Juha-Pekka Haatajan ja Pekka Saarenheimon yhteinen historia lähtee liikkeelle junioriajoista, jolloin he pelasivat ensimmäiset yhteiset pelit samassa ketjussa. Molemmat pelaajat ovat syntyneet vuonna 1982, mistä syystä yhteinen taival junioreissa kulki joka vuosi samoissa joukkueissa ja samoissa piireissä.
Kaksikosta Saarenheimo pääsi ensi kertaa pelaamaan Juhani Tammisen luotsaamassa Kärppien nousijajoukkueessa kaudella 2000–2001, kun taas Haatajan ensimmäisiä pelejä SM-liigan puolella saatiin odottaa vielä kauden ajan.
Lupaavat otteet A-junioreissa toivat kaksikon pikku hiljaa kohti liigaa, jossa ensimmäinen täysi kausi osui kaudelle 2002–2003. Kaksikosta Saarenheimo nousi parrasvaloihin kaudella 2004–2005, tehden 56 pelin aikana 35 (15+20) tehopistettä.
Saarenheimon nousun taustalla Haataja haki vielä vastuuta ja lopullista läpimurtoa, jota ei lopulta Kärppien miehistössä tapahtunut, osittain vastuun vähyyden takia.
Raumalla nousu tietoisuuteen
Kaksikko vaihtoi pohjoisen kylmyyden Rauman kanaalikaupunkiin kaudelle 2006–2007. Raumalla kaksikolle tarjottiin selkeää ratkaisuroolia.
Heti ensimmäinen kausi oli täyspotti. Kaksikko pelasi kokonaisuudessaan runkosarjan erittäin tehokkaasti, josta tuloksena oli Haatajan kolmas ja Saarenheimon kuudestoista sija pistepörssissä.
Itse joukkueen taival katkesi jo Villi kortti – kierroksella, Ilveksen oltua parempi. Siitä huolimatta pienemmässä roolissa Kärpissä pelanneen kaksikon kausi oli matka kohti liigan kärkeä.
Myös maajoukkueessa havaittiin kaksikon vahvat otteet ja molemmat depytoivat miesten maajoukkueessa European Hockey Tourilla kauden aikana.
Kaksikko jatkoi Raumalla vielä kahden kauden ajan. Molemmat kaudet olivat onnistuneita kummankin pelaajan osalta. Kausi 2007–2008 mentiin molempien pelaajien osalta hieman pienemmällä liekillä, mutta seuraavalla kaudella molemmat pelaajat keräsivät oivat henkilökohtaiset pisteluvut.
Itse seuran kausi päättyi heikommin ja joukkue joutui Playout-pelien pariin.
Samaan aikaan käytiin kiivaita huhuja kaksikon tulevaisuudesta, sillä Haatajaa huhuttiin koko kevään ajan pääkaupunkiseudulle HIFK:n riveihin, kun taas Saarenheimon huhuissa ykköseksi nousi kasvattajaseura Kärpät.
Käyrät eri suuntiin
Kaksikon ensimmäinen vuosi eri seuroissa sujui varsin vaihtelevasti. Haatajan ura HIFK:n riveissä ei alkanut tarunhohtoisesti, mutta kauden edetessä Lukko-aikojen taso alkoi löytyä ja runkosarjan päätteeksi miehen tehopisteiden lukumääräksi merkattiin 37.
Saarenheimon tilanne oli kaksikon osalta selkeästi huonompi. Kovalla rahalla takaisin Ouluun palanneen Saarenheimon paluukautta ei voinut kuvailla kuin yhdellä sanalla, pettymys. Vain ensimmäisissä peleissä mies pystyi pysymään vanhalla tasollaan, mutta kauden edetessä mies vaipui pahasti pimentoon.
Henkilökohtaisesti heikon kauden lisäksi, myös itse seura pelasi kokonaisuudessaan erittäin huonon kauden. Uutena päävalmentajana Mikko Haapakoski sai puristettua hieman pirteämpiä otteita irti Saarenheimosta, joka ei tehollisesti pystynyt kuitenkaan auttamaan joukkuetta tarpeeksi.
Kausi päättyi puolivälierissä seitsemännen pelin jälkeen tappioon JYP:lle ja oli mietinnän aika.
Saarenheimon kohtalona oli joutua siirtolistalle, josta ruotsalaisseura Södertälje nappasi miehen riveihinsä lainasopimuksella.
Samaan aikaan Haataja valmistautui tulevaan kauteen vahvistuneen helsinkiläisryhmän kanssa.
Kauden aikana Haataja pääsi pelaamaan kokeneen Ville Peltosen ja maan lupaavimman pelaajan Mikael Granlundin kanssa helsinkiläisten ykkösketjussa. Runkosarjan aikana rooli ja vastuu vaihtelivat osittain ketjun sentterin Granlundin loukkaantumisen takia.
Ruotsin puolella Saarenheimon kausi alkoi heti ongelmien parissa. Paha aivotärähdys siirsi miehen alkukauden puolella loukkaantuneiden listalle, josta paluu ei onnistunut edes Allsvenskanin puolella.
Kausi päättyi aivotärähdyksen uusiutumiseen ja mies päätti aloittaa kuntoutumisen tulevaa kautta ajatellen.
