa vasta aivan loppumetreillä. 18-vuotiaiden MM-kisatkin pojat pelasivat lähes puoliksi ja miltei vastaavilla tilastoilla. Voidaan varata aikaisemminkin, mutta sijoitusta pudottanee se, että pienikokoisena hän on kuitenkin hieman epä-nhl-mäinen maalivahti. Mutta toisaalta, tämän hetken NHL-veskareista Tervosta voisi tulla mieleen muuan Arturs Irbe, yksi kevään kuumimmista pelaajista. Tervo on sähäkkä reaktiomaalivahti, joka tulee varmasti tappelemaan maajoukkueen edustustehtävistä Nissisen ja Toivosen kanssa tasapäisesti myös tulevalla kaudella.
Valtteri Filppula
kh Jokerit, 20.3.1984 Vantaa 181 cm / 78 kg / L
Ikäluokkansa ykkössentteri Filppula on todella taitava, luistelee erittäin hyvin ja omistaa sametinpehmeät kädet. On saanut scouteilta kritiikkiä siitä, että teki lahjoihinsa nähden varsin vaisusti pisteitä kauden turnauksissa. Filppula oli kuitenkin vahva viimeisessä ja tärkeimmässä näyttöpaikassaan nuorten MM-kisoissa. Kaipaa paljon lisää voimaa, nyt häntä viskellään liian helposti sivuun ja pelin taso laskee trafiikissa. Verrattuna Ruotsin ykköskierroksella menevään Alexander Steeniin Filppula on vähintään yhtä taitava, jopa parempi kiekollisesti, mutta puolustuspelissä ja fyysisyydessä hän jää paljon jälkeen. Filppulalla on luontaista taitoa, jota ei voi opettaa, mutta vielä hän ei ole osiensa summa ja se voi näkyä sijoituksessa.
5. kierros:
Mikko Luoma
p Tappara, 22.6.1976 Jyväskylä 193 cm / 95 kg / L
Kookasraaminen Luoma taitaa saada joltakin NHL-seuralta mieluisan syntymäpäivälahjan, NHL-varauksen ja kutsun sopimusneuvotteluihin. Yli-ikäisenä pelaajana hän kuuluu selkeästi vielä ryhmään ”ei liian vanha”, urakehitys on ollut kroonisen nousujohteinen ja pelityyli on kuin tehty NHL-jäille. Viime syksyn liigapeleissä ja maajoukkueturnauksissakin erinomaisesti luisteleva Luoma oli miltei dominoiva pelaaja, jota vielä vuodenvaihteessa pidettiin varsin potentiaalisena MM-kisapelaajana. Kevään tullen taisi kuitenkin iskeä väsy, siksi hutiloivia otteet lumien sulaessa jo olivat.
Pelaajana Luoma on myöhäisherännäinen aivan Jukka Hentusen tai Pasi Nurmisen tapaan. Luoma ei esiintynyt yhdessäkään juniorimaaottelussa ja ensimmäisen SM-liigapelinsäkin hän pelasi Jypin paidassa vasta 22-vuotiaana. Jukka Rautakorven kovassa koulussa kehitys lähti kuitenkin kovaan nousukiitoon ja viimeistään viime kauden aikana hän alkoi jo näyttää NHL-puolustajalta. Luoma pelasi juniorina hyökkääjänä ja tämä tausta näkyy hänen kiekonkäsittelytaidossaan. Päättyneellä kaudella syntyi rohkeiden nousujen ja vihaisen ylivoimapyssyn avulla varsin maukkaat tehopistelukemat. Yksi-yhtä vastaan tilanteissakaan Luomaa ei ole aivan helppoa ohittaa.
6.kierros:
Kevin Kantee
p Jokerit, 29.1.1984 Idaho Falls, USA 186 cm / 86 kg / R
Amerikkalaissyntyinen Jokeri-pakki jakaa aika paljon mielipiteitä eikä sijoituksensa täten ole kovinkaan helppo veikattava. Kookas Kantee sai näyttöpaikkoja vasta loppukeväästä, mutta mahtui kuitenkin MM-kisajoukkueeseen, jossa onnistui keskinkertaisesti. Hän pelaa hyvää kiekollista peruspeliä ja tekee pisteitä ylivoimassa. Kokoa Kanteella riittää myös vääntöihin ja taklauksiin. Luistelunopeuden puute pudottaa häntä kuitenkin alemmas, kehitettävää myös jatkuvassa pelinluvussa.
Fredrik Norrena
p TPS/Frölunda 29.11.1974 Pietarsaari 183 cm / 85 kg / L
Oli melkeinpä yllättävää, ettei Norrenaa varattu jo viime vuonna, mutta viimeistään tällä kertaa on sitten käsillä tilanne ”nyt tai ei koskaan”. Tähän draft-spekulointiin Norre ahtautuu viimevuotistakin terävimmillä näytöillä, olihan hän kiistatta päättyneen liigakauden parhaita maalivahteja sekä bonuksena MM-joukkueen kakkosmaalivahti (vaikkakaan ei kovin säkenöivällä pelillä). NHL-organisaatiot ovat edelleen ruuhkaisia eläkeputkeen jonottavista maalivahdeista ja juniorien kasvua odotellessa on kokeneille eurooppalaiskassareille käyttöä. Norrenan vanhojen liigavastustajien Pasi Nurmisen ja Jussi Markkasen otteet Pohjois-Amerikassa toimivat tässäkin varmasti rohkaisevana esimerkkinä. Hyvällä itseluottamuksella varustettu, sähäkkä, korkealla intensiteetillä pelaava ja kiekon kanssakin pärjäävä Norrena viedään Frölunda Indiansin nenän edestä NHL:ään. Ehkä?
