Vaikka ensimmäinen erä olikin maaliton, ei se Tikkurilaan saapunutta lähes kaksituhatpäistä yleisöä harmittanut. Ketään ei varmaankaan enää viiden minuutin jälkeen kaduttanut halliin saapuminen, sillä peli todellakin oli alusta loppuun äärimmäisen jännittävä.
Aivan kuten viime kotiottelussaan oli Kiekko-Vantaa ensimmäisen erän hallitsija ja pääsi luomaan useita sykettä nostattavia tilanteita Mikko Strömbergin vartioimalle maalille. Eritoten hyökkäysketju Olli Julkunen-Mikko Kainulainen-Teemu Sainomaa oli Strömbergin päänvaivana ja hirmulämärin omaava Tuomas Nikoskelainenkin oli virittäytynyt huippuiskuun.
Vieraidenkin yritys oli kova ja Petri Lehtosen kenttä esiintyi eniten edukseen. Edellämainittu hyökkääjä järjesteli useita paikkoja Kanervan Lasselle, joka kaikin tavoin yritti ohittaa maalia vartioineen Antti Niemen. Strömbergin tavoin Niemi kuitenkin piti selustansa tyhjänä ensimmäisen 20-minuuttisen Kanervan harhautuksista ja Lehtosen lämäreistä huolimatta.
Maalitilit auki
Vierasjoukkue aloitti toisen erän jäähyilemällä, mutta Kiekko-Vantaan huonot esitykset ylivoimalla jatkuivat ja lukemat taululla pysyivät nollina. Heti tasakentällisillä pelattaessa oli Olli Sipiläinen karata vaarallisesti, mutta Jukka Hakkarainen teki kaikkensa estääkseen mikkeliläisen maalintekoaikeet. Estely meni kuitenkin piirun verran liian pitkälle, ja pian Hakkarainen istuikin jäähyboksissa. Antti Nyrhinen tuli pian pitämään Hakkaraiselle seuraa, tarjoten samalla vieraille mahdollisuutta avausmaalin tekoon kahden miehen ylivoimalla. Kiekko-Vantaa hoiti pahimman puoliminuuttisen mallikkaasti, mutta eipä aikaakaan kun Hakkarainen oli tullut joukkueettan vahvistamaan niin omissa soi. Jukureiden hienosti pyörinyt pakkopeli kantoi hedelmää ajassa 25:34 kun Tomi Lindfors pisti kiekon Esa Saksisen ja Jussi Timosen syötöistä ohi Antti Niemen.
Ajassa 27:39 joutui avausmaalista syöttöpisteen napannut Saksinen boksiin kiekon sulkemisesta. Kotijoukkueen ylivoimapeli oli jälleen kerran kohtuullisen huonoa ja vieraiden Lasse Kanerva olikin päästä vaarallisesti karkuun aivan kaksiminuuttisen alussa. Ylivoimaviisikon koottuaan itsensä sai mm. Petja Pietiläinen hienon syötön maalin kulmalle mutta ei onnistunut siirtämään kiekkoa maalin vaan katsoi kun se lipui senteillä ohi.
Tasakentällisillä peli alkoi taas toimia paremmin. Kapteeni Heikki Löfman lähti omasta päädystä kuljettamaan kiekkoa kentän läpi, mutta sai kaksi jukuripuolustajaa seurakseen. Lörman pääsi kuitenkin maalin taakse ja pisti kiekon siniviivalle päin jossa sitä odotti sekä sini- että valkopaitainen pelaaja. Sinipaitainen vei pidemmän korren, mutta tuli sittemmin valkopaitaisen, Petri Pitkäjärven, toimesta taklatuksi. Pitkäjärvi nappasi kiekon ja syötti sen Löfmanille joka oli ennättänyt siniviivalle. Löfman sai jälleen kerran jukuripelaajasta kaverin, mutta onnistui lähettämään kiekon kohti maalia. Strömbergin yläpuolelta kuului kilahdus, jonka jälkeen kiekko putosi maaliin. Kotijoukkueen tasoitus syntyi ajassa 30:32.
Vieraat iskivät itsensä johtoon vajaat kaksi minuuttia tasoitusmaalin synnyttyä. Niemen vartioiman maalin takana käytiin kiekosta hurja taistelu, jonka Mikko Hakkarainen lopulta voitti. Hakkarainen löysi maalin edustalta Tuomo Jormakan joka kiekon saatuaan kaatui, mutta sai samalla sutaistua pelivälineen maalia kohti ja Niemi oli taas yllätetty.
Viiden maalin kolmas erä, viiden minuutin jatkoaika
Jännittävä kolmas erä herätti kummankin joukkueen faniporukassa sekä iloa että surua ja yleisöä hemmoteltiin maaleilla. Kauaa ei ensimmäistä osumaa tarvinnut odottaa, sillä syntymäpäiväsankari Antti Nyrhisen ajassa 42:02 ottaman jäähyn aikana syntyi Jukureiden johtoa kasvattanut maali. Aloitusvoitto ja pakkopeli käyntiin, Saksisen syöttö Markku Erholtzille ja Erholtzin syöttö Sipiläiselle, Sipiläisen lämäri ja liru Niemen längistä – aika 42:29 ja lukemat tulostaululla 1-3.
