- Niin sanottu käsittämätön moka. Pelattiin pokeria, ja pokka ei riittänytkään. Pelimies olisi lukenut tilanteen paremmin. Jos virheistä pitää oppia, niin nyt sen soisi tapahtuvan, päivitteli Jukureiden päävalmentaja Risto Dufva KalPan voittomaalia edeltänyttä tilannetta, jossa kiekollisen pelin alin mies möhli keskialueella pelivälineen KalPalle.
- Ei tässä ketään yksittäistä miestä kuitenkaan hirteen tarvitse viedä. Tosiasia kuitenkin on, että meille olisi tasapeli riittänyt tässä tilanteessa vallan mainiosti, Dufva sanoi.
Jukureiden käskijän ärtymyksen ymmärtää. Kiekollisen pelin hallinta oli kaksi erää vieraiden hallussa. Varsinkin keskialueen viisikkopuolustus oli niin tikissään, ettei KalPa saanut vaarallisia hässäköitä aikaan.
Ensierän torjunnat olivat varsin Jukurit-myönteiset. Mikko Strömberg pysäytti vain viisi kiekkoa virkaveljensä Pasi Kuivalaisen venyttyä KalPa-maalilla 15 laukauksen eteen. Varsinkin Jukureiden kakkosketju Antti Laakso – Petri Lehtonen – Lasse Kanerva järjesti jatkuvaa vaivaa Kuivalaisen silmikon tuntumassa.
Jukureiden pelaajien laukauksista puuttui kuitenkin viha, eikä Kuivalaisen varsinaisiin haamupelastuksiin tarvinnut ryhtyä.
Ensimmäisen erän vaarallisin maalipaikka siunautui Jukureiden näennäisestä painostuksesta huolimatta KalPalle. Marko Ahosilta karkasi keskialueen purkukiekosta täydessä vauhdissa läpiajoon. Näytti jo siltä, että Ahosilta olisi veivannut Strömbergin ulos tilanteesta, mutta hän ampui ratkaisevassa paikassa rystyltä ohi kiekosta.
- Kaksi erää toki mentiin torjuntojen valossa Jukureiden komennossa. Pystyimme kuitenkin puolustamaan parhaat paikat, ja Kuivalainen pelasi varmasti. Mitään paniikkia ei missään vaiheessa syntynyt, enkä ollut lainkaan huolissani, sanoi KalPan päävalmentaja Mika Pieniniemi.
- Kaksi erää pelasimme loistavaa peliä, enkä oikestaan mitään moitteensijaa löydä, sanoi puolestaan Risto Dufva.
KalPa ylivoimalla johtoon
Päätuomari Kimmo Nilsen vihelsi ottelussa vain viisi rangaistusta, mutta peli oli silti ratketa erikoistilannepelaamiseen. Toisen erän alkuun kirjattiin ottelun ensimmäinen varsinainen tilastotapahtuma Teemu Sompin väkivaltaisuudesta saaman jäähyn merkiksi.
Jukureiden ylivoima oli vielä tässä vaiheessa vaisua KalPan pelatessa kurinalaista alivoimaa.
Sen sijaan kotijoukkue rankaisi toisen erän 13. minuutilla Jukureiden vaihtovirheestä saamasta 2-minuuttisesta.
KalPa rakensi tiiviin ryppään Jukureiden maalin eteen, ja puolustaja Juho Kuronen ohjasi Jussi Savolaisen siniviivakudin näyttävästi ohi Strömbergin. Tilanteessa Ville Hämäläinen odotti pitkään ennen kuin syötti viivaan puolustaja Savolaiselle. Kurosen lisäksi maalin edessä sörkkivät Simo Vidgren ja Teemu Somppi, joten näkökenttä Strömbergin edessä ei ollut vallan suuri.
Toisen erän torjunnat jakautuivat niin, että Strömberg torjui vain kolmesti ja Kuivalainen kymmenen kertaa.
- Kyllä siinä oli paikat maali tehdä, totesi Risto Dufva.