7. kierros:
Janne Jalasvaara
p Blues, 15.4.1984 Oulu 180 cm / 85 kg / L
181-senttinen Kärppä-kasvatti on pieni, mutta ilkeä. 18-vuotiaiden MM-joukkueen johtava kiekollinen pakki, vaikka ei pisteillä itse kisoissa mässäillytkään. Ryntäilijä, joka pyrkii taklaamaan kaikkea mikä liikkuu. Ja taklaa yleensä kovaa. Luistelee hyvin ja laukauskin on kunnossa, joskin tarkkuudessa ajoittain toivomisen varaa. Viihdyttävä pelaaja ärhäkkyytensä ja fyysisyytensä vuoksi. Tyylillisesti Jalasvaaraa voisi verrata esimerkiksi Tuukka Mäntylään, vaikka pelikäsitys ei ole läheskään samalla tasolla, myös Marek Zidlicky tulee mieleen. Luonnollisesti suuri kysymys on, säilyisikö terveenä NHL:ssä tuolla tyylillä. Kiekollisena on otettava vielä suurempaa roolia.
Juha Kuokkanen
mv Saipa, 26.1.1982 Tampere 179 cm / 76 kg / L
Veskarirynnäkkö Pohjolasta jatkuu. Uskon ja luotan siihen, että Saipa:n Juha Kuokkanen on se mies, joka varmistaa maalivahtien varaamisessa uuden suomenennätyksen ollen jo viides varattava suomalaishäkkäri. Kuokkasta voi huoletta pitää pienenä yllätysvarauksena, mutta toki kaverin on listoilleen noteerannut muun muassa CSB. Pääsi 20-vuotiaiden MM-kisoihin Lehtosen back-upiksi hieman takaoven kautta Joni Puurulan kärsittyä koko syksyn ajan loukkaantumisista, mutta on urallaan suoriutunut edustustehtävistään ilman suurempia moitteita. Päättyneellä liigakaudella sai Tomas Dubalta myös kohtuullisesti ylijääneitä peliminuutteja, mutta sarjan hännänhuipussa joutui säännöllisesti aikamoiseen tulitukseen. Uran tulevaisuutta varten jokainen päättyneen kauden ottelu poiki varmasti tärkeää oppia. Kuokkasen varaamista ei varmaan edes puolet joukkueista ole vakavasti harkinnut, mutta eiköhän taalaliigasta löydy seuroja, joilla on aikaa odottaa ja seurata, josko tästä miehestä kasvaisi tulevaisuudessa NHL:n standardeihin yltävä maalivahti.
Jarkko A. Immonen
kh Blues, 18.1.1984 Kouvola 179 cm / 77 kg / L
Se nuorempi keskushyökkääjä Jarkko Immonen, joka siis kaksi vuotta vanhemman kollegansa erottamiseksi on saanut lisäliitteen A. Kouvolan mies onnistui kansainvälisissä peleissä pisteiden valossa koko kauden. Aavistuksen maajoukkuetoveriaan Filppulaa pienempi, mutta tyyliltään soveltuvampi kansainvälisiin peleihin. Menee siekailematta kahinoihin ja osaa syöttää oikealle miehelle, vaikka olisi kaksi miestä kimpussa. Ei pelkää pitää kiekkoa kovassakaan trafiikissa ja hänellä on luontainen pelintekijän näkemys. Teki myös maaleja hyvin tällä kaudella. Miinuspuolella on mainittava pienikokoisuus, joka vie tehoa pelistä seuraavalla tasolla. Luistelijana ei ole Filppulan tasoa, vaikkakin on parantunut siinä. Nopeutta tulisi olla kokoon nähden enemmän.
Janne Niskala
p Lukko, 22.9.1981 Västerås, Ruotsi 182/84 L
Niskalankin varausta on sallittua pitää ainakin hieman yllättävänä, mutta kuitenkin mielestäni hyvin ansaittuna. Kantoi nuorena miehenä suurta vastuuta Ismo Lehkosen junioripitoisessa Lukko-ryhmässä ja kiitti ylivoimavastuustaan saldoamalla runkosarjassa yhteensä 20 tehopistettä. Monen SM-liigakatsojan mielestä oli jopa kauden paras tulokaspelaaja, mutta hävisi kuitenkin äänestyksen kyseisestä tittelistä niukasti HIFK:n Joonas Vihkolle. Leijonaluotsi Hannu Aravirta kutsui vielä kauden päätteeksi näytille A-maajoukkueeseen ja näissäkin peleissä Niskala ehti jo osoittaa potentiaalinsa tulevaisuuden maajoukkuemiehenä. Hyvin liikkuvan Niskalan parhaat avut ovat ehdottomasti kiekollisessa pelissä ja maalineduspelissä onkin vielä rutkasti kehitettävää. Ruotsissa syntyneen Niskalan uran kannalta hyvä veto saattoi olla käydä hakemassa kokemuksia ja vastuuta Manchester Stormissa, kun liigapaikkaa ei vielä kaudella 2000-2001 tahtonut millään aueta.
