KalPan pitkä tappioputki katkesi pirteän esityksen ansiosta, SaiPan peli jäi pukukoppiin
SaiPa palasi kotikaukaloonsa parin viikon tauon jälkeen kohdatakseen savolaiset vieraansa. Edeltävän illan ottelussa Helsingissä päättyi lacrosse-lukemiin 7−6, ja varsinkin joukkueen alivoimapeli oli helisemässä. Toisaalta joukkue ansaitsee kehuja sitkeydestä ja noususta tasapeliin usean maalin takamatkalta. Kotikentällään joukkueelta odotettiin jälleen voitokasta esitystä.
SaiPan sairaslista on tyrehtynyt kahden merkinnän mittaiseksi: pitkäaikaissairaan Micke Saaren lisäksi Mário Grman on sivussa vielä muutaman viikon verran.
Karolus Kaarlehto sai heti ensimmäisestä erästä lähtien hyvän pelituntuman KalPan lauottua kiekkoa maalia kohti tasaisin väliajoin. Vaikka Kaarlehto selvitti kunnialla suurimman osan vastustajan maaliyrityksistä, varsinkin KalPan kolmas maali, joka syntyi pian SaiPan tekemän kavennuksen jälkeen, olisi pitänyt torjua. Myös minuuttia myöhemmin päästetty vanhanaikainen olisi ollut torjuttavissa.
Suurimmat haasteet syntyivät kiekon jäätyä pyörimään maalin eteen, mitä tapahtui varsinkin KalPan ylivoimien aikana viivavetojen jälkeen.
SaiPan puolustuspelaamisesta uupui määrätietoisuus. Pelaajat olivat usein paikoillaan, eivätkä vieraat päässeet ylivoimahyökkäyksiin, mutta vastineeksi kotijoukkueen pelaajien peli-ilme ja tarmo jäivät tällä kertaa hieman vajaaksi. Terävyyden puute ilmeni hävittyinä kaksinkamppailuin ja jatkuvana pienenä kiireenä.
Ongelmat ilmenivät KalPan runsaana laukaisumääränä juuri maalivahdin edestä sekä eritoten ottelun avausmaalissa. Toisen erän huippuhetkessä vieraiden Kim Nousiainen haastoi vuorollaan useampaa puolustavaa pelaajaa ja pörräsi tyylikkäästi hyökkäysalueen ympäri syöttäen takatolpalle täysin vapaan maalipaikan.
SaiPan kiekollinen pelaaminen oli tällä kertaa vaillinaista ja tehotonta. Joukkueella oli vaikeuksia päästä hallitusti hyökkäysalueelle. Lisäksi joukkueella oli omat haasteensa maukkaiden maalipaikkojen luonnissa.
Tämän ottelun pelikuvioissa korostui pitkien syöttöjen hakeminen puolustajalta hyökkäyssiniviivalle. Varsinkin Veeti Vainio erikoistui näiden syöttöjen antajana. Hyökkäysalueelle päästyään pelaaminen helpottui joukkueen luotua laukaisupaikkoja myös maalin lähettyviltä.
Joukkueen ensimmäisessä maalissa pitää erikseen nostaa esille Mikael Kurosen erinomainen liikkuva maski sekä Tomáš Záborskýn tekemä maski hieman ylempänä. Onnistuneet tukitoimet haittasivat vastustajan maalivahdin torjuntatyöskentelyä merkittävästi.
Yksi ottelun kulun määritteleviä tekijöitä oli SaiPan ottamat turhat rangaistukset, jotka rikkoivat kotijoukkueen pelirytmiä.
Alivoimalla SaiPalla ei ollut merkittäviä ongelmia, vaikkakin KalPan hakemat viivavedot jäivät monesti pyörimään Kaarlehdon vartioiman maalin eteen. Näistä ei kuitenkaan syntynyt tilastomerkintöjä puolustuksen saatua siivottua kiekot etäämmälle.
Ottelun ensimmäisessä SaiPan ylivoimassa oli nähtävissä lähinnä hämmennystä ja kaaosta. Pakkopeli ei toiminut hetkeäkään. Joukkueen toinen ylivoima nähtiin kolmannessa erässä, jossa Veeti Vainio pääsi laukomaan kiekon b-pisteen kaarelta vastustamattomasti ylänurkkaan.
KalPa saapui Lappeenrantaan vapaapudotuksessa savolaisten hävittyä kahdeksan peräkkäistä ottelua ennen lauantai-illan ottelua. Edellisillan kotiottelu TPS:ää vastaan sujui mollivoittoisesti vieraiden iskettyä viisi maalia kotijoukkueen verkkoon.
KalPan sairastupaa miehittävät nuoret lupaukset Leevi Aaltonen sekä Joni Ikonen.
Samu Perhonen pelasi vasta kauden kolmannen ottelun, mutta hän ei antanut pelituntuman puutteen rajoittaa tekemistään. Maalivahti esiintyi ottelun läpi tasaisen varmasti, eikä päästetyt maalit olleet varsinaisesti maalivahdin erheitä.
Kuopiolaiset tulivat otteluun terhakkaasti, mikä näkyi myös sitoutumisena puolustuspelaamiseen. KalPan onnistui rajoittaa kotijoukkueen pääsyä maalin lähettyville. Yleisesti ottaen joukkueen puolustaminen toimi mainiosti, sillä vieraat eivät olleet päästä edes hyökkäysalueelleen
KalPan hyökkääminen eli aktiivisesta pelaamisesta ja kiekonriistoista. Kotijoukkueen ongelmat kiekollisessa pelaamisessa tarjosivat voitonnälkäisille vieraille mahdollisuuden luoda maalipaikkoja.
Useat vieraiden maalipaikoista syntyivät kotijoukkueen puolustajien virheiden ja epävarmojen otteiden hyödyntämisestä. KalPan maaleista varsinkin kolmas ja neljäs syntyivät pitkälti Kaarlehdon henkilökohtaisten virheiden seurauksena.
Maalinteon kanssa tuskaillut joukkue sai laajalla rintamalla onnistumisia, sillä neljän maalin tekoon osallistui tällä kertaa kahdeksan pelaajaa, joista kukaan ei saanut useampaa pistettä.
Kuopiolaisten pitkään kestänyt kuiva kausi ylivoimalla heijastui myös tähän otteluun vierasjoukkueen pakkopelin ollessa hieman arkaa ja varman päälle pelaavaa. Joukkueen ansaittua hieman itseluottamusta, minkä seurauksena kiekot alkoivat löytää tietään maalille.
Kuopiolaiset voivat lohduttautua tietäen, että ottelun ensimmäinen maali syntyi ylivoimatilanteen lauettua ja joukkueen pidettyä paine hyökkäysalueellaan.
Alivoimalla joukkue selvitti toisen erän koitoksen, mutta kolmannessa erässä joukkue taipui kahden miehen alivoimalla yksinkertaisen kuvion jälkeen.
Jere Seppälä pelasi uransa 300. Liiga-ottelun.
Ottelun ratkaisu valettiin tällä kertaa vierasjoukkueen pirteään työntekoon sekä kotijoukkueen oudon tahmeaan kiekolliseen peliin. Vaikka ottelu pysyi pitkään tasaisena, KalPa ansaitsi pitkän tappioputken katkeamisen tällä esityksellä.
Ottelun selkeä käännekohta oli kolmannessa erässä KalPan tekemät 1−3 ja 1−4-maalit, jotka syntyivät heti SaiPan tekemän kavennuksen jälkeen. Vaikka SaiPa löysi tämän jälkeen uuden vaihteen koneistostaan, sen takamatka osoittautui liian pitkäksi.