Televisioitu sunnuntai-iltapäivän ottelu käynnistyi toden teolla oikeastaan vasta kolmannessa erässä. Kaksi ensimmäistä kolmannesta oli lähinnä kahden enemmän tai vähemmän väsyneen joukkueen puurtamista, joka ei juuri hienouksia tarjoillut. Yleisöäkään ei paikalla paikallispeliksi järin paljoa ollut: televisiointi ja kovin aikainen alkamisaika takasivat ehkä viime vuosien pienimmän katsojamäärän paikallispelissä.
- Kyllä tässä oli energiatalous kovilla, totesi Hannu Jortikka pelin jälkeen.
Toiselle erätauolle lähdettäessä IFK näytti vahvasti ensimmäiseltä vierasjoukkueelta, joka peittoaisi narripaidat. Jere Karalahti vei vierailijat johtoon ylivoimalla ajassa 33.37 Teemu Laineen istuessa miehen itsensä kovasti protestoimaa koukkujäähyä Brett Harkinsin kaatamisesta. Ylivoimapeliä oli luonnollisesti pyörittämässä Harkinsin johtama ykkösketju, joka petasi Karalahdelle hyvän laukaisupaikan keskelle siniviivaa. Karalahti näytti taitonsa lämäämällä erinomaisen lyöntilaukauksen suoraan Kimmo Kuhdan syötöstä aivan yläpesään.
Jokerivahti Pasi Häkkinen oli tilanteessa totaalisen voimaton, sillä laukaus oli täydellinen, eikä Häkkinen edes nähnyt sitä kunnolla. Siis erinomaisesti pelattu ylivoimatilanne IFK:n ykköseltä. Muuten Häkkinen oli tänään mies paikallaan: IFK:lla oli ensimmäisen ja toisen erän aikana useita varsin hyviä maalipaikkoja ja kovaa painostusta. Varsinkin toisen erän alkupuolen IFK pyöritteli Jokereita mielin määrin.
- Peli pätki pahasti toisessa erässä. Oli kova paikka varsinkin junioreille, myönsi Jokereiden päävalmentaja Jortikka.
- Toisen erän jälkeen peli tuntui olevan täysin voitettavissa, totesi pelin jälkeen IFK:n kakkosvalmentaja Harri Rindell.
Jokerit ryhdistäytyi
Kolmanteen erään saapui jäälle täysin eri jokerijoukkue. Toisessa erässä Jokerit eivät saaneet oikeastaan yhtään kunnollista laukausta Dave Stathosta kohti, ja torjuntojakin IFK:n maalivahdille kirjattiin vain kolme.
Poppamies Hannu Jortikka oli kuitenkin keittänyt toisella erätauolla varsinaiset käärmekeitot pukuhuoneessa, sillä Jokerit tuli myrskyn lailla päätöserään ja alisti IFK:n pahemman kerran alakynteen erän alussa. Tuloksena lukemat valotaululla heittivät kuperkeikkaa.
- Hyvin noustiin kolmannessa erässä, totesi Jortikka.
Ensin Timo Vertala yllätti täysin Stathoksen tämän hanskakäden puolelta vain hieman yli minuutin pelin jälkeen. Vertala kiersi maalin takaa sivulle ja ampui kääntölaukauksen, joka lirahti Stathokselle liian helposti.
IFK:n ahdinkoa pahensi Roman Vopatin illan toinen jäähy koukkaamisesta ajassa 41.34. Jokereiden ykkösketju, tänäänkin vakuuttavasti esiintyneen duon Glen Metropolit – Marko Jantunen johdolla järjesteli pari maukasta maalipaikkaa, mutta verkko ei vielä heilunut. Jokereiden pakit kärsivät Markus Kankaanperää lukuunottamatta pahasta tehottomuudesta.
- Meillä oli sopimus toisessa erässä, että jäähyjä ei kerta kaikkiaan enää oteta. Pikkaisen lipsui Vopat siitä, moitti Rindell kevyesti.
Illan varmasti yksi vauhdikkaimmista polkukoneista IFK:n erinomaisesti pelanneen Turo Järvisen lisäksi oli kotijoukkueen Teemu Laine. Vahvaa, mutta jälleen kerran tehotonta syksyä pelannut Laine järjesteli kotijoukkueen johtomaalin ajassa 46.40. Laine on viime peleissä esitellyt vahvoja kiertoja ja kaarteluita kiekon kanssa vastustajan alueella, ja tällä kertaa tärppäsi, kun mies nousi maalin takaa ja kiskaisi äkäisen rystyvipin Stathoksen hartian yli yläkulmaan.
Stathos voi ottaa toisenkin maalin piikkiinsä, sillä maalivahti antautui liian helposti polvilleen liikkuessaan toiselle tolpalle. Yläpesään jäi tilaa, jota ei sinne pitäisi jäädä. Stathos pelasi muuten mainion pelin ottamalla monen monta tärkeää torjuntaa Jokereiden painostaessa rajusti viimeisen erän alussa. Kahta helpohkoa maalia on huippuottelussa kuitenkaan vaikea antaa maalivahdille anteeksi. Riittääkö kreikkalainen torjuntojen jumala keväällä?