Ari Vallin
p Jokerit, 21.3.1978 Ylöjärvi 181/85 L
20-vuotiaiden maailmanmestari Helsingin kotikisoista neljän ja puolen vuoden takaa otti päättyneellä liigakaudellaan valtavan harppauksen eteenpäin. Raimo Summasen kova koulu taisi tehdä miehelle hyvää. Juniorina teki hyvää yhteistyötä Pasi Petriläisen puolustajaparina ja kaudella 2001-02 muodosti yhdessä Tom Koiviston kanssa yhden liigan toimivimmista pakkiduoista. Vallin on hyvä monipuolinen yleispuolustaja, joka kykenee ehjään suoritustasoon molemmissa päissä kenttää. Pelasi ensimmäisinä liigakausinaan melko puolustavassa roolissa. Hyökkäyspään potentiaalista kielii viime kaudella 45 pelissä tehdyt 24 tehopinnaa. Pääsi kauden aikana hyvin sisään myös A-maajoukkuerinkiin ja on varmasti varteenotettava nimi leijonapaitaan kuluvan vuosikymmenen arvoturnauksissa. On liigan sulavimmin luistelevimpia puolustajia ja hyvän pelisilmänsä avulla osaa tarjota herkullisia läpisyöttöjä kärkkäille hyökkääjille. Noustakseen NHL-tasolle on kulmapeliä vielä lujitettava eikä ylimääräiset ruutipanokset taklauksiinkaan olisi lainkaan pahitteeksi. Varsin mahdollinen loppukierrosten varaus kyvykästä vakaan suoritustason puolustajaa haikailevalla joukkueelle.
8. kierros:
Karri Akkanen
kh/lh Ilves, 29.1.1984 Tampere 198/92 R
Tämänvuotisen draft-tilaisuuden suomalaisten suuri tuntematon, aivan kuin Matti Kaltiainen viime vuonna. Ja tässä tapauksessa paino on sanalla suuri. Jos Akkanen olisi kymmenenkin senttiä lyhyempi, voisi varaus jäädä saamatta, mutta juniorimaajoukkueen portteja kolkutteleva liki kaksimetrinen hyökkääjäjätti saa usein scoutit kieltään lipomaan. Samankokoisena suomalaisdraftina tulee helpoiten mieleen numerolla 12 varattu Teemu Riihijärvi, toivotaan kuitenkin, että Akkasen tapauksessa urakehitys etenee mieluummin huomattavasti enemmän ylöspäin. Sentterikolossi pelasi maajoukkueissa varsin vähän tällä kaudella, mutta avasi ainoassa turnauksessaan Tjumenissa monen scoutin silmät. Liikkuu hyvin isoksi mieheksi ja osaa käyttää kokoaan edukseen. Kädet jäykänlaiset, ei tule olemaan pistemies. Pitkän tähtäimen projektipelaaja.
Mikael Vuorio
mv Lukko, 4.1.1984 Laitila 183/74 L
Kahdeksannen kierroksen varausvuorolla on jo helppo ”kokeilla” ja en hirveästi yllättyisi, jos kananmunakunta Laitilasta lähtöisin oleva Mikael Vuorio saisi jo kuudentena suomalaismaalivahtina NHL-varauksen. Nyt kaikki puhuvat Lehtosesta, Toivosesta, Tervosta ja Norrenasta, mutta Vuorio on koko ajan ollut kyttäämässä taustalla. Hän oli jo vuosikausien ajan vahvoilla 18-vuotiaiden MM-kisoihin, mutta kuluneen kauden aikana Toivonen ajoi lopulta ohi. Näyttöjä scouteille on kuitenkin annettu yllin kyllin. Vuorio pääsi maalinsuulle kauden aikana myös kuudessa liigapelissä, lähinnä kuitenkin Lukon rökäletappioissa Petri Vehasta tuuraamaan, otteluissa, joissa puolustaminen ei joukkueelle maistunut. Täten torjuntatilastonsa eivät tosiaan kummoiseksi nousseet. Mutta ero Toivoseen tai Tervoon ei ole järin suuri, joten en näe mitään estettä sille, etteikö myös Vuoriosta voisi kasvaa pätevä suomalainen jääkiekkomaalivahti.
