Tentissä: Säröjä Keski-Suomen Strömsössä

LIIGA / Haastattelu
Kultakypärää alkukaudella kantanut Ramzi Abid on ollut yksi Jukka Holtarin loistokaappauksista. Pettymyksiäkin on kuitenkin löytynyt.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
JYPin pelaajakoordinaattori Jukka Holtaria on pidetty pelaajahankintojen osalta puolijumalana lukuisten superkaappaustensa johdosta. Tämän vuoden hurrikaaniryhmän kokoamisessa on nähty poikkeuksellisesti myös floppeja. Onko Holtari tyytyväinen peli-ilmeeseen ja joukkueeseen? Mitä käy, jos työsulkuralli päättyy? Entä miksi JYP-nuoria ei kokeilla kärkiketjuissa?

JYPiltä ei odotettu suurta menestystä ennen kauden alkua. Pistesaldosta huolimatta sopeutumisvaikeudet ovat häirinneet uutta joukkuetta. Pelillisesti esiintyminen hakee vielä eheyttä. JYPin pelaajakoordinaattori Jukka Holtari, onko nyt jo kiire vai ollaanko peli-ilmeeseen tyytyväisiä? 

Jukka Holtari: Iso kuva on, että asiat ovat menneet hyvin. Pienemmissä asioissa voisi aina mennä paremmin. Teoreettisesti jopa viime kevään mestaruuden voittaneesta joukkueesta löytyisi kyllä pientä säädön varaa. Sellainen detaljien säätö kilpaurheilussa on vain ikuista. Haasteita on riittänyt ja riittää jatkossakin.

Tällä kertaa muutoksemme olivat isoja ja haastavia monivuotisen rungon, nimenomaan avainpelaajien lähdön, osalta. Joukkue on vastannut huutoon hyvin. Jääkiekko on Jyväskylässä tärkeää ja tunteita herättävää. Oma kokemukseni viimeisestä 12 kuukaudesta oli se, että pitää pysytellä hyvässä spritissä, koska aina löytyy myös jotain kritisoitavaa, aiheesta tai aiheetta.

Vuosi sitten toreilla päristiin, että ”JYP ei menesty eikä saa uutta jengiä kasaan”. 6 kuukautta takaperin se huudeltiin, että ”pärjäsi, mutta ei ainakaan saa uutta jengiä kasaan”. Tänään sarjan puolivälin pysäkillä voi jo sanoa, että pelaajat ja valkut ovat hoitaneet alkukauden osalta hommansa hyvin ja seuraavaan kauteen tullaan todennäköisesti menemään hieman pienemmillä muutoksilla. 

Usko omaan perusosaamiseen JYPin sisällä on ollut hyvä ja 30 kierroksen jälkeen hankittu SM–liigan kakkostila on tässä kilpaurheilussa se tärkein mittari. Yksittäisten otteluiden voittaminen on kovempaa hommaa, kuin miltä se pintapuolisesti vilkaisten voisi tuntua. Joukkueen asettamat kovat pistetavoitteet ja askelmat ovat täyttyneet, eivät toki helposti, mutta ovat täyttyneet. Iso kuva on siis asiallinen, ei täydellinen. 

JYP on tullut tutuksi onnistuneista pelaajahankinnoista. Tällä kaudella isoista ostoksista Corey Quirk ja Jason Lepine ovat flopanneet. Ollaanko kaksikkoon pettyneitä? Mitkä olivat taustat kyseisten pelaajien hankinnassa joukkueeseen?

Holtari: Edellä mainitusta isosta kuvasta löytää aina myös yksittäisiä asioita, jotka olisivat voineet mennä paremmin. On totta että kyseinen pelaajakaksikko on odottanut itseltään alkukaudesta enemmän. Kiistatta myös minä heidän aiempia pelejä seuranneena vastuuhenkilönä olen odottanut heiltä enemmän. 

Riippumatta seurasta tai pelaajien valitsijaporukoista todennäköisyys ongelmiin kasvaa suorassa suhteessa siihen, että ajetaanko menestysodotusten kyllästämään ikirunkoon kolme vai kolmetoista uutta ukkoa sisään per syksy. Voittavia pelaajia halutaan kyllä joka paikkaan. Viime kevään kaksi finalistijengiä ovat saaneet sen haasteen kanssa telmiä. 

Pelaajaliikenne tuntuu olevan nykyisin ympärivuotinen juttu, ei vain kauden jälkeistä operointia. Meillä on 20 suhteellisen uutta pelaajaa pelannut tällä kaudella SM-liigajengissämme, siis sellaisia pelaajia, jotka eivät olleet jyppiläisiä vielä 15 kuukautta sitten. Kiva olisi, jos kaikki ukot lähtisivät aina automaattisesti liitoon, kun laittavat hurrikaaninutun ensimmäisen kerran päälle.

Näin ei kuitenkaan aina käy, ei edes meillä täällä Strömsössä. Tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. Suomessa on pelannut yli 30 lockout–pelaajaa tänä talvena, ja myös se fakta on kiistatta pitänyt monia ulkkaripelaajia isompien poikien selän takana piilossa.