IFK:n loppurynnistys toi pisteen
Jokereiden ei onnistunut nykäistä useamman maalin johtoasemaa, vaikka paikkoja siis oli tarjolla. Timo Vertala pääsi vielä muutama minuutti ennen loppua vapaaseen läpiajoon, mutta Stathos nappasi lätkän hieman tuurillakin.
Lopussa Jokerit hieman hermoili ja antoi aloitteen jälleen valua käsistään IFK:lle. Petopaidat käyttivätkin narrien pienen herpaantumisen ja hätiköidyt roiskaisupurut erinomaisesti hyödykseen ja hivutti pelin painopisteen Jokereiden alueelle. Pelin trillerimäinen loppu oli kuin oppikirjasta: ykkösketju painoi pelin päätyyn, ja Hannu Aravirta otti aikalisän ajassa 57.55.
- Johtavat pelaajat oli tänään isossa roolissa, Jere etunenässä, kertasi Harri Rindell.
IFK sai kaksi aloitusta Jokereiden päähän. Ensimmäisen Jokereiden Petri Pakaslahti hävisi, mutta IFK ei vielä saanut iskettyä. Seuraavassa jäällä oli jo Glen Metropolitin ketju IFK:n ykköstä vastaan. Turo Järvinen oli petopaitojen kuudentena miehenä Dave Stathoksen luisteltua jo vaihtoaitioon.
Kiekko jäi pyörimään aloituksen jälkeen b-pisteelle, josta sen lopulta korjasi Timo Pärssinen ja vei pelivälineen väkisin maalille. Turo Järvinen sukelsi kuin jenkkifutiksessa neljän jokeripelaajan keskeltä ensimmäisenä reboundiin ja rusikoi lätkän verkkoon.
- Henkisesti oli erittäin hieno ja varmasti tärkeä nousu. Henkistä vahvuutta, totesi Rindell.
2-2 jäi myös ottelun lopputulokseksi. Viimeisen minuutin ja sitä seuranneen jatkoajan aikana molemmat joukkueet olivat kilvan sählätä vastustajalle mainioita tekopaikkoja, mutta ratkaisua ei syntynyt. Järin aktiivisesti ei kumpikaan lähtenyt jatkoajalla hyökkäämään, joten tavanomaista hurlumhei-ylivoimahyökkäyskisaa ei tällä kertaa nähty. Joukkueiden piste-ero on sarjataulukossa vain yksi piste, joten kumpikaan ei ilmeisesti halunnut antaa vastustajalle lisäpistettä. Näin totesi myös Harri Rindell.
Hajuton, väritön,ja mauton
Paikallisderbyksi illan ottelu oli kelvoton. Kaksi ensimmäistä erää olivat todella kehnoa peliä, jossa kahvailtiin puolin ja toisin, ja aivan parhaalle maalintekosektorille ei kumpikaan joukkue hevillä päässyt. Jokerit ei tosin ollenkaan.
Molemmat joukkueet olivat syystäkin väsyneitä: ottelu oli jo viikon neljäs. Jokereilla on edessä vielä yksi taisto ennen kinkunsyöntiä, kun joukkue matkaa Hämeenlinnaan Ritarien vieraaksi. Tuosta ottelusta voi Jokereille povata kaikkea muuta kuin helppoa. Harva laittaisi eurojaan likoon Jokereiden puolesta.
- Se on vaan löydettävä, vastasi Jortikka kysyttäessä mistä Jokerit löytää voimaa tiistaille.
IFK pelaa viimeisen pelin kotonaan. Suurin kamppailu petolaumalla on luultavasti itseään vastaan: millä motivaatio ja pelivire vielä yhteen taistoon, joka on Lahden Pelicansia vastaan?
- Tulee todella paha matsi. Pelicans on pelannut hyvin viime aikoina. Jos hoidetaan voitto kotiin, niin voidaan lähteä hyvillä mielin tauolle, päätti Rindell.
Jortikka jalat maassa
Jokereiden kotisaldo syksyn ajalta on siis varsin tyrmäävä. 13 voittoa, viisi tasapeliä eikä yhtään tappiota. Tätä voi pitää erinomaisena saldona joukkueelle, jonka tavoite oli, kuten Jortikka aina muistuttaa, piste per peli –tahti.
- Pitää muuten ottaa huomioon, että muut tulee aina pelaamaan parasta kiekkoansa tänne Areenalle, lisäsi Jortikka.
Jokereiden kokonaissaldo syksyn ajalta on peräti 1,33 pistettä ottelua kohden. Kokonaisuutta aina tarkasteleva Hannu Jortikka totesikin, että tauolle voi lähteä levollisin mielin. Jortikka kehui nuorta joukkuettaan ja toi myös yhden seikan esille:
- Muut on hankkineet paljon pelaajia, mutta ketä me muka ollaan?