Viikon kuumissa väitteissä ennakoidaan pudotuspelejä jo useammalta kantilta. Kynänvarteen tarttuivat toimituksesta Jani Vehviläinen, Joni Perälä, Tuomas Toivanen, Esko Kallioniemi, Markku Hänninen ja Antti Wennström.
Nick Baptisten Pelicans-ottelun tempauksessa eniten mokasivat...
Vehviläinen: Nick Baptiste, tuomarit ja kurinpito. Ilman muuta suurin moka oli se, että Baptiste suoritti koko teon. Kaukalossa sattuu ja tapahtuu, mutta tuomareiden tehtävä on pitää peli siistinä ja turvallisena sekä tuomita vääristä teoista asiaan kuuluvat rangaistukset. Valitettavasti nyt kaksi ammattituomaria Antti Boman ja Joonas Kova eivät siihen kyenneet ja hyökkääjä selvisi rumasta tempustaan ottelussa täysin käsittämättömästi vain kahden minuutin rangaistuksella.
Farssi ei kuitenkaan päättynyt tähän. Pidin itsestäänselvänä, että tapaus viedään kurinpidon käsiteltäväksi ilman pienintäkään miettimistä, mutta mitä vielä. Seuraavaan aamun herätessäni hämmästyin, kun mistään ei ollut luettavissa, että tapausta olisi viety eteenpäin. Täysin ymmärrettävästi Pelicans pyysi käsittelyä, mutta on aivan uskomatonta, että vääryyttä kärsineen joukkueen täytyi näin selvässä tilanteessa itse vaatia jatkotoimenpiteitä.
Kaiken kruunaa kurinpitodelegaation päätös, jossa Baptiste tuomittiin yhden ottelun pelikieltoon. Päätöksessä todetaan yhden iskun niskan alueelle olevan vielä sääntöjen rajamailla oleva pyrkimys päästä irti Pelicans-pelaaja Lars Bryggmanin otteesta. Ei, ei ja vielä kerran – yksikin isku niskaan voi olla kohtalokas. Nyt vedetty linja antaa erittäin huolestuttavan viestin jatkoa ajattelen.
Kokonaisuudessaan koko tapahtumasarja itse teosta lopputulemaan oli yksi iso moka.
Perälä: Yhden ottelun pelikielto oli hyväksyttävän rajoissa oleva lopputulos, mutta siihen päädyttiin todella erikoisten ratkaisujen jälkeen. Ammattituomarit eivät videoltakaan nähneet tilanteessa pikkukakkosta kummempaa. Lisäksi tapaus olisi jäänyt täysin ilman kurinpidon huomiota, ellei rikottu joukkue olisi tehnyt siitä käsittelypyyntöä. Lopuksi kurinpito piti kuitenkin tilannetta pelikiellon arvoisena.
Tuomareilla ja kurinpidolla näyttää olevan eriävät käsitykset siitä, mitä kaukalossa saa tehdä ja miten ankarasti rikkeistä tulisi rangaista. Tämä asettaa kyseenalaiseksi koko kurinpitoprosessin alusta loppuun. Lyhyesti voisi siis todeta, että tilanteessa suurimmat mokat teki Liiga.
Tänä keväänä Tommi Miettisen TPS:n päihittäminen olisi KalPan mestaruus. Enempään eivät kuopiolaisten paukut tällä kertaa riitä.
Toivanen: Ilves näytti Nokia-areenalla kipsissä pelaavalta kissanpentulaumalta nälkäisten savolaismetsästäjien käsittelyssä viikonloppuna. Toinen tamperelaisseuroista saattaa hyvin kohdata KalPan puolivälierissä. Lauantaina pelattu ottelu sai minut havahtumaan siitä tosiasiasta, että kuopiolaisilla on täydet mahdollisuudet pudottaa mestarisuosikki ulos mitalipeleistä.
Savolaiset ovat pelanneet erittäin tasaisen kauden paria notkahdusta lukuun ottamatta. Päävalmentaja Petri Karjalainen peluuttaa yksinkertaista, mutta modernia jääkiekkoa. Juuri sellaista, jolla pudotuspeleissä tullaan menestymään. Joukkue on sopiva sekoitus nuoruutta ja kokemusta, eikä ulkopuolelta ole asetettu pelaajille kohtuuttomia odotuksia.
Kokenut Tuomas Kiiskinen on pelannut rikkonaisen kauden, mutta vaivoistaan huolimatta hän tulee olemaan korvaamaton KalPan pitkässä keväässä. Niiralan Maltsev tietää, että tänä keväänä on kaikki mahdollisuudet kirkastaa kevään 2009 pronssimitali. Kuopion toria ei kannata vielä laittaa varaukseen mestaruusjuhlia varten, mutta mitali on täyttä realismia Pohjois-Savossa keväällä 2024.
Kallioniemi: KalPan kanssa minulle käy pian kuin Leo Komaroville muinoin tokaisussaan: en ymmärrä itseäni. Aapeli Räsäsen kolhun aikaan olin valmis lyömään vaikka vetoa, että kone hyytyy. Nyt joudun kääntämään takkiani. Kuopion kiekkoylpeys nostaa osakkeitaan koko ajan. KalPa onnistui riittävän ajoissa käytännössä varmistamaan pudotuspelipaikkansa, vaikka toki matemaattinen varmistus jää myöhempiin aikoihin.
Maalivahtipeli on riittävää, ja ihme kyllä hyökkäyskin kulkee tarpeeksi hyvin. Epäilyksen varjot lankesivat hyökkäämisen ylle, kun puolustajia täytyi kirjata tuuraajiksi. Viiden suoran tappion putki tammikuun lopussa oli kuopiolaisille ikävä, mutta sen jälkeen pisteettömiä pelejä on ollut maltillisesti.