Vauhtia riitti kolmannessakin erässä
Kolmas erä oli pelin parasta kiekkoa sillä verukkeella, että KalPa pääsi Jukureiden vauhtiin mukaan.
- Voiko mestiskiekko enää paremmaksi ja viihdyttävämmäksi mennä, kyseli Mika Pieniniemi.
- Minua ei viihdytä nyt yhtään, kun tulos on tämä, totesi Dufva.
Kolmannen erän alkuun KalPalle avautui ylivoima Jani Väänäsen kampitettua kiekotonta miestä. Ja kun Mikko Strömberg vielä ampui kiekon katsomoon, luuli monet 5-3 –ylivoiman olevan valmis. Nilsen huomasi kosketuksen kiekkoon tapahtuneen, ja KalPa tyytyi yhden miehen ylivoimapeliin.
Sami Salonen hätyytteli Strömbergiä vaarallisesti, mutta tämä kesti. Mutta kun Tatu Miettinen piti mailasta kiinni, rankaisi Jukurit toisella ylivoimayrityksellään ajassa 47.39.
Jukureiden osuma syntyi varsin perinteisen ylivoimakuvion päätteeksi. Tero koponen laukoi, Kuivalainen torjui, mutta Olli Sipiläinen iski paluukiekon sisään. Aitio paikalta tilannetta seurannut mikkeliläisten kannustusjoukko juhli maalia riehakkaasti. Peli oli menossa jännäksi.
Vauhti ja liike jatkuivat Jukureiden kavennusmaalin jälkeenkin, ja myös muutama maalipaikka siunaantui. Jukureiden puolustaja Ville Hyrkäs nousi röyhkeästi maalin eteen ja oli viedä vierasjoukkueen johtoon. Toisessa päässä Strömbergiä kokeilivat niin Salonen kuin Ville Hämäläinen, mutta pää pysyi kylmänä myös Jukurit-vahdilla.
Molemmat joukkueet pelasivat loppuun saakka neljällä ketjulla. Dufvan mainitseman kohtalokkaan virheen kuittasi KalPan pirteintä osaa esittänyt nelosketju Marko Ahosilta – Vesa Reinikainen – Jarno Niinimäki. Ahosilta kokeili Strömbergiä harhasyötöstä sekaantuneen mikkeliläispuolustuksen hämmästellessä, ennen kuin pelasi kiekon maalin eteen luistelleelle puolustaja Matti Tiihoselle. Tiihonen ampui sekamelskan keskeltä kiekon sisään ja sirkus oli valmis.
Ahosillan pelaamisessa oli pitkästä aikaa ryhtiä. Mies haki vauhtia jo pelaavan kokoonpanon ulkopuoleltakin. Nyt kädet kävivät, mutta kiekko ei karkaillut muutaman edellisen pelin tapaan. Pitkään aivotärähdyksen jäljiltä sivussa ollut Niinimäki oli niin ikään pirteä, ja kun sentteri Reinikainen oli maalisyötönkin lisäksi jälleen pelituulella, oli kotijoukkueen nelosketju kokonaisuudessaan kentän selkeästi paras koostumus.
Jukureiden loppuhetkien tasoitusyritykset jäivät varsin vaisuiksi, ja KalPa jatkoi vimmattua painostusta johtomaalin jälkeenkin. Dufvan vedettyä Strömberg vaihtoaitioon iski Aki Korhonen kiekon vielä tolppaankin. Näin KalPa kuittasi tärkeän kotivoiton, ja kärkikaksikon ero supistui yhteen pisteeseen.
Maalivahtien torjuntojenkin valossa kolmas erä oli ottelun tasaisin: Kuivalainen 7, Strömberg 8.
- Joukkueen puolesta olen äärimmäisen tyytyväinen. Pitkästä aikaa oli alusta lähtien oikea ilme. Vielä kuitenkin kaipaisin pientä päättäväisyyttä toimintaan. Saisimme näin laukauksiakin enemmän, summasi KalPan Mika Pieniniemi.
- Ei tämä herkkua ole, harmitteli tiukan taiston päätyttyä vieraiden Risto Dufva.