Tunnustelua ilman todellisia paikkoja
Ensimmäinen erä oli molemmilta joukkueilta tunnustelua. HPK aloitti pirteästi tulemalla vauhdilla vierailijoiden päätyyn aloittaen kulmamyllyn - ilman tulosta. Tämän jälkeen peli jämähti tarkaksi puolustamiseksi, ja vaarallisilta tilanteilta vältyttiin.
Viiden minuutin kohdalla Pelicans sai joukkuerangaistuksen, kun yksi ylimääräinen pelikaani oli eksynyt laatikkoon. Kerho pyöritti ykkös-ylivoimallaan lähes koko rangaistuksen ajan vieraiden päädyssä, mutta tulosta ei syntynyt vastuun siirryttyä vuorotellen pelaajalta toiselle. Myös kakkos-ylivoima pääsi koittamaan maalintekoa ylivoimalla, mutta Pelicans puolusti kurinalaisesti.
Pelicans sai mahdollisuutensa hetkeä myöhemmin, kun David Printz passitettiin rangaistujen aitioon kampituksesta. Vierailijoiden ylivoimapeli oli kuitenkin aivan luokatonta, eikä kunnon pyöritystä ehditty HPK:n päädyssä näkemään.
Vielä ennen erätaukoa Pelicansin Olli Julkunen huitoi Tommi Santalaa vierailijoiden puolustuspäässä rangaistuksen arvoisesti ja pääsi tutustumaan Ritarihallin jäähyboxiin. Nyt myös Kerhon ylivoimapeli oli jämähtänyt melko luokattomalle tasolle, eikä kunnon tilanteita tai vetoja saatu kohti Pelicansin maalia vartioinutta Pasi Kuivalaista.
Koko erässä Pelicansilla oli vain yksi paikka siirtyä johtoon, kun Jari Kauppila pääsi Kerhon maalin eteen täysin yksin veivaamaan Joni Puurulan maihin. Kauppila odotti tilanteessa kuitenkin liian kauan vedon kopsahtaessa maalin eteen syntyneeseen pelaajakasaan.
Päädystä päätyyn ja vastaiskuilla
Toinen erä ei ollut edes kunnolla päässyt käyntiin, kun jo ensimmäiset jäähyt näkivät päivänvalon. Hienosti Pelicansin päädyssä karvannut Antti Miettinen hermostui Jari Kauppilalle tämän roikkuessa tarpeeksi pitkään miehen pelivälineessä ja tarjosi miehelle kevyen luuvitosen. Molemmat saivat oikeutetusti jäähyn ja peliä jatkettiin tasavajaalla.
Heti jäähyjen alkaessa Pelicans sai hyvän otteen ritareiden päädyssä ja vyörytti hyökkäystään vaarallisen näköisesti kohti Puurulan maalia. Yllättäin kiekko löytyikin Marko Tuulolalta, joka syötti pitkän syötön juuri kentälle tulleelle Tommi Santalalle. Santala tarjoili kebabin lautasella Eero Somervuorelle kaksi yhtä vastaan-hyökkäyksen jälkeen ja ensimmäinen liigamaali tällä kaudella Ritarihallissa oli tosiasia.
Maalin jälkeen alkoi hyvän olon tunne nousta kotijoukkueen puseroihin, jonka seurauksena pelikaanit rokottivat pari minuuttia myöhemmin. Kamalan keskialueen virheen jälkeen Lasse Jämsen ja Veli-Pekka Nutikka pelasivat Jari Kauppilan puolittaiseen läpiajoon, joka latasi tarkan jäänuoliaisen takakulmaan. Kolme Kerhon miestä seurasi maalia aitiopaikalta, sillä kaikki seisoivat rivissä väärällä puolen kenttää.
Tämän jälkeen alkoi oikea korkeiden mailojen viidakko, sillä kotijoukkue otti viiden minuutin sisään kolme rangaistusta korkeasta mailasta. Pahantekijöinä kunnostautuivat Jan Pardavy, Tomas Kucharcik ja Marko Tuulola. HPK:n onneksi Pelicansin ei saanut johtomaalia aikaiseksi, vaikka paikkoja oli muutamia. Paras paikka siunaantui, kun HPK-pelaaja menetti mailansa omassa päädyssä ja pelikaanit pääsivät pyörittämään kauan aikaa viidellä kolmea vastaan.
