Porilaisten vahvuudeksi voidaan laskea hyvin vähäiset menetykset. Ässien runko säilyi hyvin kasassa ja joukkue sai poikkeuksellisesti pidettyä suuren osan avainpelaajistaan. Se on ollut Porissa harvinaista. Patapakan kasaamisessa huomaa selkeästi pyrkimyksen saada samankaltainen joukkue kuin viime kaudella. Runkosarjan toiseksi sijoittunutta joukkuetta ei ole lähdetty liikaa korjaamaan, vaan Ässät lähtee alkavaan kauteen tutulla kaavalla.
Joukkueesta lähteneet pelaajat on pyritty korvaamaan samankaltaisilla hankinnoilla. Esimerkiksi joukkueesta lähtenyttä taklausvoimaa ja alivoimapelaamista pyrittiin korvaamaan pelaajilla, joilla on samankaltaisia vahvuuksia. Ykkösvahti Eero Kilpeläisen lähdön jälkeen joukkue kaipasi uutta lupaavaa maalivahtia, ja tämän joukkue löysi 50 kilometriä etelämpää, kun Antti Raanta teki sopimuksen Ässien kanssa. Puolustukseen saapuivat Jani Honkanen sekä Tommi Taimi paikkaamaan Tero Määtän jättämää aukkoa. Hyökkäyksessä Tommi Huhtalan ja Tuomas Huhtasen tilalle saapuivat Radek Smolenak ja Nico Aaltonen. Ässät sai myös hankittua pitkän etsinnän jälkeen korvaajan monivuotiselle kapteenille Matti Kupariselle, kun kahden suunnan keskushyökkääjä Stephen Dixon allekirjoitti Ässien sopimustarjouksen.
– Hankinnat ovat olleet mieluisia. Se on selvää, että joka vuosi jotkut kaverit vaihtuvat. Uudet hankinnat tuovat kuitenkin joukkueeseen uutta sähinää. Uskonkin, että uusi valmentaja ja uudet pelaajat tuovat joukkueeseen sopivasti raikkautta, Ässien päävalmentaja Karri Kivi kommentoi.
Muutoksia organisaatiossa
Ässien valmennuksessa tapahtui viime kauden jälkeen iso muutos. Ässät erittäin vakuuttavaan lentoon viime kaudella luotsannut Pekka Rautakallio haluttiin pitää joukkueessa päävalmentajana, mutta hän ei kuitenkaan halunnut jatkaa Porissa vanhassa roolissaan. Hänen tilalleen nimettiin hyvissä ajoin ensimmäistä kertaa SM-liigassa päävalmentajana aloittava Karri Kivi, joka on toiminut viimeiset kaudet Ässien apuvalmentajana.
Kivi on jo pitkään työskennellyt Porissa. Hän toimi Ässien apuvalmentajana jo keväällä 2006, kun porilaiset pelasivat edellisen kerran finaalissa. Lisäksi Kivi on toiminut niin FPS:n kuin Ässien nuorten SM-liigajoukkueen päävalmentajana. Ässien A-nuoria valmentaessaan joukkue saalisti hopeaa. Tuosta joukkueesta alkavan kauden patapakassa pelaa useita pelaajia, joiden kanssa Kivi on tehnyt töitä jo vuosia, ja jotka tuore päävalmentaja tuntee hyvin. Ja kun tuore päävalmentaja toimi viime vuodenvaihteessa Suomen nuorten maajoukkueen apuvalmentajana, niin Kivi on Porin tasolla poikkeuksellisen meritoitunut päävalmentajadebytantti. Kiven merkitystä viime kauden menetyksessä ei kannata muutenkaan aliarvioida, sillä jo viime kauden joukkueen pelitavassa oli voimakas Kiven kädenjälki. On kuitenkin eri asia toimia vastuullisessa päävalmentajan tehtävässä kuin apuvalmentajana.
– Mestiksen, A-nuorten ja liigan ero on joukkueen arjessa mitätön. Suurin ero on julkisuudessa. Julkisuus tuo vaatimuksia, Kivi toteaa.
Uutta Porissa on urheilujohtajan virka. Tähän tehtävään valittiin aiemmin Porissa useita vuosia päävalmentajana toiminut Mika Toivola. Tämän kauden joukkueen kasaamisessa hänen vastuunsa oli pieni. Tehtävänä oli vain löytää ulkomaalainen laitahyökkääjä sekä keskushyökkääjä. Fyysiseksi laitahyökkääjäksi hän löysi jo alkukesästä tshekkiläisen Radek Smolenakin. Sen sijaan keskushyökkääjän hankinta kesti pitkään. Ässät etsi koko kesän ajan laadukasta kahden suunnan sentteriä, mutta vasta elokuun lopulla työ tuli päätökseen Ässien tehdessä sopimuksen Stephen Dixonin kanssa.
– Joukkueessa on nyt kuusi ulkomaalaista. Kun Matti Kuparinen ja Tommi Huhtala lähtivät, tilalle ei löytynyt sopivia pelaajia kotimaasta. Siksi toimme pelaajia ulkomailta, Kivi sanoo.
