Isomäki ei lopulta tullutkaan loppuunmyydyksi, mutta lähes kuusituhatpäinen yleisö on toki sekin vähintäänkin kelvollinen saldo. Katsojapotentiaalia Porissa siis edelleen riittää - tuskinpa kukaan on silti toisin luullutkaan. Ottelu ei kulkenut niin kiihkeissä merkeissä, että tunnelma olisi aivan taivaallisiin sfäääreihin noussut, mutta sentään ajoittain elettiin mukavassa mekkalassa. Se ilahdutti valmentajiakin.
- Todella hieno päivä. Kiitos yleisölle, Ässien Mika Toivola jakoi tunnustusta pelin jälkeen.
- Hieno tapahtuma. Jos liigassa nähdään lisää tällaisia pelejä, niin tästä tulee hyvä kausi, kehuskeli puolestaan Lukon Ismo Lehkonen.
Tunnustelevaa ja hermostunutta
|
Perhoset vaivasivat Samu Wessliniä. lue lisää |
Seremoniamestari Juhani Tammisen avajaispuheen ja Olli Lindholmin heläyttämän Maamme-laulun jälkeen päästiin itse asiaan. Aika odotetustikin peli lähti liikkeelle tarkoissa ja hermostuneissakin merkeissä. Kun suuriin tunteenpurkauksiinkaan ei ollut varaa, oli ensimmäisessä erässä lähinnä odottava tunnelma.
Ässien onnistui parissa ensimmäisessä vaihdossa painaa peli Lukon alueelle, mutta sen jälkeen kova alkuhöyry laantui. Hermostuneisuus tappoi pelinrakentelun, ja porilaisilla olikin vaikeuksia saada edes kahta peräkkäistä syöttöä omille. Kun takaraivoihin oli vielä taottu ajatus siitä, ettei mihinkään yltiöpäisyyteen ole varaa, jäi Ässien pelistä suhteellisen vaisu kuva.
Toisaalta porilaisten paketti pysyi kuitenkin hyvin kasassa. Vaikka Lukolla olikin hienoinen pelillinen ote, eivät raumalaisetkaan kyenneet kovin pahasti hätyyttelemään Scott Langkowin maalia. Tämä tyydytti Toivolaakin.
- Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen ensimmäiseenkin erään. Siitä lähdettiin liikkeelle, että oma pää pysyy puhtaana, ja siinä myös onnistuttiin.
Maaliton tasatulos olikin ansaittu päätös tapahtumaköyhälle avauserälle. Erän ainoat kiihkon hetket koettiin Jari Korpisalon ja Sami Torkin tökkiessä toisiaan, mutta kun vastakkain oli vain kaksi provosoijaa, ei ollut yllätys ettei tuokaan tilanne johtanut sen suurempaan kalabaliikkiin.
Samu Wesslin sytytti roihun
Toisen erän alkuun Ässät sai mahdollisuutensa päästessään ensimmäistä kertaa testaamaan ylivoimapelinsä tehokkuutta. Veteraaneista koottu ykkösylivoima pyöritti peliä lupaavasti, mutta laukaukset puuttuivat ja toisella koostumuksella oli vaikeuksia saada peliä edes Lukon alueelle. Ylivoima näyttikin valuvan hukkaan, mutta aivan lopussa Olegs Sorokins sai viivalla tyhjää tilaa edetä. Pari potkua ja laukaus, johon joukkueen viime kauden maalikuningas Samu Wesslin sai mailansa väliin. Kiekko ohjautui ohi Petri Vehasen ja Isomäki mylvi.
Seuraavaa mylväystä ei tarvinnut odotella kauaa. Vajaat kaksi minuuttia myöhemmin Ässät pääsi keskialueelta ylivoimahyökkäykseen. Martin Bergeron syötti kiekon laitaan Tuomo Harjulalle ja lähti itse liukumaan kohti maalia. Harjula heitti lopulta kiekon ohi yksinäisen Lukko-pakin ja Bergeron näytti, mistä on maalintekijät tehty. Eleettömän rauhallinen ohjaus yläkulmaan ja Vehanen oli voimaton.