Haatajan kausi päättyi lähes täydellisesti. HIFK nappasi hienon kevään jälkeen mestaruuteen, jossa yhtenä avaintekijänä toimi juurikin ykkösketjun laituri Haataja. Playoffien pistepörssin voitto suuntasi myöskin samalle miehelle, Haatajalle, joka viimeisteli playoff-kevään aikana 16 (8+8) tehopistettä.
Takaisin kotiin
Peräti viiden vuoden sopimuksella Kärppiin palannut Haataja hakee menestystä myös kasvattajaseuransa puolella.
– On ollut ikävä seurata viimeiset pari vuotta, kun kasvattajaseura on vetänyt alakanttiin. Nyt olen valmis tuomaan oman panokseni auttaakseni Kärpät takaisin kärkipaikalle, Haataja totesi keväällä seuran verkkosivuilla.
Lisämielenkiintoa Haatajan paluun yhteyteen toi Kärppien päätös antaa uusi mahdollisuus tutkaparin toiselle osapuolelle, Saarenheimolle. Vanhat erimielisyydet seuran ja Saarenheimon välillä unohdettiin ja kaksikon paluu alkoi toteutua.
Paluu herätti mielenkiintoa, mutta sai myös paljon kysymysmerkkejä ilmoille. Pystyisikö Saarenheimo enää nousemaan takaisin vanhalle tasollensa? Tai haittaisivatko miehen epävarmat otteet maalitykiksi Ouluun hankitun Haatajan pelaamista?
Kärppien päävalmentaja Hannu Aravirta haistoi kaksikon paluun mahdollisuutena ja istutti miehet samaan ketjuun kauden alkua edeltäneihin harjoituspeleihin.
– Aikaa kaksikon klikkaamiseen vaaditaan, se on varma asia. Vielä sitä klikkaamista ei ole tullut, mutta kyllä me lasketaan, että tässä on ihan realistinen vaihtoehto meille, tuumasi Aravirta ennen joukkueen harjoitusottelua Plzen:ä vastaan.
Kaksikko sai pelata useamman harjoituspelin yhdessä, mutta pirteistä otteista huolimatta kaksikko ei päässyt tehojen pariin. Oli aika tehdä muutos.
Lopulta Kärppien viimeiseen harjoituspeliin ruotsalaisseura Luleå HF:ää vastaan kaksikko erotettiin ja Haataja siirrettiin Joonas Donskoin ja Jari Viuhkolan vierelle. Kaksikon toinen osapuoli Saarenheimo muodosti uuden ketjun vauhdikkaan ja fyysisen Juho Keräsen ja vikkeläjalkaisen Joonas Komulaisen kanssa.
Uudet ketjut näyttivät lupaavia otteita viimeisessä harjoituspelissä ja samat ketjut tulevat olemaan Kärpillä sarja-avauksessa Lappeenrannassa, kun vastaan asettuu SaiPa.
Yhdessä vai erikseen?
Mielenkiintoisin kysymys kaksikon kohdalla on se, että kannattaako miehet pitää erillään vai yhdessä? Merkittävin asia kyseisessä kysymyksessä on se, että millä yhdistelmällä Kärpät pystyy saamaan parhaat tehot irti joukkueesta?
Haataja on lähtökohtaisesti Kärppien tärkein hyökkääjä. Ainakin aluksi, ketjunsa sentterin Viuhkolan hakiessa vielä pelituntumaa ja huippukuntoaan. Ketju onkin lähtökohtaisesti Kärppien suurin syömähammas, jonka omat odotukset, sekä valmennusjohdon odotukset erityisesti pitkällä tähtäimellä, keskittyvät juuri tehojen irti saamiseen.
– Kyllähän tuolla ketjulla pitää pitkässä juoksussa syntyä tehoja, myös erikoistilanteissa, linjaa päävalmentaja Aravirta.
Kärppien leveähkö materiaali siirtää liiallista vastuuta pois kyseisen ketjun harteilta, mutta juuri ylivoimalla ketjun on tuotava joukkueelle tärkeitä maaleja. Siihen he varmasti pystyvät, ainakin taitojensa puolesta.
Saarenheimon osalta tilanne nykykokoonpanossa on johdattaa Kärppien monipuolista ja vauhdikasta kolmosketjua. Ketjulla on paljon hyviä ominaisuuksia ja kapasiteettia, mutta tehollisesti siltä on turha odottaa liikoja.
Yksinkertaisesti ketjussa kukaan ei ole puhdas maalintekijä, vaan tarjolla on enemmänkin kolme työmyyrää, jotka taitavat myös kahden suunnan pelaamisen.
Päävalmentaja Aravirta peräänkuuluttaa neljän ketjun pelaamista ja laajan rintaman tehoja, joka taas voi muuttaa nykyistä tilannetta ja tuoda kaksikon takaisin yhteen. Silloin yhteispelin on klikattava, jotta tärkeä syömähammas ei jää kielen taakse piiloon.
Lähtökohtaisesti tutkaparista parhaimman tehon saa irti olemalla erossa. Jatkuuko ero koko kauden ajan, se riippuu yksinkertaisesti Saarenheimosta. Onko miehestä enää SM-liigaan ratkaisupelaajaksi?
Myös Haatajan on pystyttävä näyttämään olevansa Kärppien ykköshyökkääjä. Se on paljon vaadittu, mutta silti realistista.