9. kierros:
Jarkko Immonen
kh Ässät/Jyp, 19.4.1982 Rantasalmi 180/82 R
Se vanhempi ja toistaiseksi tunnetumpi Jarkko Immonen. Pitkänlinjan veteraani nuoresta iästään huolimatta. Keväällä Ässistä Jypiin siirtynyt Immonen on sivuutettu jo kahdessa draftissa, mutta nyt vuodenvaihteessa pelatut vahvat kaksikymppisten MM-kisat taitavat tuoda varauksen. Ei loistoa millään osa-alueella, mutta tekee hyvin maalin läheltä pisteitä, osaa pelata maskimiehenä ja vääntää sekä ottaa iskuja. Suhteellisen vahva, mutta kokoa pitäisi olla enemmän, koska luistelunopeus on varsin vaisua.
Kiekkoilijataustaltaan Immosella on vastaavuutta Lukon Toni Koiviston kanssa. Molemmat ovat kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja päättivät jo varhaisessa vaiheessa satsata kiekkouraan. Immosen kotikunta Rantasalmi sai oman jäähallin vasta tänä keväänä ja kunnan ainoana liigapelaajana ja mahdollisena NHL-varauksena Immosessa on edellytyksiä pitäjän suureksi sankariksi. Tähän mennessä maatalouskunta kun tunnetaan korkeintaan muinaisesta elokuvasta ”Rantasalmen sulttaani” (Starred by Esa Pakarinen & Kauko Käyhkö). Jo varhaisesta nuoruudestaan asti Immosta kuljetettiin päivittäin 50 kilometriä Savonlinnaan harjoituksiin ja varsin aikaisin Jarkko myös teki ratkaisun siirtyä Turkuun ja Turun urheilulukioon. Ensimmäinen liigakausi oli kieltämättä pettymys, mutta onneksi tehot löytyivät sopivasti juniorien MM-kisoihin. Toivoa sopii, että kehitys käynnistyisi uudelleen ensi kaudella hurrikaanipaidassa.
Joni Töykkälä
lh Blues, 25.2.1984 Espoo 183/70 L
Älykkäästi pelaava Blues-laituri kuuluisi potentiaalinsa puolesta korkeammallekin. Fyysisesti vielä varsin voimaton raakile. Töykkälä pelasi ajoittain loistavaa peliä kansainvälisissä turnauksissa, mutta hiipui valitettavasti tehollisesti MM-kisoissa. Fiksu kahdensuunnan pelaaja muistuttaa hieman jopa Jere Lehtistä. Hyvät kädet, osaa viimeistellä ja on ensimmäisenä miehenä auttamassa puolustusta. Tekee työtä hyvällä sykkeellä, eikä ujostele trafiikkia. Pelinluku on erittäin vahvaa ja osaa syötellä myös hyvin. Silti kaipaa rutkasti lisää voimaa ja sen mukanaan tuomaa lisäröyhkeyttä. On pelaaja, joka voi todella puhjeta kukkaan viiden vuoden aikajänteellä. Tunnollisia ja vikkeliä suomalaislaitureita arvostetaan rapakon takana ja siksipä Töykkälänkin kehitystä haluaa joku seura tarkkailla yksinoikeutenaan.
Kim Hirschovits
kh HIFK, 9.5.1982 Helsinki 185/85 L
Hirschovits ei varmasti ole kovinkaan monen NHL-seuran varauslistoilla hieman vaatimattomista MM-tehoistakin jo johtuen, mutta toisaalta, yksikin seura riittää. Potentiaaliaan tämä taitoniekka on osoittanut jo useassa turnauksessa ja myös liigapeleissä vastuulliseen rooliin päästessään. Vakituinen pelipaikka on kuitenkin ollut alati tiukassa ja siksi tehoilla on toistaiseksi mässäilty lähinnä A-juniorien SM-liigassa. Hirschovitsin kohdalla varauksen voi lopulta ratkaista halu ja uskallus lähteä kauden päätteeksi kokeilemaan vauhtia Amerikan USHL-liigassa ja siellä ilmeisesti myös varsin kelvollisesti pelatut kuusi ottelua.
Tuomas Mikkonen
oh Jyp, 25.3.1983 Jyväskylä 188/84 L
Suoraviivainen ryminälaituri missasi 18-vuotiaiden MM-kisat vuosi sitten loukkaannuttuaan harmillisesti juuri kisojen alla. Harjoitusturnauksissa on kuitenkin aina menty ja meinattu ja nimi on vahvasti scouttien papereissa. Hippoksen kotiyleisönkin Mikkonen on jo ehtinyt hurmata, vaikka loukkaantumiset vaivasivat pitkin kautta. Tuomas ei suotta nöyristele tai kunnioita ketään eikä mitään ja pommeja jaellaan suurella sydämellä. Mailatekniikkaa ja maalintekoa on syytä vielä hioa, mutta laitojen lähellä tai kulmissa tätä nuorukaista ei kovin moni vastustaja halua lähelleen. Turvassa ei tosin olla avojäälläkään. Seuraavissa 20-vuotiaiden MM-kisoissa alkaa tapahtua?
