Kauden kohokohta: Euroopan ja Suomen paras
Runkosarjavoittaja, Euroopan paras seurajoukkue ja Suomen mestari. Tappara onnistui ensimmäisenä liigajoukkueena saavuttamaan nämä kaikki saman kauden aikana. Tamperelaisjoukkueen ilmiömäisen kovaa kautta kuvastaa hyvin se, että muutamia runkosarjan syyspuoliskon ankeita hetkiä lukuun ottamatta Tapparan suoritustaso oli teräksisellä tasolla koko kauden. Kovan rutiinitason päälle Jussi Tapolan suojatit onnistuivat kaivamaan ratkaisupeleissä vielä yhden vaihteen lisää, mikä varmisti kaikkien kolmen pokaalin päätymisen Tampereelle.
Myös kaudella 2021−2022 mestaruuteen yltänyt Tappara lukeutui päättyneen kauden suurimpiin voittajasuosikkeihin heti alusta alkaen. Edelliskauden mestareista moni päätti jatkaa joukkueessa ja lähtijöiden tilalle seura värväsi Jori Lehterän, Niko Ojamäen ja Valtteri Kemiläisen kaltaisia tähtipelaajia. Kauden edetessä Tapparan kokoonpanoa koeteltiin loukkaantumisten muodossa, mutta seurajohto ei jättänyt mitään sattuman varaan ja pätevät paikkaajat löytyivät nopeasti.
Ensimmäinen kliimaksi kolme pyttyä tuottaneella matkalla koettiin helmikuussa, kun Tappara matkasi Luulajaan toiseen perättäiseen CHL-finaaliinsa. Viime vuonna Röglelle niukan tappion kärsineet tamperelaiset karkasivat ottelussa jo kolmen maalin karkumatkalle, mutta Luulaja kiri kotiyleisönsä kannustamana maalin päähän. Lopulta Tappara ja maalivahti Christian Heljanko pitivät kuitenkin pintansa ja historian toinen suomalainen CHL-mestaruus oli sinetöity. Pelaajien, valmentajien ja seurajohdon ilmeistä ja eleistä oli heti voiton ratkettua aistittavissa aitoa riemua ja kenties myös hieman helpotusta, sillä seura on jo vuosien ajan määrätietoisesti panostanut myös CHL:ssä menestymiseen.
Kun Eurooppa oli valloitettu, oli aika keskittyä taas kotimaiseen Liigaan. Runkosarjassa tasaisen tappavaa jälkeä tehnyt Tappara ei kuitenkaan rallatellen saavuttanut runkosarjan ykköstilaansa, sillä lopullinen sijoitus ratkesi vasta kauden viimeisessä runkosarjaottelussa paikallisvastustaja Ilvestä vastaan. Vaiheikkaan taistelun jälkeen Tappara selvisi tästäkin koitoksesta lopulta voittajana ja sai lähteä pudotuspeleihin parhaista mahdollisista asetelmista. Loppu onkin sitten historiaa, kun vastustajat eli KooKoo, HIFK ja Pelicans joutuivat yksi toisensa jälkeen toteamaan tamperelaisjoukkueen paremmakseen.
Mitä pidemmälle kevät eteni, sitä tiukemmalle Tapparakin kuitenkin joutui ja etenkin finaalisarjassa Pelicansia vastaan joukkue joutui venymään aivan absoluuttisen huipputasonsa ylärajoille. Tämä kulminoitui etenkin Veli-Matti Savinaisen ratkaisevassa finaalissa ajassa 59.59 tekemässä tasoitusmaalissa, jota paikalla olleet eivät varmasti unohda koskaan.
Kauden synkin hetki: Syksyn käynnistysvaikeudet
Tapparan loisteliaan kauden ainoat haasteet ajoittuivat tapparamaiseen tapaan runkosarjan alkupuoliskolle, jolloin joukkue haki vielä pelinsä punaista lankaa. Kauden ensimmäisistä kymmenestä pelistään Tappara hävisi peräti kuusi, jolloin hätäisimmät alkoivat jo varovaisesti epäillä joukkueen asemaa vahvana mestarisuosikkina.
Kankeaa alkua selittivät osaltaan loukkaantumiset, kun muun muassa kapteeni Otto Rauhala oli runkosarjan alussa sivussa jo edelliskaudella tulleen vamman takia ja myös maalivahti Heljanko kärsi vaivoista. Uusista vahvistuksista etenkin Lehterällä vaikutti olevan 12 vuoden tauon jälkeen hankaluuksia päästä sisään etenkin puolustuspelin vaatimuksiin ja kokeneen keskushyökkääjän miinussaldo alkoikin olla jo pahasti pakkasella. Pian tämän jälkeen Lehterä ja Tappara kuitenkin ryhdistäytyivät ja joukkue rykäisi viisi voittoa putkeen, jonka jälkeen mestaruusjuna oli taas takaisin raiteillaan.
