Taistelu Hämeen herruudesta

Tapparan muutosprosessi etenee. Kaukalossa on nähty kaivattua pelillistä identiteettiä, joka on luonut toivoa sekasortoiseen alkukauteen. Päävalmentajaksi tullut Risto Dufva on tehnyt lyhyessä ajassa vakuuttavan työnäytteen.

Tamperelaisten maalivahtiosastolla on menossa kasvuprosessi. San Jose Sharksin organisaatioon siirtyneen Harri Säterin jättämät suuret saappaat kaipaavat yhä täyttäjäänsä. Viime otteluissaan vakuuttavia otteita esittänyt Jani Nieminen on selvästi oikealla tiellä. Profiilinnostoa on helpottanut koko joukkueen tiivistynyt puolustuspeli.

Kakkosvahti Juha Metsola sai tilaisuutensa torstaina Oulussa ja onnistui kelvollisesti. Lauantai-illan pelivuoron saanee kuitenkin Nieminen, joka on ottamassa ykkösmaalivahdin roolia itselleen.

Puolustuskalustoa ovat kuluttaneet loukkaantumiset, joiden myötä suhteellisen kapea materiaali on joutunut venymään. Tuukka Mäntylä on osoittanut pelillistä johtajuutta. Pelaavaan kokoonpanoon nostettu nuori Joonas Liimatainen on pelannut ennakkoluulottomasti kolmosparissa Jussi Halmeen rinnalla.

Dufva on vaihdellut hyökkäysketjuja aktiivisesti. Onnistuneita kombinaatioita onkin löydetty, mutta kokeilut jatkunevat vielä aikansa.

Pehmeäkätinen kanukki Joey Tenute on alkanut lunastaa häneen asetettuja kovia odotuksia. Vahvan positiivisen maininnan ansaitsee myös kokenut Miikka Männikkö, joka on tehnyt tyylikkään paluun kasvattajaseuraansa. Myös energiaketjun tunnolliset laitahyökkääjät Nestori Lähde ja Tomi Pekkala ovat tehneet hyvää duunia.

Uutta tulemista odotetaan lähinnä Kim Strömbergiltä ja Jukka Peltolalta, joilla on kapasiteettia huomattavasti nähtyä parempaan. Molemmat kaipaavat onnistumisia, jotka poistaisivat harteilla olevan psykologisen painolastin.

Tapparan erikoistilannepelaaminen on kärsinyt kokoonpanovaihteluiden tuomasta epävakaudesta. Eväitä parempaan on kuitenkin olemassa. Sekä yli-että alivoimaan on tarjolla laadukasta osaamista.

Nestori Lähde kuuluu kirvesrintojen alkukauden onnistujiin. Hyökkääjän tinkimätön asenne ja energinen pelityyli ovat joukkuepeliä parhaimmillaan.

Jarno Hietanen - jarno.hietanen@jatkoaika.com

HPK:n alkukausi on ollut vaikea. Viime kaudesta heikentynyt materiaali ei ole kyennyt tuomaan esiin tasaisuutta, jota tasokkaan sarjan luoma kilpailutilanne vaatii. Sarjapisteet ovat tiukassa jokaisessa pelissä.

Kerhon maalivahdit eivät ole kyenneet täyttämään Teemu Lassilan jättämää aukkoa. Mika Järvinen ja Mikko Tolvanen ovat jakaneet torjuntavastuun tasaisesti. Kumpikaan ei ole pystynyt varsinaisiin huippusuorituksiin.

Ritareiden pakistoa arvioitaessa huomio kiinnittyy takaiskumaalien määrään. Omissa on soinut aivan liikaa. Käytettävissä on varmuudella nähtyä parempaa osaamista sekä kiekollisuuden että puolustuspelin sektoreilla.

Ikinuori Marko Tuulola jaksaa edelleen tahkota nuorempien esimerkkinä. Viime kaudella hienon sisääntulon SM-liigaan tehnyt sulavaliikkeinen ruotsalainen Mathias Porseland on seuraamisen arvoinen pelimies.

Vain kahden tehdyn maalin keskiarvolla operoinut Kerho-hyökkääjistö tarvitsee pikaista nostetta. Ulkomaalaisvahvistuksiin kohdistetaan odotuksia, joiden vajaavainen suorittaminen näkyy tällä hetkellä selvästi. Valopilkkuna erottuu Arsi Piispanen, joka on pelannut vahvan alkukauden. Viisi maalia on kelpo suoritus.