Niin Ässien kuin Ilveksen vuosi 2017 on lähtenyt lähes identtisissä asetelmissa liikkeelle. Kotijoukkue Ässät on voittanut vuoden viidestä ottelustaan kolme ja saman on tehnyt myös vierasjoukkue Ilves. Tosin hieman pienemmällä pistesaldolla, sillä voitoista kaksi on tullut voittomaalikilpailujen jälkeen.
Molemmat joukkueet ovat esittäneet viime aikoina hyviä otteita sarjataulukon paremman pään joukkueita vastaan. Ilves voitti Tapparan ja KalPan ja Ässät on puolestaan vääntänyt tasaisesti niin HPK:ta, HIFK:ta kuin TPS:ääkin vastaan.
Vieraissa vahva vire
Ilves on pelinsä ailahtelunsa takia mielenkiintoinen joukkue. Kotona Hakametsän jäällä takkuaa niin ylivoima, alivoima kuin voittojenkin nappaaminen. Näiden faktojen ansiosta, tai pikemminkin johdosta tamperelaiset ovat Liigan heikoin kotijoukkue.
Vieraspeleissä ilme on kuitenkin tyystin erilainen. Alivoima on kiitettävällä tasolla, ylivoima suorastaan loistavaa ja pisteitäkin tarttuu mukaan hyvällä tahdilla. Ilves on jäänyt viimeksi vierasottelussa pisteittä 10. joulukuuta, kun Turussa käyty kamppailu päättyi TPS:n eduksi 2−1.
Michael Keränen on alkanut osua maalipuiden väliin ja kokeneen Teemu Aallon syötöt alkavat taas löytää lapaan. Tamperelaisten kannalta erittäin tärkeitä pointteja, sillä Ilveksen kärsiessä pahoista loukkaantumishuolista, on terveinä olevien avainpelaajien pidettävä tasonsa korkealla.
Rahtusen tarkemmin, rahtusen paremmin
Porilaisten yleinen tilanne on mukiinmenevä. Joukkue majailee tukevasti sarjataulukon puolessa välissä, ylivoimapelaaminen on osoittanut piristymisen merkkejä ja sairastupakin alkaa olla kokolailla tyhjä.
Aina on kuitenkin parantamisen varaa. Ässät on tehnyt vähemmän maaleja kuin yksikään toinen liigaseura. Loistava maalivahtipelaaminen Andreas Bernardin johdolla on kuitenkin pitänyt vastustajat riittävän tiukoilla.
Porilaiset tuhlaavat maalipaikkojaan liian kovalla tahdilla, joten pieni tarkkuus ei olisi pahitteeksi. Viimeisten kolmen ottelun aikana noin 40 prosenttia patapaitojen laukauksista on mennyt ohi maalin, iso osa näistä hyvästä maalintekosektorista.
Hyökkääjistä Niko Ojamäki on osunut kerran viimeiseen kymmeneen otteluun. Jarno Kärjellä on 11 ottelun maaliton putki, kun Ville Korhonen on puolestaan osunut maaliin viimeksi 17. marraskuuta, eli 20 ottelua sitten.
Edes yksi näistä putkista olisi hyvä saada poikki keskiviikkona. Niin pelaajien itsensäkin kuin myös joukkueen voittohaaveiden vuoksi.