Petri Pakaslahti
kh Jokerit, 22.1.1976 Vaasa 189/92 L
Mielestäni yksi todennäköisimmistä päätöskierrosten aikuisista suomalaisista varauksista. Tunnollinen puolustava sentteri, jonka hermot kestävät kovemmissakin koitoksissa. Kookas Pakaslahti teki läpimurtonsa maan eliittiin tällä kaudella Jokereiden ykkösketjussa ja oli jonkin aikaa tyrkyllä myös MM-joukkueeseen. Kyky voittaa aloituksia mainiolla prosentilla nostaa taatusti mahdollisuuksia tulla varatuksi. Varaamisen tai varaamatta jäämisen ratkaisee varmasti pitkälti se, millaisia lupauksia Petri itse on scouteille antanut mahdollisesta siirtymisestään taalaliigaan jo ensi kaudeksi.
Kiikunkaakun-sarja - Bubbling right under eli varaaminen hiuskarvan varassa:
Jyri Marttinen
p Jyp, 1.9.1982 Jyväskylän Mlk 184/83 L
Jypin Marttista voitaisiin pitää yllättävänä valintana, mutta on mahdollista, että jollain joukkueella saattaa sittenkin riittää näkemystä poimia Jyri viimeisenä huutonaan. Marttinen on kuitenkin aika riskitön otto, sillä suurta tähteä hänestä ei olisi tarkoituskaan saada, vaan nöyrä ja ahkera puolustava puolustaja. Mies tekee ikäänsä nähden häkellyttävän vähän virheitä, pelaa riittävän kovaa maalinedustalla ja selviää kulmaväännöistä usein voittajana. Myös sijoittumisellaan ja tilanteenluvullaan hän yltää jo kokeneempiensa tasolle. Paitsi useilla tanakoilla taklauksilla, Jyri osoitti päättyneellä liigakaudella kovuuttaan myös nyrkkimatseissa jopa siinä määrin, että valtakunnallisetkin mediat huomasivat sisupussin kaukaa Keski-Suomesta. Asenne on kovaa luokkaa ja Kari Tynin antama lempinimi ”Tikkakosken Sissi” kuvaakin miehen taistelutahtoa osuvasti. Kiekolliset taidot eivät yksin vielä varausta toisi, vaan ärhäkän pakin parhaat avut ovat nimenomaan kiekottomalla puolella. Varaava seura olisi todennäköisesti niitä, joilla on suomalainen scoutti tai joku muu, kellä on ollut runsaasti aikaa Jyriä liigassa katsella. Nuorten MM-kisoissa hän ei nimittäin silmätikkuihin kuulunut, vaikka omassa roolissaan onnistuikin.
Tuulolan puolustajaparina liigan all star-kentällisessä, mutta tämän lisäksi Koivisto valittiin myös sarjakauden 2001-2002 parhaaksi puolustajaksi. Liikkuu todella sulavasti ja tarvittaessa myös nopeasti luistimilla, tehnyt luistelustaan suorastaan taidetta. Pystyy myös huipputarkkoihin lämäreihin ylivoimapelissä siniviivalta. Oli vuosikausia keväisin myös MM-kaavailuissa mukana, mutta jäi valitettavan usein mieleen sydäntäriipaisevista hasardeistaan alimpana miehenä tai pehmeästä puolustuspelistään. Päättynyt kausi Summasen opissa oli kuitenkin karsinut nämä puutteet kadoksiin ja Koivisto puolusti kuin 190-senttinen puolustaja, lähes aina oikein sijoittuneena. MM-kisoissa iski pari maalia, mutta katosi hieman kuvasta ratkaisupelien alettua. Jos varataan, on Frölundaa rokotettu kovalla kädellä.
Joonas Vihko
oh HIFK, 6.4.1981 Helsinki 176/78 R
Menneen kauden parasta SM-liigatulokasta on myös väläytelty juhannuksen yli-ikäiseksi suomalaisvaraukseksi. Pieni koko on varmasti luettava rasitteeksi, mutta kaikki Vihkon pelejä nähneet tietävät, ettei Joonas anna sen peliään häiritä. Pelaa hurjalla itseluottamustasolla ja uskaltaa haastaa pakin kuin pakin. Kuten 176-senttisen pelimannin pitääkin, on Vihko luistimilla liukas kuin saippua. Myös maalivainua on. Oman kautensa kruunuksi Joonas pelaili myös keväällä muutamia A-maaotteluita ja sai myös näissä komeasti maalitilinsä auki.
Jani Hassinen
lh Tappara/HV-71, 11.5.1975 Kerimäki 180/85 R
Putosi jälleen niukasti MM-kisajoukkueesta, tänä vuonna (ainakin) loukkaantumisen takia. Hassinen on ollut draftin ennakkospekulaatioiden kestonimi jo vuosikausia, mutta koskaan ei varaus liene ollut niin lähellä kuin nyt. Löysi liigassa ja Sweden Hockey Gamesissa Janne Ojasen kanssa yhteisen, kauniisti soljuvan sävelen ja nakutti sitten runkosarjassa maaliennätyksensä 24 osumaa. Niillä maaleilla tämän suomalaisen snaipperin varaamista harkittaneen ainakin muutamissa organisaatioissa. En kuitenkaan itse osaa Jania oikein helposti NHL-laituriksi kuvitella ja veikkaankin, että tämänkin kesän jälkeen jää Hassisen kone soitattamaan maalilauluja eurooppalaisille jäille.
