Ottelun kaksi ensimmäistä erää tarjosivat kummatkin kolme maalia, mutta vasta viimeisessä alkoi olla todellisia jännitysottelun merkkejä. Blues lähti kyseiseen erään kahden maalin johtoasemasta, mutta onnistui tapansa mukaan tekemään homman todella vaikeaksi. Kolmatta erää kuvaavat hyvin torjuntalukemat: HIFK:n Jan Lundell 0, Bluesin Mika Oksa 13. Yhtään laukausta ei siis espoolaisryhmä onnistunut kolmannessa erässä HIFK:n maalia kohti ampumaan.
-Vaikeaksi meni joo, mutta onneksi saatiin pidettyä kaksi pinnaa. Alkukaudesta tällaiset pelit päättyivät lähes järjestään tasan. IFK tuli kyllä kovaa kolmannessa erässä, ja he panivat meidät ahtaalle, kommentoi melkoisessa kiekkosateessa ollut Blues-vahti Mika Oksa.
IFK jahtasi kiivaasti kavennusmaalia erän alusta saakka, mutta Blues-puolustus Mika Oksan avustuksella onnistui pitämään vierailijat poissa kakkoskiekoista. Ladislav Kohnin jäähyn aikana tapahtui IFK:n kannalta harmillinen takaisku, kun ykkösketjun kapellimestari Brett Harkins joutui jättämään pelin kesken. Vakavasta tilanteesta tuskin kuitenkaan oli kyse, sillä mies näytti olevan kunnossa pelin jälkeen.
”Golden Brettin” paikan ykkösnyrkistä otti ansiokkaasti nuori Ville Viitaluoma, joka vihdoin sai survottua kiekon maalin edestä ohi Mika Oksan, kun peliaikaa oli jäljellä vajaat kolme minuuttia. Tilannetta edelsi HIFK-valmentaja Harri Rindellin ottama aikalisä, ja maalivahti Lundellin vetäminen pois maalilta. Riski onnistui täydellisesti, sillä maali syntyi vain 15 sekuntia tämän jälkeen.
HIFK oli jo tehdä vielä neljännenkin maalin, kun kiekko lyötiin Oksan vartioimalle maalille, josta se tippui maalin eteen. Oksa sai räpylänsä kiekon päälle, mutta IFK-hyökkääjä onnistui vielä hakkaamaan sen maaliin. Päätuomari Jari Levonen hylkäsi kuitenkin maalin, sillä hän oli jo ehtinyt puhaltaa pelin poikki. Vierailijoiden kapteeni Toni Söderholm protestoi voimakkaasti tilannetta kentällä, ja myöhemmin pelin jälkeen.
-Tuomari oli huonosti sijoittunut sinne maalin taakse piiloon, ja sitten kun kiekko karkasi näkökentästä, piti viheltää peli poikki sen sijaan, että olisi polkaissut itsensä sellaiseen mestaan, josta näkee sen, Söderholm sanoi.
-En oikeastaan tiedä missä kiekko oli. Ilmeisesti peli oli ehditty sitten viheltää poikki. Jossain siinä se pyöri. Hirveä hässäkkä siinä kyllä oli, kommentoi Blues-vahti Mika Oksa kyseistä tilannetta.
IFK:n loppuryminät Blues kesti, mutta ottelun jo loputtua rytisi vielä kerran, kun vierailijoiden kohupakki Jere Karalahti hyökkäsi Bluesin puolustaja Tero Määtän kimppuun, ja sai aikaan n. kolmenkymmenen miehen ruuhkan laitaan. Tuomarit ehtivät kuitenkin nopeasti väliin, eikä kunnon osumia saatu, vaikkakin molemmat niitä yrittivät heittää. Nujakasta Levosen tuomio oli IFK:n kannalta varsin tyly: Karalahdelle ottelurangaistus, Määtälle pelirangaistus.
-Sieltä vaan tultiin päälle. Ei minulla ainakaan ollut tarkoitus voitetun pelin jälkeen lähteä tuollaiseen, mutta pakko se oli vastaan pistää, ettei ihan sairaalakuntoon jouduta. Vaikea oli kyllä saada iskuja perille, kun tuomarit sitoivat kädet, ja Karalahden kädet olivat vapaana, Määttä sanoi.
-Eikö IFK:lla oli pian peli Oulussa? Tämä oli varmaan Karalahden oma päätös, ettei tarvitse sinne lähteä, hän jatkoi.
IFK-kippari Söderholm oli tuomiosta eri mieltä:
-Turhaan siinä mitään ottelurangaistuksia antamaan. Antaa kahden jätkän mätkiä jos haluavat. Ei tämä ainakaan minun mielestäni oikein mennyt, että toinen saa ottelurangaistuksen ja toinen pelirangaistuksen.
IFK haparoi, Kalto kiittää
Ottelun ensimmäinen erä mentiin kotijoukkueen tahtiin. Jos kolmannessa erässä ei IFK:n Jan Lundell saanut torjua kertaakaan, tässä erässä Mika Oksalle kirjattiin vain kaksi koppia Lundellin kahdeksaa vastaan. Lisäksi kolme kertaa kauden ensimmäistä liigapeliään pelannut maalivahti sai kaivaa kiekkoa omasta verkosta.