Pelicansin Tero Paappanen sai vielä erän loppuun rangaistuksen kampituksesta ja koputteli vielä pleksiin mailaansa kymmenen minuutin käytösrangaistuksen arvoisesti. Kerhon ylivoima ei ottanut toimiakseen eikä lisämaaleja nähty.
Somervuori aloittaa lähtölaskennan
Kolmannen erän alku oli HPK:lta erittäin räväkkä. Ykkösketju oli kokonaisuudessaan asialla, kun hienon kuvion päätteeksi Eero Somervuori iski illan toisen osumansa takatolpalta sisään hassuttaen Kuivalaisen ulos tilanteesta - aikaa ehti kulua 21 sekuntia. Somervuoren maali oli lähes kopio miehen ensimmäisestä maalista.
Muutama minuutti myöhemmin Kerho tuli taas. Vladimir Sicak avasi pelin hienosti laidassa kiitävälle Tatu Miettiselle, joka sai juuri ja juuri siirrettyä kiekon keskellä vapaana olleelle Jyrki Louhelle. Louhi sai kunniakujan Kuivalaisen maalille ja täräytti kiekon kolmannen kerran ohi lahtelaismaalivahdin.
Peli ohi? Kieltämättä sellainen maku hetken aikaa oli, mutta lahtelaisryhmä jaksoi vielä kerran nousta taistelemaan voitosta. Erkki Rajamäki sai hieman ennen erän puolta väliä rangaistuksen estämisestä ja vierailijat käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Toni Saarinen ja Jani Keinänen petasivat Matin Cech:lle paikan b-pisteiden väliin, josta Cech pamautti kiekon vastustamattomasti yläkulmaan. Maalia tarkasteltiin vielä videolta, mutta kiekko vietiin lopulta keskiympyrään.
Maalin jälkeen sattui sitten erittäin ikävä episodi. HPK hyökkäsi Pelicansin maalille ja kiekko jäi pomppimaan Kuivalaisen maalin eteen. Maalin edestä kiekkoa yritti huitoa molemmat omaan suuntaansa HPK:n Jan Pardavy ja lahtelaisten Jaakko Niskavaara, kun Pardavyn maila osui Niskavaaraa erittäin pahan näköisesti naamaan. Niskavaara sai melko ison haavan kasvoihinsa ja Pardavylle tuomittiin tilanteesta viiden minuutin rangaistus ja automaattinen pelirangaistus käytöksestä. Tapaus oli ikävä vahinko ja Pardavy itsekin silminnähden pelästyi tilannetta pyytäen heti jäällä anteeksi Niskavaaralta huolimatonta pelaamistaan.
- Kyllä me jouduimme tänään tekemään tosi kovan iltapuhteen. Väittäisin ettemme viime kaudella joutuneet kertaakaan Pelicansin kanssa Rinkelinmäellä yhtä koville. Pelicans sai hyvän mahdollisuuden sen viiden minuutin jäähyn aikana, mutta pelasimme erittäin aktiivisesti ja esimerkillisesti sen alivoiman. Siitä iso hatunnosto pojille, Jukka Jalonen analysoi heti ottelun jälkeen.
Pardavyn viisiminuuttisen aikana Pelicansin ylivoimapeli vaipui sitten lopullisesti unhojen maille Kerhon taistellessa Erkki Rajamäen johdolla esimerkillisesti koko alivoiman ajan. Lahtelaiset saivat koko ylivoiman aikana vain yhden vedon kohti HPK:n maalia, eikä sekään ollut kovinkaan vaarallinen.
Kolme minuuttia ennen loppusummeria hienon liigadebyytin pelannut Max Kenig vapautti Janne Laakkosen pahan tekoon. Laakkonen harhautti Pelicans-puolustajan pieneen liikkeeseen ja ampui puolustajan jaloista loppulukemiksi 4-2.
Kerholla parannettavaa ylivoimapelissä
Kokonaisuudessaan liiga-avaus oli kotijoukkueelta kohtuullinen. Hyökkäys- ja puolustuspeli toimi kohtalaisen hyvin koko ottelun ajan ja alivoimapelaaminen oli lähes täydellistä. Ylivoimapelissä näyttääkin tällä hetkellä olevan suurimmat ongelmat, sillä vastuuta siirrellään aivan liikaa mieheltä toiselle ja vedot ovat vähissä.