Tuukka Pulliainen
lh/kh TuTo, 25.8.1984 Turku 180/75 L
Nuori, täyden Mestis-kauden pelannut hyökkääjä sai valitettavan vähän näyttöpaikkoja pikkuleijonissa kauden aikana. Pulliainen pelasi kuitenkin hyvin Tjumeinissa ja kohtuullisesti MM-kisoissa. Monipuolinen kahdensuunnan pelaaja voi mennä yllättävän aikaisinkin, mutta voi myös jäädä kokonaan varaamatta, niin kuin valitettavasti veikkaan käyvän. Tekee hyvin pisteitä (MM-kisoissa 2+6) ja pyrkii fyysiseen peliin. Loistokkuus puuttuu ja kokoa saisi olla enemmän.
Joni Lindlöf
lh Tappara, 17.5.1984 Tampere 187/78 L
Iso laituri kaipaa vielä lisää massaa. Suoraviivainen ja kohtuullisen nopea. Lindlöf kärsi kauden aikana loukkaantumisesta, mutta oli joulukuun turnauksessa varsin tehokas. Voi puhjeta kukkaan lähivuosina. Paukutti A-juniorien SM-sarjassa aimo tukun maaleja eikä jäänyt tehoitta MM-kisoissakaan. Valunut CSB:n rankkauksessa romahdusmaisesti alaspäin. Rajatapauksia?
Tommi Pelkonen
p Blues, 23.8.1984 Espoo 184/80 L
Liikkuva Blues-pakki pelasi muutamia hyviä turnauksia kauden aikana ja oli tärkeä mies myös MM-joukkueessa. Suhteellisen hyvä koko ja kiekonkäsittelytaito, mutta se jokin vielä puuttuu matkalla maineeseen. Putosi peräti 72 sijaa CSB:n kauden keskivaiheen rankingista.
Ilkka Pikkarainen
lh HIFK, 19.4.1981 Vantaa 188/76 R
Iso hyökkääjäroikale teki loppukeväästä A-maajoukkuedebyyttinsä yhdessä seurakaveri Vihkon kanssa pelattuaan kelpo debyyttikauden HIFK:n sotisovassa. Toistaiseksi pistetilastoja enemmän Ilkka on mellastanut jäähypörssissä. Varaus olisi yllätys, mutta kai mahdollinen kuitenkin.
Toni Häppölä
kh HIFK, 9.4.1981 Helsinki 187/80 L
On jo nuorella iällä kohonnut IFK:ssa varsin tärkeäksi mieheksi. Jalat liikkuu ja kynä käy, joten tekniikka on saattanut jokusen scoutin hurmata. Kiemuroita ja kikkoja katsellessa on tullut joskus jopa mieleen, että onpa epätyypillinen HIFK-pelaaja. Senttejäkin on varsin mukavasti. Ratkaisijan vaistoa on vielä kehitettävä ja lisätasaisuus otteisiinkaan ei olisi pahitteeksi. Kärsii ehkä hieman maajoukkuepelien puutteesta.
Janne Tuominen
lh 6.3.1984 Turku 180/78 L
Nousi hieman yllättäenkin 18-vuotiaiden MM-kisajoukkueeseen. Ei esittänyt ihmeitä, muttei roolikaan sitä edellyttänyt. Lisänäyttöjä vielä kaivattaneen?
Harri Suutarinen
kh HPK, 16.7.1982 Hämeenlinna 180/80 R
Suutarinen on ollut jo muutaman vuoden ajan A-juniorijoukkueissaan suunnilleen dominoiva pelaaja. Onnistui hyvin puolustavassa roolissaan vuodenvaihteen nuorten MM-kisoissa. Tunnollinen keskushyökkääjä ja hyvä aloittaja. Johtaja-ainesta.
Pekka Saarenheimo
lh Kärpät, 6.5.1982 Oulunsalo 181/86 L
Liikkuva laitahyökkääjä on kuta kuinkin jo vakiinnuttanut paikkansa Kärppien liigajoukkueessa ja esitys kaksikymppisten MM-kisoissakin oli mukiinmenevä. Varaus olisi yllätys.
Teemu Lassila
mv TPS, 26.3.1983 Helsinki 181/82 L
Suomalaisten veskarilupausten jono vain kasvaa kasvamistaan ja kilpailu kovenee. Lassilankin on vain maltettava odottaa vuoroaan. Tällä hetkellä näyttöpaikat ovat olleet melko harvassa, mutta tulosta on tullut, siitä kielii huimilla torjuntaprosenteilla A-junnujen SM-liigassa pelatut kaksi viimeistä kautta. Norrenan ja Niittymäen ruodusta poistumisen myötä voi ensi kaudella olla luvassa jo aikuisten liigan peliaikaa ja tätä kautta Lassila tulee varmasti taistelemaan edustuspaikoista nuorten maajoukkueeseen. Yllätysvaraus jo nyt vai varmempi muutaman vuoden päästä?