Ensin iski Teemu Elomo Jan Calounin loistosyötön jälkeen ranteella alanurkkaan lähietäisyydeltä, ja muutamaa minuuttia myöhemmin ottelun hahmo Kari Kalto niinikään Calounin loistopassista Lundellin jalkojen välistä kahteen nollaan. Vain 23 sekuntia myöhemmin soi jälleen. Puolustaja Sebastian Sulku niittasi viivalta lukemat kolmeen nollaan hieman helpohkon näköisesti. Varsin karmea ensimmäinen erä uuden mahdollisuuden näyttää saaneelle IFK-vahdille.
-Ekassa erässä oltiin kyllä surkeita. Siihen peli ratkesi. Blues hyödynsi omat paikkansa aika hyvin. Se on selvää että jos maalivahti ei ole pariin vuoteen pelannut liigassa, on vaikea heti päästä mukaan rytmiin. Mutta hyvin me niille paikkoja myös tarjoiltiin, totesi Söderholm.
-On tietysti hieman vaikeaa aloittaa tällaisessa pelissä, mutta loistavasti mies on Mestiksessä torjunut, ja varmasti hänestä tulee vielä hyvä veskari IFK:lle, sanoi virkaveli Mika Oksa.
Toisessä erässä nähtiin heti alkuun vierailijoiden puolustaja Mikko Turusen kavennus kovalla laukauksella heti Toni Häppölän 100-0 aloitusvoiton päätteeksi. Tasaisen erän puolivälin tienoilla Kari Kalto teki kuitenkin ottelun voittomaaliksi jääneen osuman Markku Hurmeen syötöstä. Tilanteessa Kalto otti Hurmeen syötön maalin edessä vastaan luistimella, ja siirsi lopulta kiekon tolpan juurelta maaliin.
Erän lopussa nähtiin vielä IFK:n kavennusosuma merkkausvirheen seurauksena. Ladislav Kohnia taklattiin rajusti IFK:n kenttäpäädyssä, ja ketjukaveri Jukka Tiilikainen lähti kostoretkelle. ”Juki” onnistui kuitenkin törmäämään tilanteessa Kohniin eikä IFK:n pelaajaan, ja pian avautui vastahyökkäys, jossa maalin takatolpalle vapaaksi jätetyn pirteästi ottelussa pelanneen Turo Järvisen löysi hienolla poikittaissyötöllä Kim Hirschovits.
Blues etenee vakuuttavasti
Bluesin peli ei ole viime aikoina kovin suuria tunteita nostattanut, mutta tehokasta se on ollut. Tänään pisteitä saatiin jälleen liigan kärkijoukkueelta, ja kun kyseessä on vielä Bluesille aina yhtä vaikea HIFK, tekee se voitosta entistäkin arvokkaamman ja itseluottamusta nostattavan. Bluesin valmentaja Hannu Virta oli tyytyväinen, mutta melko vähäsanainen.
-Voitettiin peli, ja ollaan tyytyväisiä siihen. En lähde sen enempää kommentoimaan kolmatta erää. Paljon ollaan hävitty yhdellä maalilla, ja nyt voitettiin. Koko ajan kyllä pyrittiin pelaamaan aktiivista hyökkäyspeliä, mutta kaveri tuli kovaa, ja oltiin siinä vähän vaikeuksissa. Mutta voitto oli henkisesti meille tärkeä. Alkukaudesta hävittiin sellaisia pelejä, joita hallittiin. Ehkä sen jälkeen ollaan pelattu vähän passiivisemmin.
HIFK-kapteeni Toni Söderholmin tavoin IFK:n valmentaja Harri Rindell kehui joukkueen taistelua varsinkin kolmannessa erässä, mutta keskittyi sen jälkeen lähinnä Bluesin Marko Tuomaisen kritisointiin. Rindellin mukaan Tuomainen oli heittänyt Jere Karalahden mailan katsomoon.
-Tuomaisen pelityyli nyt on mitä on, Rindell totesi, ja havainnollisti asiaa hieromalla vieressä seisoneen toimittajan naamaa kädellään.
Kaiken kaikkiaan voi sanoa ottelun intensiteetin parantuneen loppua kohden. Samalla HIFK sai entistä paremmin otetta pelistä, jossa se oli varsinkin ensimmäisen erän löysäillyt omassa päässään. IFK:n vaarallisimmat myllytykset saivat aikaan tutut nimet: Pärssinen, Harkins ja Kuhta, jotka pyörivät kuin väkkärät Bluesin alueella. Myös Turo Järvinen oli pirteällä päällä. Maalivahtien kamppailussa isäntien Mika Oksa vei selvän voiton hieman haparoineesta Jan Lundellista.
Pelit jatkuvat Bluesin osalta jo loppiaisena, jolloin se matkaa Tampereelle hallitsevan mestarijoukkueen Tapparan vieraaksi. HIFK saa puolestaan vieraita Jyväskylästä keskiviikkona. Kummallekin joukkueelle voi illan taistelun perusteella ennustaa menestystä tulevissa otteluissa. Bluesin osalta se on erittäin tärkeää, sillä joukkue on vielä mukana taistelussa pääsystä kuuden parhaan joukkoon.