Päivän ehkä yllättävin uutinen jääkiekkomaailmassa tuli
juniorikiekon puolelta: Toronton kupeessa pelaavan Ontarion
Junnuliigan Missisauga Ice Dogsin omistaja Don Cherry vapautti
viime kaudella valmentaneen Rick Vaiven tehtävästään ja
ilmoitti ryhtyvänsä itse valmentamaan ensi kaudella joukkuetta.
Laajennusjoukkueen alkutaival on kova myös A-juniorikiekossa -
Vaive onnistui valmentajana viime kaudella johtamaan joukkueen
vain kolmeen voittoon. Koko kolmevuotisen taipaleensa aikana
Ice Dogs on voittanut vain 16 kertaa. Cherryn olisi periaatteessa
voitettava seuraavat 159 ottelua peräkkäin nostaakseen seuran
tilaston edes ns. .500 hockey-tasolle eli piste per ottelu.
67-vuotias kanadalainen kiekkoikoni on vuodesta 1981 lähtien
toiminut erittäin suosittuna kommentaattorina maailman pisimpään
toimineessa urheiluohjelmassa "Hockey Night in Canada":ssa -
jo radion keksimisen ajoista olemassa ollut lähetys - Kanadan
"Yleisradiossa" CBC:ssä.
Cherryn "Coach’s Corner"-segmentti ensimmäisen ottelun
ensimmäisellä erätauolla on katsojaluvuiltaan suositumpi kuin
itse ottelut yleensä. Räväkästi ja poliittisesti epäkorrektisti
esiintyvän Cherryn persoona jakaa yleisön mielipiteet aika
tarkalleen kahtia, mutta jääkiekon parissa itse toimivien
ihmisten keskuudessa Cherry nauttii edelleen kunnioitusta.
Oli Don Cherrystä mitä mieltä tahansa, tämän kirjoittaja ei
ainakaan tiedä ketään, joka Coach’s Cornerin aikana menee
jääkaapille hakemaan lisää kaljaa tei tekemään voileipiä.
Vuosien varrella Cherry on sanonut ainakin yhden "Tuli Sanottua"-
kolumnin verran värikkäitä kommentteja eri asioista ja asian
vierestä ohjelmassaan. Kun HNIC-lähetyksen erätauolla
katsojille kerrottiin Balkanin muuttuneesta tilanteesta
joitakin vuosia sitten, Cherry raivosi asiasta ihmetellen
ketä helvettiä kiinnostaa "Ylä-Slobovian" hyökkäys jonnekin -
nyt on playoffsien aika!
Cherryn kuuluisat vähemmän mairittelevat kommentit eurooppalaisista
NHL-pelaajista ovat pehmentyneet vuosien varrella - nykyisin
Cherry jopa myöntää pitävänsä muutamasta venäläispelaajasta,
kuten Alexei Yashinista ja Pavel Buresta.
Kanadassa käytyyn keskusteluun maan juniorikiekkoilun
kyvyttömyydestä tuottaa taitopelaajia Euroopan maiden
lailla, Cherryn kommentti oli:
"To me, there's nothing wrong. I wish we handled the puck
a little more, but that's it. We're teaching kids to block
shots, hit, God forbid fight - we're teaching them all the
fundamentals. The Europeans just go out and score."
Pelaajana Don Cherry voitti Memorial Cupin eli Kanadan A-
junnumestaruuden Barrie Flyersin paidassa, ammattilaisena
Cherry pelasi Bostonin, Toronton, Montrealin ja Detroitin
farmijoukkueissa 16 kauden ajan. Hän voitti AHL:n mestaruuden
neljä kertaa ja teki 1130 ammattilaisottelusa 114 maalia, 395
pistettä hankkien 1493 jäähyminuuttia kovaotteisena
puolustajana.
Ville Niemisen tapaan Cherry aloitti ammattilaisuransa
Hersheyssä, ja ehti uransa aikana pelaamaan myös Springfieldissä,
Rochesterissa, Three Riversissä, Kitchenerissä, Sudburyssä,
Tulsassa, Vancouverissa ja Spokanessa.
Springfieldissä Cherry joutui pelaamaan legendaarisen Eddie
Shoren valmennuksessa. Jopa Shoren kuollessa Cherry kieltäytyi
sanomasta tekopyhästi hienoja sanoja kiekkolegendasta:
"We used to drink to forget."
Cherry pelasi vain yhden NHL-ottelun keväällä 1955 Stanley
Cupin semifinaaleissa Boston Bruinsin paidassa Montrealia
vastaan Montrealin Forumissa.
"I got over a thousand penalty minutes in the American Hockey
League. I was an enforcer. I wasn't a very good skater, and
my family had to eat," on Cherry itse kertonut pelaajaurastaan.
Uransa viimeisessä tappelussa Cherry sai turpiinsa Dennis
Hextallilta 17 tikin verran. "He got in the first punch."
Valmentajana "Grapes" toimi noin kymmenen kauden aikana
Rochesterissa AHL:ssä, sekä Bostonissa ja Coloradossa NHL:ssä.
Cherry on yksi harvoista NHL-valmentajista, joka urallaan
voitti yli 60 prosenttia valmentamistaan otteluista.