Mikä sitten on Quirkin ja Lepinen tulevaisuus JYPissä? 

Holtari: Herrat Quirk ja Lepine eivät ole tehneet mitään väärin. He treenaavat hyvin, pelaavat aina parhaansa mukaan kun pyydetään. Silloin alkuvuodesta 2012, kun soppareita heille tarjoiltiin, niin ajatus tuntu meistä järkevältä. Molemmat hakevat itselleen urahistoriansa kovinta kautta heille kovimmalla sarjatasollaan.

Meidän päätös seurana oli tehdä heille try out -henkiset sopparit, jossa eka vuosi on itse asiassa se ”try out” ja toinen vuosi sitten seuran optiolla. Pelaajia on tästä turha syyttää. Tarina on siis kesken. 

Menneistä on hyvä myös muistaa se, että  JYP voitti Suomen mestaruuden supersitkeytensä lisäksi myös siitä syystä, että joukkueessa oli riittävästi leveyttä. Joulukuun rankkauksemme yhdeksäs pakki Henri Auvinen osoitti SM–liigafinaaleissa vaadittavaa henkistä kovuutta ja rohkeutta pelata kovan paineen alla ilman monen viikon aiempaa pelituntumaa, kun listauksemme ykkös-, kolmos- ja kuutospakki olivat kaikki vammojensa vuoksi sivussa. 

Alkukauden lento vaihtui pidempään heikkoon jaksoon. Lars Ellerin tulo Jyväskylään toi kuitenkin tarvittavan piristysruiskeen koko nipun tekemiseen. Onko JYPillä kiikarissa lisää työsulkuvahvistuksia mikäli rapakon takana neuvottelut pitkittyvät? Entä miten käy, jos työsulku päättyy ja tämän hetken päävastuunkantajat (Eller & Rich Peverley) matkaavat takaisin? 

Holtari: NHL –pelaajat ja ”lockout-ralli” on Suomessa sitten lopuksi joukkueiden keskenäisessä kilpailussa nollasummapeliä. JYP johti sarjaa myös siinä tilanteessa ennen kuin nämä suurajot käynnistyivät. Uskon, että olemme kilpailukykyisiä myös siinä tilanteessa jos ja kun tämä ralli päättyy. On mahdollista, että tämä liigavuosi jää aikakirjoihin kautena, joka sisälsi kaksi tai kolme erillistä pientä SM–liigakautta. 

Minusta on aika hienoa, että kannattajat ja seuran hallitus ovat mahdollistaneet sen, että vuosikymmenten saatossa Hippoksella ovat urheiluviihdettä tarjoilleet myös sellaiset työsulun kuten Michael Nylander, Jody Shelley, Duvie Westcott, Peverley ja Eller. 

Kokoonpanossa on pyörinyt hetkittäin useampikin JYP-Akatemian nuorista pelureista, lähinnä kolmos- ja neloskentällisissä. Mahdollisuuksia kärkiketjuissa ei ole kuitenkaan siunaantunut. Miksi? 

Holtari: Tuolla osa-alueelle voimme selvästi parantaa. En tarkoita sitä, että on realistista höpöttää ja lupailla Mestis-pelaajillemme kärkiketjujen ruutuja liigasta tuosta noin vain. Tarkoitan sitä, että tunnistaisimme omia lahjakkuuksiamme paremmin ja uskaltaisimme käyttää Mestis–ukkojamme liigajengimme hyväksi enemmän. Rakenteet ovat ainutlaatuiset ja siitä usein kuulenkin positiivista ihailevaa parranpärinää kulkiessani muilla jäähalleilla ympäri Suomea. 

Kysymys kuuluukin, mitä sitten seuraavaksi? Mitä on tehty sen hyväksi, että asiassa päästäisiin eteenpäin? Vastaus: Arkityöt ratkaisevat, eivät tällaiset mediahöpinät, joissa jokainen, myös minä, haluaa hetken aikaa olla tekijämies.

Olen itse yrittänyt viime viikkona saada puheita teoiksi.Olen arvioinut järjestelmällisellä tavalla liigajengimme nuoret pelurit, Mestis-osaston, A-nuoret ja B-nuoret katsoen keskittyneesti joulukuun aikana aika tiiviissä rytmissä 2-4 ottelua per jengi.

Olen kirjallisesti arvioinut heidät tämän hetken osaamisen ja koko urapotentiaalinsa suhteen. Tätä infoa yritämme käyttää hyväksemme myös jatkomme suunnittelussa, yhteistyössä valmennusjohdon, toimitusjohtajan ja seuran pääomistajan kanssa.

Voittojen suhteen Akatemiassa seuraamissani peleissä joskus kiekko pomppi paremmin ja joskus huonommin, mutta organisaation pelaajat kiistatta ansaitsevat kunnioitusta, koska niin kovasti ponnistelevat jääkiekkounelmansa perässä. 

» Lähetä palautetta toimitukselle