2-0-johtoasema oli omiaan ruokkimaan patapaitojen itseluottamusta. Niinpä käytännössä koko erä painettiinkin enemmän tai vähemmän Ässien tahdissa. Paikkoja lisäosumiin ja ottelun lopulliseen ratkaisemiseenkin siunaantui aivan tarpeeksi, mutta sihti ei ollut niin tarkka, että Vehanen olisi suostunut antautumaan.
Vastaavissa tilanteissa Ässät on usein syttynyt huikeaan hurmokseen, mutta tällä kertaa ei aivan tuollaista nähty. Ehkä se oli järkevämpääkin niin, sillä fiksulla pelillään Ässät ei tarjonnut altavastaajan asemaan jääneelle Lukolle juurikaan mahdollisuuksia muuttaa pelin painopistettä.
Ässät teki kuitenkin pari karkeaa virhettä, joiden ansiosta Lukko sai erän ainoat paikkansa. Ensin Timo Salonen hukkasi ylivoimalla kiekon ja kettupaita pääsi lähes yksin läpi. Hetkeä myöhemmin Joe Murphy ja Mikko Luovi karkasivat Ässien vaihtovirheen seurauksena kahdella nollaa vastaan, mutta Murphyn onneton yritys kilpistyi Langkowiin.
Ässien pakka pysyi kasassa
Lukon päätöserän takaa-ajo jäi kolmannessa erässä odotettua vaisummaksi. Niinpä ottelusta ei mitään todellista trilleriä muodostunut. Takaa-ajon suurimmat esteet olivat patapakan tiiviys, Lukon saamattomuus ja Scott Langkow.
Ässien kannalta ainoat todella vaikeat hetket koittivat erän puolivälissä. Silloin porilaiset alkoivat varmistella voittoa vähän liikaakin, ja liiallisen passiivisuuden ansiosta Lukolla ei ollut vaikeuksia lyödä painetta Ässien päätyyn.
- Meidän pelaaminen meni turhan passiiviseksi, tunnusti Toivolakin.
- Tilannetta oli kuitenkin hankala lähteä muuttumaan, kun pelaajat huomasivat homman toimivan, mies jatkoi.
Ja kyllähän se homma toimikin. Vaikka Lukko Ässien alueelle helposti pääsikin, siitä eteenpäin keltapaidat eivät sitten edenneetkään. Lukko ei pystynyt hyödyntämään fyysistä paremmuuttaan vaan jäi useimmiten pyörimään maalin taakse. Maalintekosektoriin Rauman pojat eivät kiekkoa pystyneet pelaamaan kuin muutaman kerran, ja silloin tiellä oli aina Langkow. Suurin osa Lukon laukauksista kuitenkin sateli huonommista paikoista, eikä niitäkään pääse laadukkuudesta kehumaan.
Lähellä Lukon tarpeeksi ajoissa tullut kavennus kuitenkin oli, sillä kertaalleen raumalaiset toimittivat kiekon Ässien maaliin. Timo Favorin oli kuitenkin tarkkana ja hylkäsi maalin, sillä ketunpojat syöksyivät turhan innokkaasti Langkowin alueelle.
Kun Lukko ei kavennusta erän puolivälin tilaisuuksistaan saanut, alkoi joukkueen usko hiipua. Ässillä olikin helppo työ pelata kiekkoa Lukon kulmiin ja kuluttaa aikaa pystypainilla ja kulmissa pyörimisillä. Ja sopivalla häirinnällä Lukon avauspelikin saatiin sekaisin. Ei nähty pystysyöttöjä eikä onnistuneita kiekon kuljetuksia.
Scott Langkow olisi ansainnut työstään palkinnoksi nollapelin, mutta vain sekunti ennen loppua Lukko kävi rikkomassa kuparisen merkityksettömällä ylivoimaosumalla ilman maalivahtia pelatessaan. Porilaispuolustus odotti jo summerin sointuja ja Lukko pääsi helposti ajamaan alueelle sisään. Hermanni Vidman tarjoili maalin eteen paluumuuttaja Mikko Luoville, joka pääsi kohtalaisen vapaasti iskemään kiekon hienosti ohi Langkowin.
Peräpää piti
Nollapeli tai ei, mutta kaukalon kuninkaasta ei ollut epäselvyyttä. Scott Langkow oli taas tosipelien alkaessa iskussa. Mies peitti kaiken minkä pystyi, ja jalatkin venyivät ketterästi alakulmiin. Epävarmuudesta ei ollut tietoakaan, ja Langkow putsasikin ansaitusti palkintopöydän.