Lista jatkuu vielä, sarja ”entäpä he” (ettei ketään tarvitsisi puskista varata)
Ville Koistinen
p Ilves, 17.6.1982 Oulu 181/85 L
Yksi ehdotus superyllättäjäksi. Nuori mies pelasi jo täyden liigakauden ja ilman suurempia haukkuryöppyjä. Kykenee tarvittaessa kovaankin peliin ja pelaa hyvällä itseluottamuksella. Päässyt ajoittain antamaan scouteille näyttöjä myös nuorten maajoukkueen harjoitusturnauksissa.
Jaakko Viljanen
kh Jyp, 12.3.1984 Jyväskylä 179/81 L
Hyvin taitavat kädet, viihdyttävää kiekollista peliä. Voittajatyyppi tekee aina näyttöpaikoissa pisteitä. Pienehkö koko ja suhteellisen hidas. Jatkuvassa peliotteessa kehitettävää. Hänestä tullee tähti ainakin SM-liigaan. Viljasesta on jo käytetty lisänimeä ”Jyväskylän Raipe”, mutta tuon tittelin ansaitakseen hän tekee suorastaan epäilyttävän suuren määrän maaleja. Muun muassa 18-vuotiaiden MM-kisoissa Viljanen oli 6 osumallaan Suomen terävintä kärkeä. Olisi todennäköinen 7.-9. kierroksen varaus jo nyt, mutta jätti ilmeisesti ilmoittautumatta tämänvuotiseen draftiin, joten vuoro tulee sitten tulevina vuosina.
Arne Köhler
kh TPS, 4.4.1984 Oslo, Norja 193/93 L
Iso puolustava sentteri. Tuli mukaan maajoukkuekuvioihin vasta 18-vuotisten MM-kisoihin. Esitys kisoissa jakoi scouttien mielipiteitä. Kokoa ja liikkuvuutta, mutta silti projektipelaaja. Syntynyt Norjassa. Sama tilanne kuin Viljasella, ei ilmoittautunut tämänvuotiseen draftiin, joten varaus siirtynee tuleville vuosille.
Juuso Akkanen
p Lukko, 22.12.1983 Rauma 184/84 L
Vuosi sitten 18-vuotiaiden MM-kisoissa pelannut puolustusorientoitunut Lukko-pakki oli vielä kauden puolivälissä CBS:n rankingissa kohtalaisen korkealla, mutta putosi päätöslistalta kokonaan. Veikö loppuvuodesta syntyminen tässä vaiheessa mahdollisuudet varaukseen?
Vili Mustonen
h Jokerit, 2.6.1984 Tuusula 175/74 L
Pienikokoinen, mutta tehokas Jokeri-hyökkääjä oli CBS:n rankingeissa mukana vielä keskellä kautta, mutta pullahdettuaan ulos kevätkauden turnausjoukkueista ja samalla MM-kisoista, ei varaustakaan enää odotella.
Sami Leskelä
lh Kärpät, 25.1.1984 Kokkola 184/80 L
Liukuhihnalta kyvykkäitä junioreita tuottava Kärppä-koneisto saa tänäkin vuonna monta lahjakkuuttaan lähemmäs NHL-unelmaa, mutta Sami Leskelän kohdalla karsiutuminen MM-kuvioista taitaa ainakin lykätä haaveen toteutumista.
Ari Kovanen
oh Jyp, 6.3.1984 Jyväskylä 183/90 L
Kookkaan ja menevän voimalaiturin kehitys ei tällä kaudella ollut aivan toivotunlaista ja kohtalona taitaa MM-joukkueesta ulosjäämisen ohella olla NHL-varauksetta jääminen.
Joni Yli-Torkko
oh Saipa, 14.4.1982 Lappeenranta 175/79 L
Pieni, mutta ärhäkkä laitahyökkääjälupaus on maaliahne tyyppi eikä ujostele taklauksissaan. Oli mukana myös 20-vuotiaiden MM-joukkueessa. Power forwardiksi hänestä ei näillä mitoilla kuitenkaan NHL:ssä ole, joten varauksen saadakseen täytyisi hankkia joko rutkasti lisää tehoja tai kehittää muita erikoisominaisuuksia. Saipa-fanien suuria suosikkeja.
Mikko Kankaanperä
kh TPS, 30.03.1982 Skellefteå, Ruotsi 174/74 L
Vancouveriin varatun Markus Kankaanperän pikkuveli. Pelasi TPS:ssä ehjän tulokaskauden ja sen päälle myös nuorten MM-kisat. Varaus tulisi nykyisilläkin tehoilla, jos olisi isoveljensä kokoluokkaa. Vaan kun ei ole, pitänee pistesarakkeeseen niputtaa isompia tehoja varauksen saadakseen.
Niklas Bäckström
mv AIK/Kärpät, 13.2.1978 Helsinki 183/77 L
Oli AIK:n Allsvenskaniin pudonneessa joukkueessa harvoja valopilkkuja, aiemmilta kausilta takana erinomaisia tilastonoteerauksia SM-liigasta. Maajoukkuekin on kutsunut jo muutamia kertoja, mutta NHL-scoutit empivät vielä.
