Monet ehtivät jo vääntää vitsiä hallin käytävillä ja sosiaalisessa mediassa pitkäksi venyneestä finaalista, viitaten vuosi sitten juuri Hokin ja Jukurien tahkoamaan Suomen kiekkohistorian pisimpään otteluun.
Ennätyksestä jäätiin kuitenkin reilu 40 minuutia, kun runkosarjan pistepörssin ylivoimaisesti nimiinsä vienyt Oula Palve pääsi sivaltamaan kiekon Hokki-maaliin, ja käynnistämään mikkeliläisten mestaruusjuhlat ajassa 108.28.
− Jatkoajalla peli voi kääntyä kummalle tahansa, molemmilla oli omat paikkansa. Kokonaisuutena me pelasimme vähän kypsemmin, ja tuntui, että olimme joka osa-alueella pikkuisen parempia, ja sen takia voitimme, arvioi tuore mestarivalmentaja Antti Pennanen juhlahumun keskeltä.
Ottelun alku oli aikaisempien pelien tapaan tasainen, ja tällä kertaa kotijoukkue Hokki otti pienoista otetta pelistä. Markus Piispanen pääsi kilauttamaan kiekon kovalla lämärillä tolppaan, mutta mikkeliläismaali varjeltui takaiskuilta.
Maalihanat avasi vierasjoukkue ylivoimalla. Teemu Turunen sai maalin taakse syötön Roope Rannalta, nousi maalin kulmalle ja kiepautti vierailijat 0-1-johtoon. Ylivoimalla tuli myös tasoitus. Tällä kertaa Piispanen osui pitkän pyörityksen ja Markus Korkiakosken komean poikittaissyötön päätteeksi
Tauolle lähdettiin kuitenkin vieraiden johdossa, kun Niko Laakkonen pääsi Rannan tarjoilusta laukomaan Jukurit uudelleen johtoon. Maalia edelsi pitkä pyöritys, jonka aikana Hokin Ville Rajala menetti mailansa ja joutui pelaamaan ilman työvälinettään.
Jukureilla paikat ratkoa toisessa erässä, jatkoerä kutsui silti
Myös aikaisempien kohtaamisten historialle uskollisena toinen erä oli täysin Jukurien. Mikkeliläiset pitivät kiekkoa lähes tauotta ja pääsivät kokeilemaan ylivoimaakin kahteen otteeseen, mutta tällä kertaa keltapaidat eivät saaneet kiekkoa Hokki-rysään. Kuvaavaa oli se, että erässä jukurivahti Christian Heljanko joutui torjuntatöihin vain kerran. Koko ottelussa hulppeat 60 koppia ottanut Tuukka Smura työllistyi toisessa erässä 15 kertaa.
Myös päätöserää Jukurit hallitsi, mutta vastaavaa tappamisen meininkiä hyökkäyspelissä ei ollut, vaan joukkueen pelissä näkyi maalin johtoasema.
Kajaanilaiset tulivat rinnalle alle minuutin pelin jälkeen, kun Tuomas Vartiainen ehti ensimmäisenä irtokiekkoon, jonka Heljanko pudotti eteensä.
Laakkonen tasoitti illan toisellaan hieman kyseenalaisen Hokki-jäähyn ja vielä kyseenalaisemman seuraavassa tilanteessa viheltämättä jääneen Jukurit-rikkeen jälkeen, mutta Vartiaisen osuttua toistamiseen vajaa viisi minuuttia ennen täyttä peliaikaa, oli edessä jatkoerä.
− Tämä peli tuli hieman nopeasti, olimme hyviä tänään. Tuo Hokin kolmannen maalin hinta oli hieman halpa, mutta kokonaisuutena todella hyvä, jämäkkä veto, kertoi Pennanen kolmannesta erästä.
Jatkoerissä molemmat pääsivät kokeilemaan ylivoimaa, ja paikkojakin oli molemmissa päädyissä. Maininnan ansaitsee ainakin Hokin Sami Anttilan läpiajo, jonka Heljanko nollasi. Lopulta kolmannessa jatkoerässä Roni Viirlaksen rangaistus kostautui, ja Palve tinttasi suorasta hyökkäyksestä ratkaisun Jukureille, räjäyttäen satapäisen fanijoukon riemukkaaseen huutoon.
− Tämähän oli hyvin tasainen ottelu. Kun pelataan noin monta minuuttia, niin varmasti siinä vähän tuuriakin on mukana, kumpi ratkaisee. Molemmilla oli hetkensä. Varsinaisella peliajalla olimme aika puntarissa tietyissä hetkissä, joissain jatkoerissä olimme ihan tasan mukana pelin juoksussa, kertasi Hokin pettynyt päävalmentaja Jari Laukkanen.
− Ottelusarja 4-0, ei jätä selittelyille sijaa. Edelleen aivan liian iso ero omassa pelaamisessa siitä, kun pelaamme täällä verrattuna siihen, kun pelataan Mikkelissä. Täällä pääsemme ihan rinnalle, kun taas tuolla jäämme pelillisesti jalkoihin, paketoi Hokki-valmentaja finaalisarjan.
Ratkaisufinaalin myötä Mestis-kausi 2015-2016 on tullut päätökseensä. Jatkoajan Mestis-toimitus kiittää lukijoita kuluneesta kaudesta, lähettää suuret onnittelun Mikkelin Jukureille ja toivoo kaikille oikein hyvää kesänodotusta.