Jokipojat kampesi itsensä sarjataulukossa jo viidenneksi, kun Hokki oli Mehtimäellä jälleen helisemässä. Päätöserässä parin minuutin sisään syntyneet melkoisen onnekkaat osumat johdattivat joensuulaiset jo seitsemänteen voittoonsa viimeisessä yhdeksässä ottelussa.
− Tärkeintä oli hyvä ilme. En kerennyt pilaamaan joukkuetta parissa päivässä, nauroi joensuulaisten päävalmentaja Mikko Haapakoski palattuaan joukkueen peräsimeen kuluvan viikon alussa.
− Pitää olla tyytyväinen, varsinkin ensimmäinen ja kolmas erä meiltä tasapainoista pelaamista. Huippupaikat menivät meille 12-4, kai se jotain kertoo, että olimme niskan päällä.
Avauserä oli melkoisen joensuulaispainotteinen, joskin heikon ylivoiman ja huolimattomuuden täyttämä. Hokin maalilla vuorostaan esiintynyt Tuomas Tolonen olisi varmaotteisempikin voinut olla, mutta vain Mikael Ruohomaan räväkkä rannari ohitti nuoren veskarin ensimmäisessä erässä.
− Hän selviytyi varsin miehekkäästi. Eivät nämä kaverit täällä kasva, ellei anneta vastuuta. Nyt oli hyvä sauma laittaa hänet torjumaan, eikä me maalivahtiin kaaduttu, kehaisi Hokki-luotsi Petri Mattila kakkosveskariaan.
Kaiken kaikkiaan Toloselle kirjattiin 31 torjuntaa.
− Teemana oli, että me tarvitaan täydellinen peli voittaaksemme. Pari erää jaksettiin sinnitellä, mutta päätöserässä tuli pieni lapsus, minkä jälkeen oli lujaa kelkkamäkeä, kuvaili Mattila.
Joensuulaisjoukkueen hienoinen hallinta kääntyi toisessa erässä kajaanilaisten myllerrykseksi, mutta vasta Riku Toivon rannekuti hieman erän puolivälin jälkeen upposi kanukkiveskari Dan Spencen selän taa.
"Ohjauspeli" kunnossa
Tasoituksen jälkeen pääsylippu hyökkäysalueelle tyrkättiin linnapaidoille varsin halvalla, ja vierailijoita vilisi hitaasta Jokipo-puolustuksesta ohi sieltä sun täältä. Onneakaan ei olut matkassa, vaikka toinen erä mentiin selvähkössä Hokki-hallinnassa.
Parisen minuuttia tasoitusmaalista joensuulaisten sankariksi myöhemmin noussut Janne Niva pääsi kokeilemaan Tolosen ohistusta rangaistuslaukauksesta, mutta nuori veskari esti pelivälineen kulun kylmähermoisesti.
− Vastustaja on tällä hetkellä pirullisen hyvä. Ei päästy ytimeen maalin eteen ja puuttui suoraviivaisuus ja röyhkeys, jatkoi Mattila.
Päätöserässä Jokipojat pystyi punnertamaan voittoon erän puolivälin molemmin puolin syntyneillä osumillaan. Ajassa 49.31 Sami Blomqvist näytti mailapelin mallia ohjaamalla Nivan lähettämän kiekon maalin kulmalta vaikeasta asennosta Tolosen taakse.
Hetkeä myöhemmin asialla oli Niva, kuinkas muutenkaan, Blomqvistin tarjoilusta. Kolarilaishyökkääjä sai ohjattua kiekon pompun kautta Tolosen vartioiman maalin sisuksiin, minkä vuoksi pelivälinettä kiikaroitiin verkon perukoilta hetken aikaa.
− Huippupaikoista kun emme saaneet, niin maltoimme pelata maalia kohti, minkä myötä sitten tuli näitä pomppumaalejakin, innostui Haapakoski.
Hokki ei onnistunut enää vyörymään hyökkäysalueelle samaan malliin kuin toisessa erässä, vaan Jokipojat hyydytti linnapaitojen pelin aivan totaalisesti. Päätösminuutitkin mentiin pitkälti Hokki-maalin ympäröinyttä joensuulaiskarusellia katsellessa.
− Olemme mättäneet tällä kaudella aika paljon maaleja ja pelaajien päähän tuppaa menemään ajatus, että se olisi jotenkin helppoa. Unohdetaan, kuinka vaikeaa yhdenkin maalin tekeminen on, murisi puolestaan Hokki-luotsi.
Kajaanilaiset eivät saaneet saumoja vetää Tolosta maaliltaan, vaan päätössummeri jätti taululle lukemat 3-1.
60-luvun ylivoimaa
Joensuu on on ollut Hokille äärimmäisen vaikea paikka tällä kaudella. Harjoituspelit mukaan lukien takkiin on tullut neljästi.
Mattila myös muistutti, että ylivoimalla joukkue ei ole onnistunut kertaakaan näissä peleissä. Se heijastaa Hokki-luotsin mukaan joukkueensa heikkona ollutta viimeistelyä.
− Ylivoimapelimme heijastaa maalinteon vaikeutta. Yritetään liian hienoa syöttöä ja pelataan vähän kuin 60-luvulla, hitaasti ja verkkaisesti, vertaili Mattila.
− Jos olemme tehneet tasakentällisin neljä maalia emmekä yhtään ylivoimalla, niin ei tarvitse olla nero päätelläkseen, miksi emme ole täällä voittaneet.
Joensuulaisjoukkue kärsi hienoisista kokoonpano-ongelmista, sillä neljä hyökkääjää joutui olemaan keskiviikon kamppailusta sivussa. Tämän vuoksi puolustaja Sebastian Kauppila esiintyi hyökkääjän tontilla nelosketjussa varsin mainiosti.
− Erinomainen esitys häneltä! Pelirohkeus oli kiekollisena erittäin hyvä ja rooli hyökkäyspäässä oli puolustavampi, mikä antoi ketjukavereille (Raimonds Vilkoits ja Jakub Sramek) vapaudet pelata hyökkäyspeliä vapaammin, kuvaili Haapakoski.
Kummankin seuraava haastaja löytyy Heinolasta, kun Peliitat lähtee tien päälle. Perjantaina Hokki saa vieraakseen heinolalaiset, kun taas Joensuussa peliittasakki pistäytyy lauantaina.