Välieräsarjat olivat päättyneet pettymykseen vasta keskiviikkona, mutta joukkueet halusivat siirtää alun perin sunnuntaille suunnitellun pronssiottelun jo perjantaille. Kummatkin valmentajat olivat valmistelleet ja motivoineet joukkuetta pronssiotteluun melko samanlaisin keinoin.
– Kaikki mahdolliset tunnepuolen asiat käytiin läpi, maalattiin mieleen sitä, että on hyvä voittaa viimeinen peli, totesi KooKoon päävalmentaja Juha Juujärvi.
– Viimeisen pelin voittamisesta jää aina parempi fiilis kaudesta, se on aina ensimmäinen lähtökohta. Paljon meilläkin on miehiä joilla ei mitalia ole. Perusjuttuja käytiin läpi, mutta jotenkin se jäi vajaaksi, Jukurien päävalmentaja Jarno Pikkarainen pohti hieman pettyneenä.
Ottelu alkoi tasaisena, eikä ensimmäisessä erässä nähty maaleja tai edes yhtään tilastomerkintää. Vaaralliset maalipaikat jäivät melko vähäiselle, ja kummankin joukkueen peli oli ajoittain jopa löysää. Heti alusta pronssitaisto ei tuntunut kiinnostavan.
Heikkoa ylivoimaa
Heti toisen erän alussa maalihanat aukesivat. Erää oli pelattu vain 17 sekuntia, kun Jukurit ei ollut vielä tarpeeksi hereillä, ja KooKoo pääsi yllättämään. Iivo Hokkanen toimitti kiekon Jouni Virpiölle, ja tämän laukaus pienestä kulmasta ohitti helposti tilanteessa hieman myöhässä olleen Kai Tillasen.
Maalin jälkeen otteluun tuli lisää vauhtia. Kumpikin joukkue sortui jäähyilyyn, mutta ylivoima oli molemmissa päädyissä melko heikkoa. Vaikka ottelu hieman piristyi ensimmäisestä erästä, kiihkein taistelu voitosta puuttui edelleen.
– Se näkyi, että vastakkain oli kaksi väsynyttä ja pettynyttä joukkuetta. Ensimmäinen erä oli molemmilla vähän pelailua. Toiseen erään saatiin hyvä ilme ja pelattiin siinä järkevästi, Juujärvi kertoi kahdesta ensimmäisestä erästä.
Taistelun makua ilmassa
Kolmanteen erään Jukurit lähti takaa-ajoasemasta. Erän puolivälissä se onnistukin tasoituksessa. Melko epäselvässä tilanteessa Ilkka Vaarasuon maalille laukoma kiekko kimposi häkkiin Matti Uusivirran pohkeesta. Maalia tutkittiin vielä videolta, mutta lopulta tuomari osoitti keskipistettä maalin hyväksymisen merkiksi.
Maalin jälkeen ottelu heräsi kunnolla henkiin, ja jopa muutamia maalineduskahinoita nähtiin. Jukurit kasasi lisää hyviä maalipaikkoja, mutta kouvolalaiset hoitivat puolustuksen moitteettomasti. Lisämaaleja ei kuitenkaan syntynyt, ja pronssimitalien kohtalo ratkottiin jatkoerissä.
– Peli tavallaan lähti vasta käyntiin kolmannessa erässä, kun intensiivisyys nousi. Molempien joukkueiden halu voittaa tuli siinä esille, Pikkarainen totesi.
– Kolmannessa erässä kotijoukkue oli selvästi parempi, mutta puolustettiin hyvin maalin edestä, Juujärvi pohdiskeli.
Liukkonen ratkaisee
Heti jatkoerän alkuun kummaltakin joukkueelta joutui pelaaja jäähyaitioon, mutta erikoistilanne tasavajaalla ei tuottanut ratkaisua. Myöhemmin, isäntien Pasi Järvisen saadessa rangaistuksen Juujärvi herätteli joukkuettaan ylivoimaan aikalisällä. Tulosta se ei vielä tuottanut. Ensimmäisen vaarallisen maalipaikan sai aikaan Jukurien Antti Ojanen, jonka laukaus kilahti pystyputkeen.
Jatkoerää oli pelattu 13 minuuttia, kun pronssin kohtalo ratkesi. Iiro Memonen menetti kiekon siniviivalla, ja KooKoon Mikko Liukkonen riisti sen itselleen. Hyökkääjä laukoi b-pisteen kaarelta tulisesti kohti maalia, ja pikkumusta ohitti Tillasen. Näin KooKoo pääsi juhlimaan pronssia katsomoa hallinneen iloisen kannattajaryhmänsä kanssa. Juujärvi oli tiukan ottelun voittoon tyytyväinen.
– Tämä oli kahden puolustavan joukkueen taisto, kumpi tahansa olisi voinut voittaa. Tänään onni kuitenkin oli myötä, ja oltiin sen piirun verran parempia, joukkue ansaitsi tämän.
Jarno Pikkaraisen Jukureille pettymys tuli jo toisena keväänä peräkkäin Päävalmentaja oli odotetusti hieman harmissaan, mutta suuntasi katseita jo tulevaan.
– Hieno kausi oli, voitettiin runkosarja ja edettiin yksilöinä hyvin. Mutta selvää on, että tämä lopputulos on pettymys. Pitää nyt pystyä katsomaan mitä on tehty ja mitä jäi tekemättä. Tämä ei ole maailmanloppu, vaan uuden alku.