Kauden ensimmäinen kohtaaminen toi 13 maalia ja 7-6 kotivoiton Sportille. Nyt Hokki sai jatkoaikatappion myötä kuitenkin arvokkaan vieraspisteen kotimatkalleen. Kaukana tosin ei ollut ettei kaksi pistettä olisi matkannut Vaasa Areenalta Kajaaniin. Suurin este oli pienin mies, Sportin maalivahti Marko Härkönen.
Hanskat jäässä, kädet jäässä
Ensimmäinen erä alkoi varsin värikkäästi. Vauhtia pelissä näytti olevan yllinkyllin, mies ja kiekko liikkui vauhdilla päästä päähän. Vajaan neljän minuutin kohdalla ottelussa nähtiin oikein tappelukin. Kärkikarvaajana Hokin maalin tuntumaan luistellut Kalle Mattila sai häntä blokkaamaan tulleelta J-P Parélta pariin otteeseen hanskasta ja mailasta päähän. Tästä tuohtuneena Mattila esitti Quebecin miehelle tanssiinkutsun. Paré ei kuitenkaan, vaikka kanadalainen onkin, uskaltanut ottaa kutsua vastaan vaan käpertyi jäähän kilpikonna-puolustukseen ja Mattila antoi Parélle ilman hanskoja iskun iskusta, kaksi parhaasta. Tuomari ei löytänyt Parén aloittajan roolia tilanteessa vaan Paré selvisi kakkosella, Mattila sai 2+2+10. Parén temppu, tappelun aloittaminen ja kaverille jäähyn kalastus, on ammattipiireissä varsin raukkamainen teko ja Sportin kannattajat palkitsivatkin Paré jatkuvalla vihellyskonsertilla, Chicken-, ja Celine Dion-huudoilla.
Jäähyn aikana Sport alivoima oli kuitenkin terässä ja Hokki ei saanut aikaan juurikaan mitään. Parén seuraavan jäähyn aikana oli Sportinkin ylivoima hampaatonta. Vasta Tatu Backmanin saatua estämis-jäähyn, Hokki tekaisi avausmaalin. Aloitusvoitosta Hokki sai heti kiekon hyökkäysalueelle ja J-P Paré sai mailansa Mikko Palomäen laukauksen väliin ja kiekko livahti Härkösen ohi maalin alakulmaan.
Ensierän loppu oli jälleen pelkkää ylivoimaa jommallekummalle joukkueelle. Paras paikka ilmaantui Vesa Myllyaholle joka kuitenkin epäonnistui nostamaan kiekon ohi jäässä makaavan maalivahdin. Rämet sai kahdesti kätensä kiekon tielle.
Rikkomista ja roikkumista
Toinen erä alkoi hieman kuten ensimmäinenkin. Tällä kerralla tappelua ei tullut vaikka muutamaan otteeseen miestä saikin tintata nyrkillä naamaan. Muutaman minuutin pelin jälkeen ottelussa tuli jäähysuma, ensin Sportin Kosonen, sitten Hokin Silvander ja Puustinen kakkosille. Sport-ylivoima pyöri mallikkaasti neljällä kolmea vastaan ja kun Kosonen pääsi jäälle, Sport iski. Kapteeni Pajuluoma sai rauhassa katsella aukkoa maskista ja antoi lämärin puhua maalin yläkulmaan. Rämet ei maalillaan nähnyt kiekkoa ennenkuin oli jo liian myöhäistä. Maalin jälkeen Sport sai pelin hallintaansa. Punanutut saivat aikaan muutaman mainion paikan mutta viimeistely ontui, osittain heikkokuntoisen jään ja pomppivien kiekkojen, osittain Lauri Rämetin hyvien otteiden. Vaikka nuori veräjänvartija pudotteli joitakin kiekkoja vaarallisesti, puolustus siivosi kiekon pois.
Myös erän loppu oli lähes kokonaan ylivoiman harjoittelua, tällä kerralla Hokille. Hokki sai pelata vajaat kaksi minuuttia viidellä kolmea vastaan kun Pasi Kuusisto otti helpontuntuisen ryntäysjäähyn ja heti perään Pete Suonpää otti selvän huitomisjäähyn. Hokki ei kuitenkaan saanut etsikkoaikanaan maalia aikaan, muutaman todella pahan vedon kyllä, mutta maalinsuulla Sportin pieni suuri mies, Marko Härkönen venyi muutamaan paraatipelastukseen. Monesti Hokki-pelaajat syyllistyivät liian korkeisiin laukauksiin. Määräys saattoi olla ampua ylös pienelle maalivahdille, mutta päänkorkuiset vedot menevät maaliin vain Tommy Salolle. Sportin alivoima oli uhrautuvaa. Monesti pelaajat heittäytyivät kiekkojen eteen. Monesti Hokin pelaajien olisi pitänyt koittaa laukoa suoraan syötöstä tai edes ranteella. Nyt vedot olivat lähes poikkeuksetta seisovasta tilanteesta lämäreitä. Jäähyjen jälkeen monesti Sport joutui ongelmiin, Hokki karvasi korkealta kahdella pelaajalla ja sai tätä kautta muutaman mainion paikan, mutta tuttu mies oli jälleen monesti kiekkojen tiellä. Toinen erä oli Hokin etsikkoaikaa, mutta tuloksetonta sellaista.