Hyökkäyksestä esiin nousi koko ykkösketju, joka ainakin avauksen perusteella toimii pitkänkin tauon jälkeen ihailtavan hyvin. Somervuori on edelleen saanut lisää voimaa ja Miettinen on illasta toiseen erittäin röyhkeä taistelijana ja ratkaisijana. Tommi Santalan otteista näkyi selvästi pelaamattomuus, mutta erittäin hyvin mies tonttinsa hoiti syöttäen siinä sivussa kaksi osumaa.
Erkki Rajamäen työmäärää on ilta toisensa jälkeen ihailtava. Mies antaa joukkueelleen koko ajan enemmän kuin kroppa sallii ja taistelee leijonan lailla joka tilanteen loppuun asti. Oli Pelicansia vastaan ehdottomasti kotijoukkueen kuumin alivoimapelaaja ja taistelija. Erittäin esimerkillistä pelaamista.
Max Kenig oli myös erinomainen liigadebyytissään. Mies pääsi pelaamaan myös jonkin verran erikoistilanteita suoriutuen niistä mallikkaasti. Antoi hienon syötön Laakkosen maaliin ja jo sitä ennen meinasi taistella Kerholle lisäosuman.
Puolustus hoiti hommansa kokonaisuutena melko hyvin, mutta AIK:sta Hämeenlinnaan tullut David Printz oli koko pelin ajan edelleen aivan hukassa. Jos otteet eivät parane, on ihme mikäli mies pelaa kauden loppuun ritarinutussa - ehdottomasti Kerhon heikoin puolustaja avauksessa.
Tuomas Eskelinen pelasi myös hienosti ensimmäisen liigaottelun HPK:n paidassa ilman suurempia virheitä.
Seuraavaksi ritareilla on edessään päivien huili, sillä vasta sunnuntaina Kerho kohtaa kotonaan TV-ottelussa Helsingin Jokerit. Lepo voi tehdä hyvää varsinkin juuri loukkaantumisista toipuneille pelaajille, joilla on nyt mahdollisuus saada lisää tuntumaa ja varmuutta otteisiinsa.
Pelicans - peli toimii vain ajoittain
Pelicans näytti olevan Hämeenlinnassa liiaksi Jari Kauppilan varassa, eikä tilannetta helpottanut sekään, että Joonas Jääskeläinen istui katsomon puolella loukkaantuneena. Jääskeläinen oli saanut harjoituksissa kiekon nilkkaansa eikä osannut sanoa varmaksi milloin on toipunut pelikuntoon.
Puolustuspelaaminen toimi välillä, mutta usein kiekko poltti lavassa viivalla ja limppua roiskittiin ränneihin vastustajan lapaan. Hätäily näkyi selvästi katsomoon ja siitä olisi hyvä päästä eroon. Varsinkin Kaj Lindström oli täysin kuutamolla koko ottelun ajan jaellen hätäpurkuja HPK:n pelaajien lapaan omalla alueella.
Ylivoimapeli oli myös Pelicans-ryhmällä luokatonta. Varsinkin Pardavyn viisiminuuttisen aikana vierailijat olivat vastaantulijoita saaden vain yhden laukauksen kohti Kerhon maalia. Pelaamisen taso heitteli luvattoman paljon ja ennen seuraavaa peliä olisi tärkeää saada rutiinitaso paremmaksi.
- HPK pääsi johtoon ja sen jälkeen nousimme tasoihin. Kummallista kyllä, mutta sen jälkeen peli hajosi meiltä. Ei enää pystytty viemään peliä vaan peli vei meitä ja kurinalaisuus katosi. Nuorelta joukkueelta ihan hyvä taistelu ja eihän tämä Rinkelinmäki koskaan ole ollut niitä mukavimpia matkapaikkoja, Pelicansluotsi Petteri Hirvonen kommentoi omiensa avausta.
HIFK testaa Pelicansin seuraavaksi Lahdessa ja lahtelaisten kannalta olisi tärkeää, että Joonas Jääskeläinen saisi itsensä pelikuntoon tuomaan turkoosinuttuihin maalintekovoimaa ja röykeyttä. Kerhoa vastaan tuo taakka jäi lähes yksinään kannettavaksi Jari Kauppilalle.
Lopuksi täytyy kerrankin sanoa ääneen, että päätuomari Pakaslahti vihelsi hyvin koko ottelun ajan, eikä kumpikaan joukkue kärsinyt linjasta. Tuolla menolla jää tuomarinarinat vähälle tämän päivän liigassa.