Ässät pelasi koko ottelun kolmella pakkiparilla. Puolustus suoriutui urakastaan hyvin. Paketin pysyessä kasassa perusvarma pelaaminen riitti. Virheet olivat minimissä, eikä vastustajia päästetty huseeraamaan oman maalin eteen. Harjoituspeleissä heikosti esiintynyt pari Jarkko Glad-Olegs Sorokins nosti sekin rutkasti tasoaan.
Ässien ykkösketju Harjula-Bergeron-Korpisalo oli alussa hukassa, mutta pelin edetessä herrat saivat juonen päästä kiinni. Kapteeni Korpisalokin täytti paikkansa toiseen malliin kuin valmistavissa otteluissa. Tuomo Harjulan Toivola siirsi joksikin aikaa penkin päähän ja Kristian Kuusela tuli paikkaaman häntä.
- Harjulalla ei ole jääkokemusta kuin puolitoista viikkoa. Tiesin, että hänen panostaan tarvitaan ottelun loppuhetkillä, ja toisaalta Kuusela on pelannut hyvin, Toivola selitti väliaikaista kokoonpanovaihdostaan.
Ehkäpä parasta peliä Ässistä esitti kuitenkin Fandulin johtama kakkosvitja. Yksittäisistä pelaajista ilahduttavinta oli Samu Wesslinin panos. Vaisun kesän jälkeen hänkin näytti kutakuinkin siltä pelaajalta, joka viime kaudella teki 15 osumaa.
Ehkä suurin epäkohta Ässien pelissä olivat aloitukset. Lukko vei ne nimiinsä varsin ylivoimaisesti niin puolustus- kuin hyökkäyspäässäkin. Liian usein vieläpä puhtaasti 100-0.
Lehkonenkin positiivisella mielellä
Tappio ei saanut Lukon pääkäskijä Ismo Lehkosta masentumaan, vaan päinvastoin, mies oli otteluun jopa suhteellisen tyytyväinen.
- Vierasotteluksi ja kauden ekaksi peliksi taso oli yllättävän hyvä. Tämä oli paljon parempaa peliä kuin odotin.
- Me saatiin luotua hyviä maalipaikkoja, mutta laukauksiin ei saatu tarpeeksi tasoa, Lehkonen näki tappion syyksi.
Maalipaikatkin ovat kuitenkin suhteellinen käsite, sillä kuten todettua, varsin vähiin ne Lukon todelliset unelmapaikat jäivät. Eniten painetta loi ykkösketju Saarela-Hancock-Torkki, mutta se ratkaiseva syöttö, jolla ovet olisivat avautuneet, jäi useimmiten näkemättä.
Markku Tähtisen johtamassa ketjussa parasta vauhtia piti Mikko Luovi. Joe Murphyn otteet eivät ainakaan vielä erityisemmin vakuuttaneet. Ketjunjohtaja itse puolestaan onnistui lähinnä aloituksissa, mutta muuten hän ei saanut parastaan itsestään irti.
Lukko-puolustuksessa Erik Hämäläinen ja Toni Porkka pelasivat totutun varmasti, mutta suurtekoihin heistä ei tällä kertaa ollut. Nuori Ilkka Heikkinen oli ajoittain pienissä vaikeuksissa. Janne Niskala on sen sijaan kaappaamassa itselleen entistä suurempaa ruutua. Aina ei kaikki onnistunut, mutta joka tapauksessa mies uskalsi yrittää ja ottaa vastuutakin.
Myös Petri Vehanen suoriutui illasta hyvin. Molemmat maalit ohjattiin läheltä sisään, joten niille mies ei mitään voinut. Muutaman kerran kiekko poukkoili torjunnoista hieman hallitsemattomasti eteen, mutta kokonaisuutena Vehanenkin oli luotettavassa iskussa.
Kun vauhtiin on päästy, niin tahti jatkuu heti lauantaina. Ässät matkustaa Rinkelinmäelle haastamaan aina vaarallista HPK:ta. Äijänsuon kiekkokausi puolestaan avataan mielenkiintoisella pelillä Jokereiden saapuessa Lukon vieraaksi.