Voittomaalikilpailua tarvittiin ratkomaan peräti yhdeksän paria – lopulta Anton Lundell toi helpotusta HIFK:lle
HIFK tuli otteluun tappio allaan. Helsinkiläisten kokoonpanoon palasi puolustaja Mikko Kousa, jota HIFK olikin jo kaivannut.
HIFK:n maalilla torjunut Atte Engren pelasi varsin hyvän ottelun. Etenkin jatkoajalla Engren pelasti HIFK:n muutamaankin otteeseen. Ässien maaleille hän ei oikein voinut mitään.
HIFK ei joutunut kovinkaan paljon puolustamaan avauserässä, mutta ajoittain kotijoukkueen viisikkopuolustaminen rakoili. Ässät pystyi muutaman kerran luomaan maalipaikan suorista hyökkäyksistä.
Mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä enemmän myös HIFK joutui puolustamaan. Omalla puolustusalueella helsinkiläiset pyrkivät pitämään keskustan tiiviinä, mutta etenkin toisessa erässä Ässät pääsi luomaan vaarallisia tilanteita HIFK:n maalin eteen.
HIFK rytmitti kiekollista peliään varsin paljon läpi ottelun, sillä Ässät pyrki puolustamaan keskialueen ohjauspelin kautta. HIFK pystyi ajoittain murtautumaan porilaisten trapin läpi ja näin pääsi murtautumaan hyökkäysalueelle kiekon kanssa. Hyökkäysalueella hyökkäykset pyörivät kuitenkin enimmäkseen keskustan ulkopuolella muutamasta maalinedustilanteesta huolimatta.
HIFK sai toiseen erään vahvan alun, kun Sebastian Dyk tasoitti ottelun 1−1:een. Toisen erän aikana pelin virtaus oli hieman aaltoilevampi, ja HIFK pystyi luomaan suorista hyökkäyksistä muutamia maalipaikkoja. HIFK:n puolustusvalmius kuitenkin kärsi ajoittain, ja Ässät pystyi iskemään vastaan terävästi.
HIFK pääsi pelaamaan kolmesti ylivoimalla, muttei onnistunut maalinteossa kummallakaan kerralla. Alivoimalla HIFK pelasi niin ikään kahdesti, mutta toisella kerralla Ässien Otto Kivenmäki taituroi porilaisille 2−1-johtomaalin.
Ässät tuli Helsinkiin neljän ottelun tappioputkessa.
Porilaisten maalilla torjunut Daniil Tarasov torjui varsin varmasti ja torjuntoja kertyikin roimasti: yhteensä 39.
Ässät paineisti ylhäältä usean pelaajan voimin ottelun alussa, mutta Tylor Spinkin 1−0-johtomaalin jälkeen porilaiset tyytyivät enimmäkseen keskialueen ohjauspeliin. Tällä tavoin Ässät sai HIFK:n suorahyökkäämisuhkaa pois sekä pystyi hidastamaan helsinkiläisten hyökkäyspelaamista.
Omalla puolustusalueella Ässät puolusti tiivisti keskustan kautta. Ajoittain viisikko oli repaleinen, mutta pääosin HIFK pysyi poissa maalipaikoilta.
Ässät hyökkäsi avauserässä lähinnä harppuunahyökkäyksiä, mutta muutaman kerran porilaiset pääsivät maalipaikkaan suorista hyökkäyksistä. Ässät myös pyrki ajoittain rytmittämään kiekollista peliään. Hyökkäysalueella Ässät pystyi luomaan vaarallisia tilanteita päätypelaamisen kautta.
Toisesta erästä eteenpäin Ässät pystyi pysymään kiekossa hyökkäysalueella, minkä myötä se sai muutettua pelin virtausta hieman suotuisammaksi itselleen. Ässät myös pystyi luomaan maalipaikkoja, mutta aivan laadukkaimmille maalipaikoille porilaiset eivät päässeet.
Ässät pääsi pelaamaan kolmesti ylivoimalla ja onnistui kerran maalinteossa, kun Kivenmäki tehtaili maalin.
Alivoima oli Ässillä rautaista, sillä HIFK ei onnistunut kahdesta ylivoimayrityksestään huolimatta maalinteossa.
Voittomaalikilpailu kesti pitkään, sillä molempien joukkueiden pelaajien yritykset olivat järjestäen heikohkoja. Muutama poikkeus oli, kun molempien joukkueiden maalivahdit joutuivat venymään parhaimpaansa.
Ottelu eteni jatkoajalle, jossa Ässät oli jopa lähempänä voittomaalin tekemistä kuin HIFK. Lopulta tolpat ja Engrenin torjunnat pelastivat kotijoukkueen voittomaalikilpailuun, jossa Anton Lundell ratkaisi 3−2-voiton HIFK:lle. Lundellin voittomaali syntyi vasta yhdeksännessä parissa.