Rautakallion jalanjäljillä
Karri Kivi on suuresti vaikuttanut Ässien viime kausien pelitapaan. Suurena syynä tähän on se, että Pekka Rautakallion ja Karri Kiven ajatusmaailma pelillisissä asioissa oli hyvin samankaltainen. Siksi ei olekaan suuri ihme, että Ässien pelitapa tuskin kokee suuria muutoksia alkavalla kaudella. Samalla pelitavalla joukkue menestyi jo viime kaudella, minkä ansiosta sitä ei tarvitse juurikaan muuttaa.
Porilaisten ongelmana oli viime kaudella erikoistilanteet. Alivoima ja ylivoima toimivat silloin korkeintaan kohtuullisesti. Alivoimassa Ässät kykeni usein katkaisemaan pelin ennen omaa puolustusaluetta, mutta omassa päässä Ässät ei ollutkaan enää tarpeeksi aktiivinen, vaan päästi turhan helposti vastustajan pyörittämään peliä. Ässien ylivoima taas oli kovin mielikuvituksetonta. Joukkue ajautui turhan usein kulmiin, mikäli maalipaikkaa ei nopeasti saatu. Harjoitusotteluissa parannusta tähän on lähinnä haettu peluuttamalla Joel Armiaa ja Radek Smolenakia maalin edessä.
– Ylivoima sujui viime kaudella hyvin. Sen sijaan olimme alivoimatilastossa kymmenensiä, joten sitä pitää parantaa. Lopulta pitää kuitenkin muistaa, että sekä erikoistilanteissa yksittäiset pelaajat ratkaisevat. Tehokkaassa ylivoimassa on yksi peliä tekevä moottori, yksi tai kaksi tehokasta puolustajaa sekä kokemusta. Erikoistilanteissa haetaan tulosta, ei syöttöpisteitä, kommentoi Kivi.
Ässien pelitapaan kuuluu myös alkavalla kaudella pyrkimys nopeaan pelinkääntämiseen. Patapakka pyrkii myös jatkossa luomaan tilanteita vastahyökkäyksistä tai puolustajien nopeista pystyavauksista. Aktiivinen karvauspeli ja taistelupelaaminen näyttelevät isoa roolia myös jatkossa. Nöyrä ja taisteleva pelaaminen näkyvät erityisesti tiiviissä puolustuksessa, jossa Ässät oli viime kaudella todella vahva. Puolustajat puolustivat loppuun asti ja pyrkivät tekemään kiekon kanssa varmoja ratkaisuja. Puolustajat eivät väkisin pyrkineet tekemään pystyavausta, vaan syöttivät tarpeen tullen toiselle puolustajalle. Huomioitava asia Ässien puolustuksessa on se, että myös keskushyökkääjät toimivat aktiivisesti omassa päässä. Ässien keskushyökkääjiltä vaaditaankin hyvää kahden suunnan pelaamista.
Mihin materiaali riittää?
Porilaisten materiaali näyttää Ässien tasolle poikkeuksellisen hyvältä, eikä joukkueen runko juurikaan vaihtunut menestyksekkäästä viime kaudesta. Ässillä on useita liigatasolla jo hyviä näyttöjä antaneita pelaajia. Erityisesti liigatasoisia puolustajia ja laitahyökkääjiä joukkueessa riittää runsaasti reserviin. Tämän ansiosta Ässät kykenee kierrättämään pelaajiaan myös alkavalla kaudella ja peluuttamaan hyvässä vireessä olevia pelaajia. Näillä osa-alueilla Ässillä on myös joukkueen suurimmat tähtipelaajat. Puolustajat Ville Uusitalo ja Ryan Caldwell, sekä hyökkääjät Tomas Zaborsky, Tuomas Santavuori ja Joel Armia ovat liigatasolle kovia kärkinimiä.
Kokemattoman päävalmentajan ohella joukkueen suurin kysymysmerkki on ennakkoon ajateltuna maalivahtipeli. Antti Raanta ja Juha Järvenpää ovat kumpikin nuoria ja potentiaalisia maalivahteja, mutta toistaiseksi kumpikaan ei ole pelannut joukkueessaan ykkösvahtina. Kumpikin maalivahti on pelannut joitain hyviä otteluita, mutta siitä on vielä pitkä matka koko kauden mittaisiin tasaisiin esityksiin.
– Meillä on kaksi nuorta ja kokematonta maalivahtia, joissa kummassakin on havaittavissa hyviä asioita. Ykkösvahdin paikka on kummallekin hyvä tavoite ja kummallakin on motivaatiota tehdä töitä sen paikan eteen sekä mennä maalivahtina eteenpäin. Kokemusta taas tulee pelaamalla, kuvailee päävalmentaja Kivi Ässien maalivahtikaksikkoa.
Ässät palasi viime vuonna pitkän tauon jälkeen pudotuspeleihin. Runkosarjan toiseksi porilaiset tuskin tällä kaudella pääsevät, mutta pudotuspeleihin joukkueella on hyvät saumat. Pääsemällä toista kertaa putkeen pudotuspeleihin ja pelaamalla hyvin Ässät samalla osoittaisi, ettei viime kausi ollut pelkästään sattumaa, vaan merkki Ässien paluusta perinteiseksi pudotuspelijoukkueeksi.