Huippuvuotensa valmentajana Cherry teki valmentaessaan Boston
Bruinsia viiden kauden ajan 70-luvulla. Cherry loi kovatyylisen
joukkueen, joka haastoi tyylikkään Montreal Canadiensin Habsin
dynastia-aikoina 70-luvun lopulla.
Viimeksi viikko sitten Cherry näytti TV-katsojille miten ennen
aikaan selvitettiin erimielisyydet Scott Bowmanin kanssa esittäen
verisen tappelun Stan Jonathan vs. Pierre Bouchard, jonka
päätteeksi Bouchard jäi jäälle makaamaan omaan verilammikoonsa
nenä poskella ja poskiluu murtuneena.
Cherryn pointti oli se, ettei ennen nähty nykyisenkaltaista
mailasotaa eikä tähtipelaajiin kajottu - Cherry oli raivoissaan
Mario Lemieuxin saamasta kovasta kohtelusta pelisarjassa
New Jersey Devilsiä vastaan.
Valmentajauransa ehdottomana kohokohtana Cherry itse pitää
Bobby Orrin valmentamista - tai kuten hän itse asian ilmaisee -
hän oli aukaisemassa pelaaja-aition porttia Bobby Orrin
mennessä jäälle.
Cherry oli huonosti manageriportaan kanssa toimeen tuleva,
mutta pelaajiensa rakastama valmentaja. Coloradoa
valmentaessaan Cherry pyysi kerran aikalisän joukkueensa
ollessa niukasti häviöllä kovaa NY Islandersia vastaan pelin
lopussa vain ilmoittaakseen tarjoavansa illan pelaajilleen
ottelun jälkeen.
Cherry toimi apulaisvalmentajana vuoden 1976 Canada Cupin
voittaneessa Kanadan maajoukkueessa sekä käväisi vielä 1981
MM-kisoissa Ruotsissa valmentamassa Kanadan neljännelle sijalle.
Päättäessään harjoituksia Johanneshovin jäähallissa Tukholmassa
Cherry sai svedupellet nostelemaan kulmakarvojaan viheltämällä
pilliinsä ja huutamalla:
"The last man in the showers is a Swede!".
Kommentaattori- ja omistajahommien lisäksi Don Cherry on
Kanadassa toiminut erittäin suositun radio-ohjelman "Grapeline":n,
isäntänä, vetänyt omaa "Grapevine" TV-ohjelmaa, omistanut
ketjun nimellään varustettuja urheilukapakoita sekä toimittanut
viikottaista kolumnia sanomalehtien urheilusivuilla.
Suomessakin tunnetut, nyt jo 12 kasetin tai DVD:n muodossa
ilmestyneet Don Cherryn värikkäät "Rock ‘Em, Sock ‘Em Hockey"-
videot ovat maailman suosituimpia urheiluaiheisia videoita
myyntilukujen perusteella.
Kanadan sotaveteraanien liitto palkitsi Don Cherryn
kunniamitalilla vuosi sitten kiitokseksi tämän sotaveteraanien
hyväksi tekemästä työstä.
Minkä ihmeen takia jo 67-vuotias 21 vuotta sitten viimeksi
vakituisesti valmentanut mies haluaa palata penkin taakse?
Jääkiekko on kahden vuosikymmenen aikana muuttunut -
monen mielestä ei välttämättä hyvään suuntaan - mutta
Don Cherry ei.
Kysyttäessä asiaa Hockey Night in Canadassa Cherry sanoi:
"It’s not important, but since we have a minute left - all
I’m saying is I’m going to coach Missisauga, I’m doing it
for the fans and I’m getting a big pay - everybody else I hear
is getting a big pay."
Tämän päivän junnuvalmentajat ansaitsevat aika hyvin,
Bert Templeton noin $200.000, Craig Hartsburg $150.000
per kausi jne.
"I’m getting $60 a week, but that’s not important", totesi
Don Cherry, joka aikoo esiintyä joka lauantai HNIC:n
kommentaattorina ensi kaudellakin - vain yhdeksän Ice Dogs-
ottelua pelataan lauantaisin. Joukkueen ensimmäinen
roadtrip suuntautuu yhteen Cherryn peliuralla tutuksi
tulleista paikoista: Sudburyyn.
Siviilissä yllättävän ujo ja lämpimän tuntuinen Cherry menetti
jo Hersheyn pelivuosinaan tapaamansa vaimon Rosen muutama
vuosi sitten syöpään. Elämänsä rakkauden menettäminen oli
Cherrylle kova paikka. "I don't give a shit now, I really
don't", sanoi Cherry pari vuotta sitten McLean's-lehden
haastattelussa, jonka otsikko oli mielenkiintoisesti:
"Has Don Cherry gone too far?".
Rose Cherry, joka usein haukkui miehensä esiintymiset HNIC:ssa
heti tämän palattua kotiin, esiintyi Kanadan TV:ssä
päänsärkylääkemainoksissa - kuinkas muuten.
Ehkä valmentajaksi ryhtyminen on yksinäisen miehen tapa
saada jotain tekemistä.
Jäämme seuraamaan miten valmentajan käy - valmentajan
paras päivähän on aina se ensimmäinen..