Mitä kesän aikana on tehtävä?
Tapparalla on nyt edessään uusi aika, kun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen joukkueen puikoissa on joku muu kuin Tapola tai Rautakorpi. Seurassa päätettiin toden teolla kääntää uusi lehti ja penkin taakse palkattiin kolmivuotisella sopimuksella ruotsalainen Rikard Grönborg. Etenkin Ruotsin maajoukkueessa menestystä saavuttanut 54-vuotias Grönborg tarjoaa piristysruiskeen niin Tapparalle kuin koko Liigalle, sillä sarjassa ei ole sitten Glen Hanlonin ja kauden 2008−2009 nähty ulkomaalaista päävalmentajaa.
On mielenkiintoista nähdä, miten sopeutuminen uuteen aikakauteen sujuu sekä pelaajiston että Grönborgin itsensä kannalta. Sopimusjulkistuksen yhteydessä Grönborg kertoi, ettei menestyvää konseptia ole järkevää lähteä liikaa muuttamaan, mutta ruotsalaisvalmentaja aikoo kuitenkin tuoda myös omia mausteitaan Tapparan menestysreseptiin. Tämä on varmasti tervetullutta, sillä vaikka menestystä on kirvesrinnoille viime vuosina yllin kyllin tullut, on Tapparankin osattava uudistua.
Myös pelaajiston osalta muutoksen tuulet puhaltavat, kun sekä hyökkäys- että puolustusosastolta joukkue menettää joitakin kärkipelaajiaan ensi kaudeksi muihin seuroihin. Merkittävimpinä lähtijöinä mainittakoon muun muassa ykkössentteri Lehterä, kesken kauden joukkueeseen liittyneet Davidssonin veljekset Marcus ja Jonathan sekä puolustuksen isäntä Mikael Seppälä. Mielenkiintoisia uusia nimiä ovat sen sijaan hyökkäjät Heikki Liedes ja Otto Somppi sekä puolustajat Oskari Manninen ja Otto Leskinen, joista jälkimmäinen nähtiin Tapparassa myös keväällä 2022.
Jatkuvuutta mestarijoukkueessa edustavat muun muassa pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana palkittu Savinainen, kapteeni Rauhala, Pohjois-Amerikan-visiitiltään jo kesken kauden palannut Anton Levtchi, kovaa läpimurtoa tekevä Kristian Tanus ja luottopuolustaja Veli-Matti Vittasmäki. Myös mestarivahti Heljanko torjuu kiekkoja Tampereella ensi kaudellakin.
Kaiken kaikkiaan Tapparan sopimustilanne on ensi kauden osalta varsin hyvä, vaikka etenkin Lehterän tilalle joukkue tarvitsee vielä uuden ykkössentterin. Joukkueessa on kuitenkin myös jatkuvuutta jopa ennakoitua enemmän, jonka myötä Grönborgilla on varsin otollinen lähtöasetelma oman projektinsa rakentamiseen.
Kauden hahmo: Jori Lehterä
Tapparassa aikanaan läpimurtonsa tehnyt Jori Lehterä yllätti monet kesäkuussa 2022, kun mies ilmoitti palaavansa Tapparaan 12 vuoden tauon jälkeen. Tavoitteekseen tuolloin 34-vuotias hyökkääjä ilmoitti heti mestaruuden voittamisen ja läpi kauden Lehterän otteissa olikin havaittavissa sitä kuuluisaa "tiikerinsilmää" ja määrätietoisuutta.
Hieman kankean startin jälkeen piste-per-peli-tahdissa tehoja sekä Liigassa että CHL:ssä takonut Lehterä hurjasteli vielä kevään pudotuspeleissäkin 17 tehopisteen edestä, joten hyökkääjän panosta Tapparan historiallisen menestyksekkäällä kaudella voi kuvailla enemmän kuin merkittäväksi.
Eikä Lehterän kohdalla voi puhua pelkästä taituruudesta ja pisteistä, sillä "tuplamäntä"-tuuletuksenkin lanseerannut "Jorsti" ilahdutti läpi kauden niin Tapparan kuin koko Liigan seuraajia vekkulimaisella persoonallaan ja lennokkailla kommenteillaan. Ja se syksyllä surulliselta näyttänyt plusmiinustilastokin päätyi lopulta reilusti plussan puolelle!