Mestiksen entinen kestomenestyjä Mikkelin Jukurit raivasi tiensä loppuotteluun neljän vuoden tauon jälkeen. Ennakkosuosikin asemassa pudotuspeleihin lähteneet mikkeliläiset kestivät hienosti heihin kohdistetut odotukset, sillä finaalipaikka irtosi puhtaalla pelillä. Jukurit ei ole joutunut vielä todelliseen testiin aikaisempien ottelusarjojen ratkettua näytöstyyliin suoraan kolmessa ottelussa. Kuten päävalmentaja Jarno Pikkarainen totesi välieräsarjan viimeisen osaottelun tauottua, pelit alkavat vasta nyt.
Finaaliin pääsy ei ollut kovin monella ennakko-odotuksissa kun Vaasan Sportin kautta arvuuteltiin. Mutta niin vain rajusti nuorentunut Sport on raivannut tiensä loppuotteluun.
Runkosarjan voittanut Jukurit toivotti ensin Kiekko-Vantaan kesälomille ja sitten D Teamin pronssiotteluun. Tähänastisia pudotuspeliotteluita kuvastaa varsin hyvin Jukurien tehtyjen ja päästettyjen maalien suhde. Joukkue on saalistanut keskimäärin kuusi täysosumaa jokaista takaiskua kohden.
Sport on viimeksi ollut Mestiksen finaaleissa kaksi vuotta sitten. Tuolloin miljoonajoukkue oli suosikki heti kauden alusta alkaen, ja raivasi tiensä aina liigakarsinnan seitsemänteen otteluun saakka. Tällä kaudella joukkueelta ei odotettu paljoakaan, mutta pudotuspeleihin sentään. Sport on kuitenkin kauden aikana vahvistunut, ja hitsautunut todella hyväksi joukkueeksi, eikä sitä voi hetkeksikään aliarvioida.
Sport oli runkosarjan lopulla vaarassa joutua jopa avauskierroksella kohtaamaan KooKoon tai Jukurit sarjan kärjestä, mutta hurja loppukiri varmisti sarjassa kolmospaikan. Pudotuspelien avauskierroksella LeKi oli lähinnä kiusaajan roolissa, kun Sport vei sarjan puhtaasti otteluvoitoin 3-0, olematta kertaakaan sarjassa tappiolla.
Toisella kierroksella Sport tekikin jo pienimuotoisen yllätyksen. Sport voitti ottelun vieraskentällä varsinaisella peliajalla, ensimmäisenä joukkueena sitten lokakuun lopun. Sport ei itsekään ollut voittanut Kouvolassa ottelua sitten tammikuun 2009. Sport voitti myös toisen ottelun kotonaan, pistäen KooKoon selkä seinää vasten. Kolmas ottelu meni Kouvolassa selkeästi kotijoukkueen piikkiin, mutta Sportin huima loppukiri neljännen ottelun lopussa sinetöi KooKoon kohtalon pronssiotteluun.
Jukureilla murhaavan tehokas kakkonen
Jukurien ylivoimaisesti tehokkaimmaksi kentäksi on muodostunut Markku Flinckin johtama kakkosvitja, jonka laidalla viilettävät Tomas Jasko ja Sami Lähteenmäki. Kyseinen kentällinen aiheutti vastustajalle kylmänväreitä jo runkosarjan lopulla, mutta nyt yhteispeli on hitsautunut lopullisesti uomiinsa. Miehet ovat olleet osallisina puoleen mikkeliläisten kaikista osumista pudotuspeleissä.
Hyökkäyspelaamisen osalta vaakakuppi kallistuu Jukurien puolelle. Joukkueen muistakin kentällisistä löytyy ratkaisuihin kykeneviä pelaajia sekä ennen kaikkea kokemusta Petri Lehtosen, Mikko Hakkaraisen ja Tuomo Jormakan johdolla. Kaiken kaikkiaan mikkeliläisten hyökkäyspelaaminen nojaa leveyteen ja maalintekovoimaan.
Aikaisemmissa pudotuspelisarjoissa Jukurit sai olla peliä hallitseva osapuoli, mutta finaaleissa roolinjako ei ole aivan näin selkeää. Sportin puolustuskalusto asettaa Jukureille uuden haasteen, sillä hyökkäysalueelle ei päästä enää yhtä helpolla kuin ennen. Tähän saakka Jukureilla on ollut melko hyvin tilaa kääntää paine vain muutamalla nopealla syötöllä vastustajan kenttäpäätyyn.
Ehkäpä suurimmat ongelmakohdat hyökkäyksen osalta ovat jälleen ylivoimapelissä, jonka kanssa Jukureilla on ollut vaikeuksia läpi mestishistorian ajan. Joukkue on toki onnistunut parantamaan kevättä kohden tätä osa-aluettaan, mutta silti pelaamista tulisi saada entistä suoraviivaisemmaksi.
Sportilla tasaista kolmessa ketjussa
Sportin menestyksen salaisuus on ollut, ironista kyllä maalien vähyyden takia, sen tasaisuus hyökkäyspäässä. Sport ei paljon maaleja tee, mutta maalinteko on jakautunut tasaisesti kolmen kentän kesken. Ykkösketjun Antit, Jaatinen ja Hölli, ovat molemmat olleet huippuvireessä pudotuspeleissä. Pete Suonpään taitavat laiturit Kim Nabb ja Robin Bergman pystyvät juonimaan kaikenlaista vastustajan päänmenoksi. Kolmosketju Mika Kujanpään johdolla on ollut runkosarjaan nähden vaisu pisteiden valossa, mutta montaa tilannetta ei ketjun miehet maalintekoa varten tarvitse.
