New York Rangers nähtiin viime kauden päätteeksi Stanley Cup -finaaleissa 20 vuoden tauon jälkeen. Vahvan Rangersin hyvä perustaso oli tiedossa, mutta itäisen konferenssin voittaminen tuli kuitenkin yllätyksenä.

Kompastellen käynnistynyt runkosarja oli lopulta varsin mallikas ja Rangers nappasi kotiedun pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, jossa vastaan asettui kovakuntoinen Flyers. Rangers onnistui päihittämään sen, sekä lopulta myös Penguinsin ja Canadiensin edetessään finaaleihin. Siellä Kings oli parempi viidessä ottelussa.

Rangersin uuden päävalmentajan Alain Vigneaultin debyyttikausi oli onnistunut. Vigneault onnistui ajamaan Rangersiin edeltäjäänsä aktiivisemman ja hyökkäysvoittoisemman pelitavan. Vigneaultin Rangers on kokonaisuutena selvästi uskottavampi kuin John Tortorellan Rangers, mutta konferenssivoiton uusiminen tällä kaudella olisi kova temppu.

Yksi Boyle lähti kopista, toinen tuli tilalle

Muutokset pelaajistossa viime kauteen ovat merkittävimmät sentteriosastolla. Hyökkäyksen nimekkäin lähtijä oli lähes kaiken voittanut Brad Richards, jonka ylihintainen sopimus ostettiin kesällä ulos. Vaikka Richards ei ollut suuren palkkansa arvoinen kentällä, hänen lähtönsä merkitys joukkueelle on suuri. Kokenut Richards oli joukkueen tehokkaimpia pelaajia muutaman kauden ajan ja erityisen tärkeä ylivoimapelissä. Pudotuspeleissä sentteri oli pettymys.

Korvaaja ei ole ennakkoon aivan samaa tasoa, kun sentteriosastolle saapui Sveitsistä Matthew Lombardi, joka yrittää uudelleen murtautua NHL:n eliittiin, 32-vuotiaana. Ennen siirtymistään kellomaahan Lombardille kertyi muutama rikkonainen kausi NHL:ssä. Lombardi voitti Sveitsin liigan pistepörssin, mutta onko hänestä kuitenkaan enää NHL-tason kärkisentteriksi?

Hyökkäyksestä poistui myös työmyyräsentteri Brian Boyle, jonka arvoa alivoimapelissä on vaikea korvata. Rangers voitti kilpailun nuoresta Kevin Hayesista, mutta hänen harteilleen ei kannata ensimmäisellä kaudella liikaa taakkaa. Rangers-hyökkäykseen saapui myös Lee Stempniak, joka vahvistaa joukkueen maalinteko-osastoa. Rangers antoi myös mahdollisuuden kohuhyökkääjä Ryan Malonelle päästä vielä pelaamaan NHL:ssä.

Puolustuksesta lähti vahvan kauden pelannut Anton Strålman. Tilalle saapui rutkasti rutkasti kokeneempi Dan Boyle. Boylen ura on laskusuuntainen eikä luistin enää liiku totuttuun tahtiin, mutta oikeassa kiekollisessa roolissa Boyle on edelleen NHL:n eliittiä. Rangersissa hänen ei tarvitse kantaa ykköspuolustajan viittaa, vaan tehdä tuhojaan hieman pienemmällä peliajalla.

Lundqvist ja puolustus NHL:n kärkitasoa

Rangersin ehdottomat vahvuudet ovat joukkueen peräpäässä. Kokenut maalivahti Henrik Lundqvist on pelipaikallaan maailman kirkkainta kärkeä ja häneen on helppo luottaa illasta toiseen. Lisäksi kakkosmaalivahtina toimiva Cam Talbot näytti viime kaudella väkeviä otteita, joten Lundqvistin ei tarvitse pelata liian suurta ottelumäärää heti runkosarjassa.

Lundqvistin peliä helpottaa vielä joukkueen puolustus, joka on entistä vahvempi. Joukkueen kapteeniksi noussut Ryan McDonagh on NHL:n tuntemattomimpia tähtipelaajia. Jenkkipuolustaja paukutti viime kaudella kovat tehot ja on esimerkillinen myös puolustuspäässä. Loistavan pakkiparin hänen kanssaan muodostaa Dan Girardi, joka on peruspuolustajien eliittiä.

Kiekollista osaamista vahvaan puolustukseen tuo uusi nimi Boyle, joka pelannee vankan Marc Staalin rinnalla. Staalia on pitkin kesää huhuttu siirtyvän veljiensä seuraksi Hurricanesiin, mutta aloittaa kauden kuitenkin Rangersissa. Staal on toipunut ikävästä silmävammastaan ja täydentää Rangersin loistavan puolustuksen kärkinelikon.

Dan Girardi, Henrik Lundqvist ja Ryan McDonagh ovat Rangersin vahvan puolustuspään tukipilarit.

Kuva © Getty Images

Hyökkäyksessä kysymysmerkkejä

Manhattanilaisten hyökkäyksessäkin on hyviä paloja, mutta on ennakkoon puolustusta heikompi ja epävarmempi. Ykkössentteri Derek Stepanilta odotetaan vielä yhtä askelta eteenpäin. Sitä hidastaa loukkaantuminen, joka pitää amerikkalaisen pois alkukauden peleistä. Norjalainen Mats Zuccarello oli viime kaudella loistava, mutta pysyykö taso?

Kesken viime kauden joukkueeseen siirtynyt Martin St. Louis on hyökkäyksen tunnetuin tähti. Toissakauden pistepörssin voittaja saa laituriosastolla taustatukensa Zuccarellon ohella Rick Nashilta ja Carl Hagelinilta. Jälkimmäiseltä odotetaan merkittäviä kehitysaskelia, ensin mainitulta paluuta omalle hyvälle tasolleen.

Vaikka joukkueen peräpää pitääkin, ongelmia voi tuottaa maalinteko. Nuoria ja mielenkiintoisia hyökkääjiä joukkueella on, mutta ei riittävästi varmoja yli 40 tehopisteen miehiä. Lombardi ei vakuuta kolmossentterinä ja Stempniak on epävarma tapaus hänen rinnallaan. Nelossentteri Dominic Moore teki vahvan paluun NHL:ään vuoden tauon jälkeen; pystyykö Lombardi samaan?

Rangers on divisioonassaan kovassa seurassa, mutta se on perustasoltaan selvästi edellä useita joukkueita. Pudotuspelien ulkopuolelle jääminen olisi iso pettymys. Siitä ei pitäisi olla pelkoa.

NHL-toimituksen arvio: Taistelee divisioonavoitosta Penguinsin kanssa.