Pistejaon kiivaiden vaiheiden jälkeen luulisi herättävän voimakkaita tunteita taiston tauottua.
Toisin oli Hokin ja KooKoon välienselvittelyn jälkeen. Vieläpä, kun edellisestä kohtaamisesta ilmoille oli kipinöinyt ylimääräisiä hehkuja. Jäällä näkyneet tunteen kirjot eivät välittyneet suuremmin niin Petri Mattilan kuin Ismo Lehkosenkaan ulosannista.
– Hyökkäyspelimme oli tänään ihan ok, mutta sen on oltava varmempaa ja nopeampaa, sekä luistelussa ja syöttäessä. Pisteen otamme mieluusti vastaan, ja jatkamme pelin työstämistä, Hokki-valmentaja Petri Mattila summasi.
”Ihan ok” ei KooKoota vastaan riittänyt. Etenkin avauserässä mallikkaasti esiintynyt KooKoo tyyntyi päätöserään ja päästi Hokin tasoihin varsinaisen peliajan viime hetkillä.
– Ensimmäinen erä oli meidän parasta lätkää pitkään aikaan. Kolmanteen erään lähdimme se mielessä, että laitamme kiekollisen pelin takaisin kuntoon, Ismo Lehkonen mietiskeli.
Alivoimamaalit sykähdyttivät
Sytykkeet kiekkoviihteelle sinkosivat ilmaan toisessa erässä.
Hokki punnersi alkajaisiksi tasoihin Antti Savolaisen tahtomaalilla, jonka jälkeen mies jäi KooKoo-maalille syntyneen kasan alimaiseksi.
Henrik Forsbergin johtomaalin jälkeen KooKoo kulutti penkkiä urakalla – osin syystä ja osin syyttä. Arttu Niskakankaan yläpellin alle osunut rannelaukaus tasoitti pelin ja oli siirtää Hokin määräämään pelin tahtia.
![](http://kuvapankki.jatkoaika.com/g2/d/222351-1/KooKoo_+Iivo+Hokkanen+3.jpg)
KooKoon jäähyillessä Hokille tarjoutui useampi paikka siirtyä ottelussa ensimmäisen kerran johtoon. Hanakasti läpi pelin laukoneen Niskakankaan kuti kilpistyi kuitenkin jälkimmäisessä yrityksessä rautoihin.
Ottelun käsikirjoituksen kannalta merkityksellinen tapahtuma koettiin jälleen erikoistilanteessa. Linnapaitojen tuskaillessa viimeistelyn kanssa Hokki-vahti Aaro Peltonen avasi alivoimalla kiekon Mikko Liukkosen housuihin. Liukkonen ravisteli kiekon varusteistansa jäihin, löi kiekon tyhjään häkkiin ja muistutti tuuletuksen lomassa Peltosta tapahtuneesta.
Kolmannessa erässä hanskat eivät kipinöistä huolimatta tippuneet. KooKoo sitä vastoin tiputti pelitempoaan. Tästä Hokki ei hyötynyt, vaan näytti heittävän pyyhkeen kehään ilman loppukiriä.
Niko Palosen alivoimamaali syntyi kuin varkain KooKoo-puolustuksen avustuksella.
– Kovalla riskillä lähetimme kaksi pelaajaa kiekon perään vastustajan päätyyn, ja se onnistuminen lämmittää mieltä, yhdestä pisteestä kiitollinen Mattila kertoi.
Kolmella kentällä liikenteessä ollut KooKoo korjasi lopulta potin Kory Bakerin jatkoaikamaalilla.
Väsymystä KooKoo-leirissä ei silti ollut miehistövajeesta huolimatta havaittavissa. Lehkonen näki kolmen kentän rotaation jopa palvelleen joukkuetta meneillään olevassa tilanteessa hyvin.
– Rosterista puuttuu seitsemän hyökkääjää, eikä sellaista kukaan toivo, mutta meidän kiekollinen pelimme oli tosi hyvää. Pelaajat pääsivät hyvään pelirytmiin, ja välillä tuntuu, että on parempi mennäkin pienellä ryhmällä.
Kolmen kentän lisäksi KooKoo-hyökkäyksessä painoi hajavaihtoja ottelun avausmaalin iskenyt Jaakko Lehtonen.