Jyrki Välivaara
p Tappara, 30.5.1976 Jyväskylä 188/86 L
Mikko Luoman tavoin kehittyi isoin harppauksin siirryttyään Tapparaan. Rooli vähemmän hyökkäävä kuin aiemmin Jypissä, mutta 10 runkosarjamaalia kertoo myös pyssyn puhuneen. Hyvä taklaaja ja tarkkaa työtä tekevä kookas yleispuolustaja.
Esa Pirnes
kh Tappara, 1.4.1977 Oulu 184/84 L
Oli todellinen varauskandidaatti vuosi tai kaksi sitten hyvin menneiden Blues- ja maajoukkuepelien jälkeen. Täksi kaudeksi rooli vaihtui Tapparassa huomattavasti puolustavampaan, eikä noussut tehoillaan esille. Maajoukkuekaan ei ole juuri kutsunut, joten ehkä ei sitten tänä vuonna?
Mika Viinanen
kh Lukko, 21.7.1979 Kaarina 185/85 L
Luotsasi tyylikkäästi Lukon mainiota tulokaskentällistä ja ohitti tehoillaan esimerkiksi edellä mainitun Esa Pirneksen. Luova sentteri näyttäytyi myös Leijona-paidassa ja on yksi vaihtoehto jonkun scoutin todelliseksi löydöksi.
Teemu Normio
oh Lukko, 9.5.1980 Tampere 184/82 L
Mika Viinasen ketjun työtä pelkäämätön duunarilaituri. Taklaa mielellään, paljon ja kovaa. Viihtyy ahtaissa kulmaväännöissä. Viimeistelytaitoa syytä kehittää.
Olli Sillanpää
oh HPK, 3.3.1981 Hämeenlinna 184/83 R
Terhakka ja suoraviivainen kahden suunnan laituri olisi draftin suuri yllätysvaraus. Tarkasti katsottuna kuitenkin pitkällä tähtäimellä lievää NHL-potentiaalia.
Antti Bruun
p Ilves, 9.11.1979 Savonlinna 182/84 L
Lupaava savolaislähtöinen puolustaja otti Jani Nikon jouduttua lopettamaan uransa käyttöönsä suuret saappaat ja myös pysyi niissä. Sulavaliikkeinen Bruun muistetaan edelleen HIFK:n vuosi sitten playoffeissa upottaneesta, jatkoajan jäätävästä soolomaalista. Jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena, on tie auki vaikka mihin. Varaus jo nyt kuitenkin yllättäisi.
Mika Rontti
p Ässät, 30.11.1983 Pori 184/83 L
Suurelle yleisölle tuntematon nimi pelasi lähes täyden kauden Ässien liigajoukkueessa ja teki sen kai vielä ihan reippain elkein, avausmaali tosin jäi yhä tekemättä. Sai sitten näyttöpaikkoja myös junnumaajoukkueiden harjoitusturnauksissa, joten nimi pitää kai jo painaa mieleen.
Tomi Mustonen
lh Kärpät/Jyp, 31.5.1983 Oulu 177/80 L
Jypiin siirtynyt monipuolinen peruslaituri pelasi vuosi sitten kohtuulliset nuorten MM-kisat, mutta jäi tuolloin varaamatta osittain pienen kokonsa, osittain ehkä myös värittömyytensä, ”tavallisuutensa” takia. Viimeistelyä on pystyttävä kehittämään eikä lisä räiskyvyyttäkään tekisi lainkaan pahaa. Uusi yritys draftissa tullee ensi vuonna, toivottavasti onnistuneiden nuorten MM-kisojen kautta, tänä vuonna tuskin tärppää.
Mikko Mäenpää
p Tappara/Jyp, 19.4.1983 Tampere 180/80 L
Mäenpää on hyvin samantapainen puolustaja kuin Jalasvaara. Kuumaverinen pelaaja, pyrkii koostaan huolimatta fyysisyyteen. Teki hyvin pisteitä Tapparan junnuissa.
Taitava, tulevaisuuden Marek Zidlicky. Huomiota herättävät 201 jäähyminuuttia (!!!) Tapparan A-junnujen 39 pelissä päättyneellä kaudella.
Tomi Sykkö
lh TPS, 21.1.1983 Turku 178/78 L
Turun pikajuna Sykkö nakutti viime kaudella A-junnuissa tehoja piste per peli tahtia ja mahtui ali-ikäisenä jo 20-vuotiaiden MM-joukkueeseen tekemään siellä tehot 2+1. Tänä vuonna varaus vielä yllättäisi, mutta ensi vuoden MM-kisojen jälkeen Sykkö voi olla jo kuuma nimi.
Sitten ei muuta kuin juhannusjuomaa lasiin, lätkälaulut soimaan, sipsipussi auki, hiiri kouraan sekä kipinkapin linkittymään reaaliaikaiselle draft-palvelimelle ja jännäämään.
Ready, steady, draft…
[Lopuksi runsaat kiitokset kaikille artikkelin teossa avustaneille henkilöille korvaamattomasta asiantuntija-avusta. Taustatoimittajilta tuli tämän jutun selkäranka. Kiitos ja kumarrus!
Kommentteja tästä kirjoituksesta voi laittaa myös NHL-puolen "Kesän 2002 Draft"-ketjuun]