Kotijoukkueen tilanne näytti kovin ikävältä, mutta tasoitukseen tarvittiin yllättäen vain Jukureiden 18 sekunnin uinahdustuokio. Kavennusmaali oli loistavasti pudotuspeleissä pelanneen Olli Julkusen käsialaa, avustajana toimi Mikko Kainulainen. Kotvan kuluttua Antti Nyrhinen pääsi paikkailemaan jäähyjensä tuottamia harmeja sörkkiessään maalin edustalta tasoituksen ajassa 44:35.
Kiekko-Vantaan peli parani maalien jälkeen huomattavasti, mutta Jukka Hakkaraisen harmittava (ja hieman kyseenalainen) estämisjäähy oli ikävä takaisku. Boksissa miehen tarvitsi istua vain 11 sekuntia ja päästyään pois oli peli 3-4. Petri Lehtonen sai Antti Laaksolta syötön siniviivalle, nousi jonkin matkaa maalin edustalle ja laukoi kiekon ohi Niemen.
Kotijoukkue haki tasoitusta vimmatusti, mutta jukuripuolustus pelasi hyvin ja piti vantaalaiset kurissa. Kaksi minuuttia ennen kolmannen erän loppua siunautui kotijoukkueelle kuitenkin oiva tilaisuus tasoitukseen, kun Tomi Lindfors joutui jäähyaitioon viivytettyään peliä aloituksessa. Jarmo Kauppi otti aikalisän ja kokosi luotsaamansa joukkueen kuuntelemaan 30 sekunnin ohjeistusta erän viimeisiä minuutteja varten. Ensin ylivoima ei ottanut onnistuakseen, mutta kun aikaa oli enää viitisenkymmentä sekuntia ja Antti Niemi luisteli vaihtoaitioon tehden tilaa kuudennelle kenttäpelaajalle alkoi homma luistaa. Jukurit pääsi kerran purkamaan vaarallisesti, mutta vantaalaisten onneksi kiekko lensi niukasti yli tyhjän maalin. Vauhtia haettiin uuteen hyökkäykseen ja pian oli ylivoimapyöritys käynnissä. Teemu Kolehmainen haki tasoitusta, mutta Strömberg sylki kiekon eteensä. Paluukiekkoon pääsi kuitenkin koko ottelun pirteästi pelannut Petri Pitkäjärvi joka räjäytti Valtti-Areenan tasoittamalla ottelun vain 17 sekuntia ennen summeria.
Vartin tauon jälkeen oli edellisen Vantaalla pelatun ottelun tavoin edessä jatkoaika. Kiekko-Vantaa pääsi alkuun pelaamaan ylivoimaa, mutta hyvistä tilanteista ja kunnon painostuksesta huolimatta ei Strömbergin ohittaminen onnistunut. Jukurit sen sijaan sai tasan yhden kunnon tilanteen, josta sitten tekivätkin maalin. Vieraat pääsivät 2-1 hyökkäykseen ja Sipiläinen lämäsi kiekon kahden tolpan kautta maaliin kasaten kaiken mahdollisen jännityksen viidenteen peliin.
Kahden tasaisen joukkueen kamppailu
Monikaan ei ennalta arvioinut välieräparia Jukurit – Kiekko-Vantaa näin tasaiseksi. Taisteluhenkeä osoittanut Kiekko-Vantaa pisti hallitsevan mestarin koville jo runkosarjassa, mutta näytti vasta pudotuspeleissä todelliset kyntensä. Valmentaja Jarmo Kauppi on syystäkin tyytyväinen joukkueeseen.
-Joukkueelta aivan upea suoritus. Noustiin kaksi kertaa tasoihin yhden maalin tappioasemasta ja kerran kahden. Materiaalimme kapeus kyllä näkyi edelleen ja kaiken lisäksi Teemu Sainomaa loukkasi selkänsä toisessa erässä ja se jouduttiin puuduttamaan, jotta mies pääsisi pelaamaan ottelun loppuun, kertoi Kauppi.
-Torstaina sitten Kalevankankaalle, sieltä menemme joko jatkoon tai lomalle. Olemme kuitenkin varmasti yllättäneet monet ja olen joukkueesta todella ylpeä.
Risto Dufva ei osannut sanoa pelistä paljoakaan.
-Aikamoinen tunneskaala tuossa kävi ja se on päällä edelleen, joten mitään syväanalyysia pelistä on vaikea tehdä. Kummaltakin joukkueelta kuitenkin esimerkillistä taistelua ja sarja on ollut kova, kävi tässä miten tahansa, Dufva tuumi.
Kummallakin oli myös sanottavaa ratkaisumaalista.
-Annetaan Sipiläiselle 50 kiekkoa ja pistetään samankaltaiseen tilanteeseen laukomaan niin ei varmasti yksikään mene kahden tolpan kautta sisälle, Kauppi pohdiskeli.
-Toivoin vain, ettei (Samuli) Piiroinen mene paitsioon. Hyvinhän tässä meidän kannalta kuitenkin kävi, kertasi Dufva tilannetta, joka siirsi ratkaisun lomalle lähtijästä viidenteen otteluun.
-Emme ansaineet kauden lopetusta vielä, pääsemme pelaamaan vähintään yhden pelin, sanoi Dufva.
Torstaina joukkueet kohtaavat viimeisen kerran tällä kaudella. Kummatkin ovat vaarassa joutua kesälomalle, mutta kuten Jarmo Kauppi lopuksi totesi: Taistelu jatkuu.