Keväällä sattunut nilkkavamma ja sen huono hoito Pohjois-Amerikassa viivästyttivät Kirill Tulupovin kauden alkua. HPK:n venäläisjärkäle on vihdoin toipunut elokuussa tehdystä leikkauksesta ja pelasi ensimmäisen ottelunsa oranssinutuissa.
Tulupovin rooli ei ollut suuri. Hänet oli merkitty kokoonpanoon seitsemänneksi puolustajaksi. Peliaikaa kertyi yhteensä vajaat kolme minuuttia ja sekin ensimmäisessä erässä.
− Se oli ihan odotettua. Minulle kerrottiin mikä on pelin henki tänään. En itsekään odottanut pelaavani enempää. On hyvä totutella pelaamiseen pikku hiljaa, Tulupov totesi ottelun jälkeen.
Kauden ensimmäinen ottelu täysin uudessa joukkueessa kesken kauden ei ole helppo paikka. Varsinkaan kun takana on rikkonainen kesä, eikä täysipainoista harjoitteluakaan ole takana yhtä paljon kuin muilla.
− Ensimmäisessä erässä piti taistella omien tunteideni kanssa, jotta sain pelituntuman takaisin sekä ymmärsin, että ylipäätään pelaan taas ja olen tehnyt tätä ennenkin.
Toisen ja kolmannen erän puolustaja seurasi vaihtoaitiosta. Tiukka ottelu ei kuitenkaan aiheuttanut suurempaa jännitystä.
− Olin tietysti iloinen, kun teimme maaleja, mutta tunteet eivät olleet muuten pinnassa. Tunteiden kontrolloiminen on tärkeä osa peliä ja se olikin vaikein osuus tänään. Piti sulkea kaikki epävarmuus pois.
Tulupov on noussut nopeasti kulttipelaajaksi kannattajien keskuudessa, vaikka häntä ei olla nähty ennen keskiviikkoa tositoimissa. HPK tiedotti nettisivuillaan debyytistä jo aamulla, hallilla soitettiin tauoilla hänen kaimansa Kirill Babtzinin kappaleita ja katsomo kohahti venäläisen luisteltua ennen ottelua jäälle.
Tulupov on tottunut vastaavaan huomioon myös aiemmissa seuroissaan, eikä ottanut fanien odotuksista itselleen paineita.
− Alkulämmittely oli stressaavampi kuin itse ottelu. En tuntenut paineita kaikesta huomiosta. Enemmän minua huoletti se, jos häviän kaksinkamppailuita ja omissa soi. Vaikea sanoa, miten suoriuduin, mutta kai se meni ihan hyvin.
Vajaan kolmen minuutin otannalla ainakin yksi asia on selvää. Tulupov on kentällä äänekäs. Pohjois-Amerikassa vietetyistä vuosista on tarttunut tapa ohjata ja auttaa joukkuetovereita niin kovaäänisesti, että se kuuluu katsomoon asti.
− Jääkiekossa pelataan paljon sokkona. Joskus pitää olla pakkiparin silminä ja antaa neuvoja. Kommunikointi on tärkeää, ja parhaiten kommunikoivat joukkueet yleensä myös pärjäävät parhaiten.
Leikkaushoitoa vaatineessa nilkassa ei näkynyt jääpusseja ottelun jälkeen. Kaikki on siis ilmeisesti sen osalta kunnossa?
− Uskon, että viikon päästä olen kunnossa. En nytkään mielestäni kiirehtinyt asian kanssa, aamulla olo oli hyvä ja tunsin pystyväni pelaamaan.