Oli kentällä mikä tahansa Sportin neljästä viisikosta, se puolustaa korkealta ja aggressiivisesti. Vastustajalla on ollut alituiseen ongelmia päästä pois edes omalta puolustusalueeltaan ilman riskiä. Pudotuspeleissä onkin nähty Sportin päätyyn monia pitkiä kiekkoja tai harhasyöttöjä. Sportin pelinkääntönopeus on todella nopeaa luokkaa, ja kun se monesti kiekon saa hyvin lähellä hyökkäysaluetta, sitä vastaan kiekon kanssa tulee puolustajien pelata tarkasti.
Sportin ongelmat ovatkin usein olleet maskipelaamisessa ja kiekollisessa röyhkeydessä. Maalille ei usein ajeta loppuun asti, ei kiekollisena eikä ilman. Maalit ovatkin monesti kauniita, mutta räkämaalit ovat aivan yhtä arvokkaita. KooKoota vastaan maalilla pärjättiin vain paikoitellen.
Tillanen viimeisenä lukkona
Jukurit on saanut pidettyä vastustajan poissa todellisilta maalipaikoilta eikä ole joutunut pelaamaan kertaakaan tappioasemassa pudotuspelien aikana. Joukkue on lienee sikäli uudessa tilanteessa.
Jukurien maalia on vartioinut kevään koitoksissa yhtä ottelua lukuun ottamatta mikkeliläisten edellisellä mestaruuskaudella luukkua availlut Kai Tillanen. Kysymys kuuluu jälleen, miten kokemattoman torjujan pää kestää etenkin Vaasassa? Mies on ollut veräjänvartijana viidessä ottelussa, joissa päästettyjä maaleja on kertynyt yhtä paljon kuin nollapelejä, eli kolme kappaletta. Tillanen ei ole silti joutunut venymään vielä parhaaseensa, sillä laukaukset ovat tulleet usein ilman maskia ja pitkältä etäisyydeltä.
Jukurit on ollut tarkkana maalineduspelaamisessaan, sillä vastustajaa ei ole tähän mennessä päästetty tekemään kepposiaan lähietäisyydeltä. Etenkin kaksi ensimmäistä pakkiparia on parantanut otteitaan pudotuspeleissä. Olli Korkeavuori, Ilkka Vaarasuo ja Henrik Forsberg ovat kunnostautuneet tosipeleissä kiekollisessa pelissä ja myös fyysisyyttä on löytynyt. Vastaavasti Ilkka Kallioisen tehot ovat kuihtuneet pudotuspelien käynnistyessä.
Uittoa ei ole ohitettu
Sportin puolustuksesta löytyy kiekollista taitoa, mutta myös kovuutta. Antti Uitto on toistaiseksi ollut vastustajalle ohittamaton pakki, sillä Uiton aikana ei ole Sportin maaliin tehty yhtään osumaa.
Sportin maalilla Joni Puurula selvisi LeKiä vastaan todella helpolla. Sportin puolustus piti lähes pilkkanaan LeKin hyökkääjiä, eikä maalipaikkoja juurikaan siunaantunut. KooKoota vastaan tilanteita tuli sitten sitäkin enemmän, ja valtaosan niistä Puurula selvitti kunnialla. Kolmannen ottelun poisotto, ja vaihto Aaro Peltoseen oli aivan muuta kuin Puurulan heikkoutta. Neljännessä ottelussa Puurula sitten näyttikin taas torjujantaitojaan.
Sportin nuoret puolustajat olivat usein pääosassa runkosarjassa, mutta pudotuspelit ovat eri maailma, myös heille. Ei siis ihme että kokeneemmat pelaajat ovat vieneet otsikot alakerran isännyydessä. Eetu Heikkinen on ottanut kiekollisen liiderin roolin iskemällä lähes piste per peli, ja Uitto taas on vastannut isännän roolista alakerrassa. Hiljalleen sarjan edetessä finaaleihin asti ovat myös nuorisokaartin miehet ottaneet yhden lisäaskeleen jo valmiiksi nousujohteisen uransa alkukausilla.
Arvio ottelusarjasta:
Lähtökohtaisesti runkosarjan voittanut Jukurit lähtee ottelusarjaan ennakkosuosikkina Sportin nuorta joukkuetta vastaan. Vaasalaiset tarjoavat Jukureille hyvän vastuksen nuoruuden innolla ja hyvän maalivahtipelaamisen ansiosta. Jukurien vaarallinen ja kokenut hyökkäyskalusto on kuitekin liikaa Sportille.
Sport ryösti voiton KooKoota vastaan avausottelussa. Samaan se voi kyetä myös Mikkelissä, sillä Jukurit on saanut tähän asti pelata varsin helpon sarjan Sportiin verrattuna. Pelivalmius voi olla erilainen, ja jos Sport saa hengen päälle heti alusta alkaen, se voi palata Vaasaan avausottelun voittajana. Vaasassa halli tulee olemaan täynnä toisessa finaalissa, sillä istumapaikat myytiin loppuun jo maanantaina alle puolessa tunnissa, ja täysi Kuparisaaren jäähalli on osoittautunut ylivoimaiseksi paikaksi monelle vierasjoukkueelle.
Jukurit mestariksi voitoin 3-1.
