− Huikeat fiilikset. En ole koskaan voittanut mitään, mutta sitten pääsin tänne.
− Ei löydy sanoja, maalivahti Christian Heljanko huokasi onnen kyyneliä pidätellen.
Heljangon loppukautta voisi kuvailla tuhkimotarinaksi, sillä vasta 19-vuotias takasi lopulta Jukureiden menestyksen kevään peleissä.
Huntersin kasvatti oli pelannut ennen Mikkelin pestiään vain kymmenen Mestis-ottelua. Kun Jukureiden maalivahtiosasto kaipasi paikkaamista, Heljanko oli valmis tositoimiin.
− En olisi kuukausi sitten osannut kuvitella, että edes tulisin tänne. Tästä tuli hieno tarina.
− Olin totta kai halukas tulemaan, koska en vielä tahtonut lähteä kesälomille. Tiedostin, että täällä on mahdollisuudet menestyä, hän hymyili fanien huutaessa taustalla.
Aikuisten peleihin ja puolivälieriin hyppääminen ei huolestuttanut maalivahtia lainkaan.
− Se oli helppoa. Peli on täällä paljon selkeämpää, ja pahoja paikkoja tulee vähemmän.
Heljanko antaa mestaruudesta tunnustusta myös joukkuekavereilleen.
− Meillä oli neljä todella hyvää kenttää. Meillä ei ollut hätää oikeastaan missään vaiheessa.
− Vieläkin olisi löytynyt yksi napsu lisää, jos olisi tarvinnut.
Nuoren maalivahdin kasvoilta paistoi leveä hymy. Mestaruusjuhlista hän ei kuitenkaan osannut kertoa tarkemmin.
− En tiedä yhtään, menemmekö Mikkelin vai jäämmekö tänne. Eiköhän se selviä kohta, Heljanko naurahti.