Sport hallitsee, ellei istu jäähyllä
Kolmas erä oli lähinnä Sportin hallintaa, Hokin ylivoimia lukuunottamatta. Tasakentällisin pelatessa Hokki tyytyi rikkomaan Sportin peliä ja lyömään kiekkoa keskialueelle. Kolmannen erän alussa Hokki pääsi jälleen pelaamaan kahden miehen ylivoimaa ja viidellä neljää vastaan kun Pete Suonpää otti jäähyn jälkitilanteesta vielä ylimääräisen kakkosen. Hokki-ylivoima oli varsin passiivinen ja Sport pystyi peittämään lähes kaikki laukaisupaikat. Viidellä neljää vastaan pelatessa sai Sport välillä jopa pyörittää peliä ja rakentaa hyökkäyksiä itse. Eikä alivoimamaalikaan ollut kaukana. Paré kävi vielä kertaalleen istumassa kakkosen erän puolivälin jälkeen. Vaarallisin paikka syntyi heti Parén jäähyn jälkeen Sportin päätyyn mutta 2-1 ylivoimahyökkäys päättyi ilman laukausta. Lopulta erän loppu nuhjailtiin Hokin puolustaessa vieraspistettään. Peli ei ollut kaunista mutta rikkeistä ei myöskään jäähyjä enää vihelletty.
Jäähyjä, jäähyjä ja jatkoaikamaali
Jatkoajalla oli paikkoja molemmilla joukkueilla. Kun Paré tuntui viihtyvän enemmän boksin puolella, sai Sport kokeilla ylivoimaa. YV kuitenkin onnistui itse sotkemaan kiekon pariin otteeseen pois alueelta ja Hokki pääsi kertaalleen alivoimalla vastaiskuunkin. Vasta kun Backman sai kakkosen, nähtiin pelin ratkaisu. Pete Suonpää katkaisi alivoimalla Hokin poikittaissyötön sinisellä ja polki yksin läpi ja harhautti näyttävästi Rämetin sivuun ja kiekko lipui yli punaviivan.
Lyhyesti tästä sopasta
Ottelu ei tarjonnut oikeastaan missään vaiheessa kiekkoviihdettä. Pelissä nähtiin enemmän ylivoimia kuin peliä tasakentällisin. Ottelu oli tuomari Kimmo Nurmiselle todella vaikea, sillä jäähyjä tuli paljon ja paljon enemmänkin olisi voinut ukkoja lasikuutioon pistää istumaan. Monia päivänselviä jäähyjä jäi viheltämättä, sensijaan pari kyseenalaista rangaistusta nähtiin. Sport istui tuttuun tapaan vastustajaa enemmän jäähyllä vaikka Hokki olikin enemmän rikkovassa roolissa. Monet jäähyistä tuli jälkitilanteista joita rikkova ja sääntöjen rajamailla ollut pelityyli aiheutti runsaasti. Hokki karvasi rohkeasti kahdella pelaajalla ja tämä tuntui olevan Sportille iso ongelma. Helpot avaussyötöt jäivät pois ja monesti pelaajat joutuivat kuljettamaan kiekon pois alueelta. Tästä kaksi peukkua ylös Hokille. Monesti nykykiekossa punaviivan puuttuessa joukkueet pelaavat passiivista karvauspeliä, mutta Hokki kävi päälle korkealta ja hanakasti. Hokki saikin tämän seurauksena monta maalipaikkaa. Sport kärsi selvästi tilan ja ajan puutteesta. Vauhti saatiin hitaammaaksi ja Hokille se sopi paremmin.
Tuomarilinja salli välillä varsin rankat otteet miesten pysäyttämiseksi. Onneksi linja oli kuitenkin varsin tasapuolinen vaikka ihmettelyä olikin, miten peliä rakentavampi joukkue saa enemmän jäähyjä kuin peliä rikkova. Lisäksi ihmettelyä herätti jatkuvat päähän kohdistuneet nyrkiniskut joihin ei tuomarilinja puuttunut lainkaan.