Ottelun alku lähti käyntiin tunnustellen, mutta jo reilun viiden minuutin pelaamisen jälkeen Ilves käytti tilaisuutensa, kun Ilveksen Markku Flinck pääsi hyvältä sektorilta ruuhkan läpi tekemään Ilveksen avausmaalin. Kärppien puolustaja Taneli Siikaluoma oli maalin syntyessä pahasti maskissa estämässä maalivahti Sami Aittokallion näkyvyyttä.
Pari minuuttia avausmaalista Ilves oli päästä jo kahden maalin karkumatkalle, kun Matias Sointu oli nokikkain maalivahdin kanssa, mutta tällä kertaa Aittokallio oli etevämpi.
Pian Ilveksen maalipaikan jälkeen tunnetun elokuvaohjaajan kaima Aleksi Mäkelä antoi hienon poikittaissyötön Mikko Lehtoselle, joka on tällä hetkellä Liigan yksi kovavireisimmistä hyökkääjistä. Lehtonen ei erehtynyt ja Kärpät tasoitti ottelun 1-1:een. Pari minuuttia tuon jälkeen Lehtosella oli tilaisuus tehdä jo illan toinen maalinsa, mutta tolppa pelasti Ilveksen.
Kärpät pääsi ensimmäisen erän puolivälin jälkeen yrittämään neljä minuuttia ylivoimamaalia, kun Miska Humalojan suu oli veressä Jere Heleniuksen mailan vuoksi, mutta ylivoima oli melkoinen pannukakku. Ylivoiman parhaat paikat tulivat Ilvekselle. Pian Kärppien ponnettoman ylivoiman jälkeen Ville Meskanen vei Ilveksen ansaitusti jälleen maalin johtoon.
Toisessa erässä Kärppien ykkösketjun sentteriksi ennen peliä nostettu Antti Kalapudas vaihtoi paikkaa kakkosketjun keskushyökkääjän Jan Hruškan kanssa. Vaihdos piristi molempien ketjujen peliä, mutta Ilves puolusti hyvin, eikä Kärpät päässyt laukaisupaikoille. Ilveksen maalivahdille Hannu Toivoselle merkittiin toisen erän ensimmäinen torjunta vasta ajassa 31.24.
– Tänään tehtiin ensimmäisen erän jälkeen johtopäätös, että vaihdetaan Kalaputaan ja Hruškan paikkaa, jotta Kalapudas pääsee tuttujen miesten Saku Mäenalasen ja Ville Leskisen väliin. Heillä on taustalla vanhaa yhteistyötä. Samoin Hruška pääsi maanmiehensä viereen. Kyllä se hieman piristi, mutta tuloksellisesti ei saatu ihmeitä aikaan. Me saatiin toisessa erässä pitkiä hyökkäyksiä, mutta ei saatu laukauksia mistään. Me saatiin juoksemaan Ilveksen puolustus, mutta ei päästy laukaisusektorille asti. Meidän hyökkäykset kuolivat juuri ennen kuin me päästiin kutipaikoille tai maalin eteen, vaikka eräskin meidän hyökkäys taisi kestää lähes 1,5 minuuttia. Silti ei tullut kudin kutia, Kärppien tulisieluinen valmentaja Kai Suikkanen ruoti toista erää.
Kolmannessa erässä Ilves oli päästä kahden maalin johtoon lähellä erän puoliväliä, mutta 18-vuotias Otto Koivula nosti kiekon tolppaan. Minuutti tuon jälkeen Kärppien Mikko Lehtonen teki kuudennen maalinsa seitsemänteen otteluun taitoa vaativalla hienolla ohjurilla ja tasoitti ottelun 2–2:een ajassa 49.50.
Maalin jälkeen Ilves pakotti pelin Kärppien päätyyn ja vain 3,5 minuuttia myöhemmin Ilves pääsi jälleen johtoon, kun tehot 1+1 saalistanut Markus Jokinen teki maalin 3–2 -ylivoimahyökkäyksestä.
Kärppien loppukiri jäi torsoksi
Pian Ilveksen johtomaalin jälkeen Kärpät pääsi ajassa 55.00 ylivoimalle, mutta Kärpät ei saanut ylivoimalla yhtään mitään aikaiseksi. Ottelun antikliimaksi Kärpille syntyi reilu minuutti ennen ottelun loppua, kun Aittokallion luistellessa kohti vaihtoaitiota hän taklasi Ilveksen pelaajan ja näin Kärpät pelasi ottelun lopun alivoimalla. Varsinaista takaa-ajoa ei syntynyt, Raksilan kotiyleisö pariin kertaan ottelun aikana jopa vihelsi kotijoukkueelle, mitä ei ole tapahtunut miesmuistiin. Ottelun jälkeen Ilveksen päävalmentaja Karri Kiven oli helppoa olla tyytyväinen.
– Tämä reissu meni meidän puolelta erinomaisesti. Ykkösjuttu oli se, että koko jengi onnistui noin hyvin. Se on minulle aina hieno juttu, koska ollaan kuitenkin kolmen päivän reissulla, huomenna vasta takaisin. Ja meillä on Oulussa pelanneita pelaajia, joilla oli halua näyttää. Toivottiin tuommoista alkua, että saataisiin siihen alkuun maali ja sitä kautta uskallusta pelata.
Kärppien tukala tilanne paheni entisestään. Kymmenes sija on viiden pisteen päässä ja Lukon voitettua jumbosija läheni entisestään. Kärpillä on nyt siis viisi pistettä matkaa ns. säälipudotuspelipaikkaan ja vain neljä pistettä jumbosijaan.
– Faneille sanon, että joukkue antaa kaikkensa. Tuolla kopissa on jätkiä, jotka sydänverellään yrittää joka päivä viedä tätä hommaa eteenpäin. Ei ne tahallaan näitä pelejä häviä. Kyllä siellä jokaisen pelaajan sydämet itkee verisiä kyyneleitä. Se ei silti näköjään ihan vielä riitä. Ymmärrän, kun fanit sanovat, että he ovat huolestuneita. Eihän meillä ole tarpeeksi pisteitä, se on ihan selvä homma. Aikoinaan hävittiin Hokissa kahdeksan peliä peräkkäin ja silti voitettiin mestaruus, vaikka välillä näytti, että tekipä mitä tahansa, niin kaikki meni päin prinkkalaa. Mutta keväällä sitten homma natsasi, Suikkanen kertoi avoimesti tuntemuksistaan.