Joukko tamperelaisia jääkiekkovaikuttajia kokoontui tiistaina Finlaysonilla Tampereella. Aamulehden järjestämän paneelikeskustelun kuumin hiili oli pelaajien turvallisuus.
Paikalle oli kutsuttu Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen, Ilves-Hockey Oy:n omistuksesta neuvotteleva Marko Sjöblom, kaupungin jäähallipäällikkö Jari Tolvanen, Juha Pajuoja sekä SJL:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja Hannu Soro.
Pajuoja puolusti kaukaloa, mutta sikariportaan miehet hallipäällikkö Tolvasen johdolla vetosivat Tampereen halliepäselvyyksiin sekä lompakkoon. Kaukalo saattaa kustantaa 200 000 euroa.
– Kyllä sen tänne saa kuka vaan tulla rakentamaan, jos haluaa, mutta kaukalo ei ole meidän ensi vuoden investointilistalla. Tässä on isompia asioita, kuten Keskusareena, ja meidän pitää katsella, miten se ja muiden kaupunkien turvakaukalot toimivat, Tolvanen sanoi.
Jääkiekkoliiton edustaja Soro mietti niinikään kaukaloiden hintaa.
– Keskusteluja on käyty. Ollaan mietitty, että voisiko liitto antaa jonkinlaisen pesämunan kaukaloille. Jospa sitten olisivat kunnatkin innokkaampia lähtemään mukaan.
Kun Marko Sjöblom ja Leinonen ottivat esiin laitatilanteissa tapahtuvien loukkaantumisten vähyyden, C-junioreita valmentava Pajuoja poisti varmistimensa.
– Julkisuudessa ovat vain isot loukkaantumiset. Ei me nähdä niitä kaikkia kertoja, kun olkapäät menee rikki laseja vasten. En voi käsittää, että tällaista kaukaloa ei saada Tampereella aikaiseksi, Pajuoja avautui.
Tolvanen otti esiin yleisön näkökulman. Hallipäällikön mukaan turvakaukaloiden pleksit ovat kalliimpia ja naarmuuntuvat helpommin.
– Siinä vaiheessa, kun turvakaukalossa on joulutauko, pleksistä ei näe läpi. Puhtaanapitokustannukset ovat suuret. Turvallisuudella ei toki tietenkään pidä leikkiä.
Tämä sai Pajuojan hermostumaan.
– Jos ei muita jälkiä ole, niin kyllä verijäljet näkyy!
Paikalla ollut Pekka Paavola SJL:sta esitteli opetusministeriölle lähetettävän tutkimuksen, jonka mukaan laidoissa syntyy 30 prosenttia jääkiekkohaavereista. Tutkimus oli myös päätynyt siihen, että joustokaukalot vähentävät vahinkoja konkreettisesti.
Mikko Leinonen penäsi faktoista huolimatta malttia uutta hallia varten.
– Kaukaloa isompi asia on pelaajien kunnioitus. Jos ei siellä kunnioiteta vastustajaa, niin sellaiset pelaajat voi laittaa linnaan eikä turvakaukaloihin.
– On aika iso investointi, jos ostetaan Hakametsään kaukalo vain pariksi vuodeksi.
Pajuoja ei jäänyt sanattomaksi.
– 150 000 on aika vähän yhdestä pelaajasta. Ekassa pelissä pää laitaan, ja kausi ohi.
Leinonen osasi odottaa väkivaltakriisiä
Seurapomot olivat harvinaisen väkivalta- ja tappeluvastaisella mielialalla ottaen huomioon tamperelaisten harjoitusottelun, jossa kuusi pelaajaa lensi suihkuun.
– Jos puhutaan vuoden takaisesta, niin kyllä mä olen tiennyt kaksi, kolme vuotta, että näin jossain vaiheessa käy. En vaan ole voinut vaikuttaa asiaan. Ylilyöntejä en hyväksy, Tapparan Leinonen sanoi.
– Kova peli ja taklaukset kuuluvat jääkiekkoon, ja ne ovat täysin eri asia kuin väkivalta. Mitä sen poistamiseksi voisi tehdä, on vaikea kysymys. Liigan kurinpito on myös ansainnut kritiikkiä, selvempi linja tarvitaan, Sjöblom mietti.
Pajuoja vastusti tappeluita ja yksipuolisia kimppuun käymisiä, mutta oli hieman suopeampi.
– Tietyt ylilyönnit pelissä ymmärrän, siinä tapauksessa vain otetaan rangaistukset ja toivotaan, että liiga toimittaisi ne nopeasti ja selvittäisiin pienemmällä julkisuudella. Ei laji raaka ole, toiset katsoo eri asioita kuin toiset.
– Tappelut ja hyökkäykset pitää saada pois. Helsingissä se kilpailutilanne on niin kuuma, että varmasti räiskyy yli.
Hannu Soro murehti liiton strategiaa. Hän kertoi, että liiton jäsenmäärässä on kuoppa jo kymmenenvuotiaiden kohdalla, kun aikaisemmin sama näkyi murrosikää lähestyvissä 12-13-vuotiaissa.
– Me olemme vastuussa lapsille ja perheille tästä pelistä. Perheenäidit tekee aika usein valintoja lapsen harrastuksista, ja sitten nähdään se väkivaltaisuus.
– On valitettavaa, että löytyy valmentajia ja seuroja, jotka tätä ulkoista kuvaa pilaavat. Ja usein samoja, Soro sähkötti rivien välistä Helsinkiin.
Liigan joukkuemäärä ja kausikorttimyynnit myös tapetilla
Jokerien lähtö Liigasta aiheuttaa ongelmia joukkueiden määrässä ja Liigan suhteissa Mestikseen. Toimitusjohtajakin on vaihtunut Jukka-Pekka Vuorisesta Kimmo Rannistoon.
Pajuoja puolusti joukkuemäärän vähentämistä, mistä Leinonen luonnollisesti liigaseuran edustajana oli eri mieltä. Kummeksuntaa herättivät kuitenkin erityisesti Mestiksen ja Liigan väliset kommunikaatiokatkokset.
– Ihmetytti suuresti, että Mestis-infossa kerrotaan, miten SM-liigaan noustaan, ja liigasta ei kommentoida mitään. Kai liiga osaltaan on kriisissä, jos on kaksi toimitusjohtajaa ja kumpikaan ei sano mitään.
– Organisaatio on muutoksessa ja siinä on vaikeutensa ihan kuten meilläkin. Eiköhän siitä päästä eteenpäin, sanoi Sjöblom.
Nousukarsintojen loppumista ja Mestiksen asemaa kommentoi Soro.
– En puhuisi sulkemisesta. Liigaan voi nousta, kun kriteerit täytetään. Tämä on reilu peli. Ja ei sieltä niin vaan nousta, ei olisi viime keväänäkään noustu, vaikka pelit olisi voitettu. Mestis muuttaa omaa systeemiään ja tekee sillä itsestään kiinnostavamman.
Paneelin lopussa Leinonen ja Sjöblom kertoivat vielä myyntilukemista. Tapparan kausikorttimyynti on muutaman prosenttiyksikön nousussa, Ilves on Sjöblomin mukaan rikkonut seurahistorian ennätyksen sekä euroissa että kappalemäärissä. Yleinen heikko taloustilanne ei ole miesten mukaan vaikuttanut kummankaan seuran yritys- ja aitiomyyntiin.