Pudotuspelit ovat erilaisia kuin kohtaamiset runkosarjassa. Ei siitä kuitenkaan haittaa ole, että KalPa on kauden aikana pärjännyt kohtalaisen mukavasti molempia tamperelaisjoukkueita vastaan. Muita kun ei ole tarjolla ensimmäisen kierroksen voittajille.
Pudotuspelien 1. kierrokselle pääsystä kohkataan suhteettoman paljon ottaen huomioon, että se on toisille vain pari lisäpeliä ja loputkin pääsevät häviämään puolivälierän Tapparalle tai Ilvekselle.
Hänninen: Runkosarjan lopulla huomio kiinnittyy pudotuspelirajan tuntuman joukkueisiin. Ketkä pääsevät vielä jatkamaan kauttaan ja kuka jää täpärästi 11. sijalle?
Lopulta nämä täpärästi mukaan päässeet joukkueet kuitenkin joutuvat heti runkosarjan päätteeksi pelaamaan nopealla aikataululla pudotuspelien 1. kierroksen 2–3 ottelua ja jos he sattuvat sen ottelusarjan voittamaan, niin vastaan puolivälierissä tulee levännyt runkosarjan kärkikaksikko.
Käytännössä se pudotuspeleihin pääsy tarkoittaa siis vain kauden pitenemistä muutamalla parilla ottelulla.
Wennström: Realismia ja tilastoja rakastava Markku. No, rakastan minäkin tilastoja, mutta näen tässä myös kiekkoromantiikkaa ja henkisiä voittoja. Puolivälieräpaikkakin voi olla pienelle seuralle tietynlainen minimestaruus. Puolivälierässä taistelulla ja kunniakkaalla suorituksella myydään monta kausikorttia ja fanipaitaa seuraavalle vuodelle.
On syitä mennä kaudenpäätöstapahtumiin, on syytä jännittää kesä oman seuran sandaalit jalassa ja lippis päässä torilla jäätelöä mussuttaen. Vaikka käytännössä kokonaissuoritus ei olisi merkittävästi parempi kuin 11. sijalle päätyneellä, niin onhan urheilun tunnepuoli ihan erilainen. Eli olen väitteen ja Markun kanssa eri näkökulmalla hiihtelemässä.
Ja onhan meillä sitten myös sääli-Bluesin kaltaisia tarinoita, nousu yhdeksänneltä sijalta finaaliin. Ja sääli-KooKoo kaatoi Jukurit puolivälierässä kaksi vuotta sitten. Realismi ja tilastolliset todennäköisyydet sotivat jatkossakin tällaista vastaan, mutta en minä nytkään runkosarjan kärkijoukkueita täysin voittamattomina pidä. Tapparaa ja Ilvestä voidaan molempia horjuttaa taktisesti ja nappiin menevällä maalivahtipelillä. Uskokaamme unelmiin!
Viikonlopun pelien perusteella Kärpät–HIFK olisi ehdottomasti kovin puolivälierä, mitä tämän hetken todennäköisistä pareista voitaisiin eteemme saada.
Perälä: Perjantain ja lauantain ottelut antoivat houkuttelevaa esimakua siitä, mitä HIFK:n ja Kärppien välinen ottelusarja voisi olla. Pudotuspelitunnelmaa oli aistittavissa sekä pelitilanteissa että niiden jälkeen. Molemmat joukkueet näyttivät vakuuttavilta kotiyleisöjensä edessä. Kärpät jätti HIFK:n lauantaina nollille, eivätkä helsinkiläiset jääneet kuin reilun minuutin ja onnekkaan pompun päähän oululaisten nollaamisesta päivää aiemmin.
HIFK hävisi kymmenessä helmikuun pelissään Kärppien lisäksi vain KalPalle. Kärpille perjantain tappio oli ainoa pisteetön ottelu edellisestä kymmenestä. Parivaljakon lisäksi sijoista 3–6 pelaavat myös viime aikoina kärkijoukkueita vastaan vaikeuksissa ollut Pelicans sekä tammikuisen jälkeen voittoputkensa jälkeen romahtanut Jukurit. Kärppien ja HIFK:n kohtaaminen olisi tämänkin perusteella hyvinkin mahdollinen.
Kuntopuntarien lisäksi moni muukin asia puoltaisi herkullista sarjaa: suurseurojen kohtaaminen, etelä vastaan pohjoinen, Kärppien murskaava ylivoima vastaan HIFK:n lähes ohittamaton alivoima. Sarjan kovin maalitykki Teemu Turunen vastaan tehokkain syöttäjä Jori Lehterä. Kokeneita ja nimekkäitä veteraaneja kuten Marko Anttila, Atte Ohtamaa, Leo Komarov ja Antti Pihlström. Siinä vain pieni osa aineksista sarjaan, jota seuraisi herkeämättä myös Helsingin ja Oulun seutujen ulkopuolinen kiekkokansa.
Kallioniemi: Matkan vaivat rasittaisivat tässä yhdistelmässä mahdollisimman vähän. Molemmilla olisi lentoetu käytössään, mikä auttaa huomattavasti pelin laadussa ja jaksamisessa.
Pieni mahdollisuus on myös odotetun tunnelman lässähtämiseen. Kärpät pelaa tällä hetkellä laadukkaampaa jääkiekkoa, mikä on hieman hämmentävää, kun ottaa huomioon valmentajan vaihdoksen kesken kauden. Ville Mäntymaa on yllättänyt valmiudellaan päävalmentajan tehtävään.
Luvassa olisi toki kovin puolivälierä fyysiseltä vaatimustasoltaan. Etenkin HIFK:lla on kaiken kokeneita lajin sotureita, jotka ovat kuin luotuja pudotuspelien maailmaan. Silti otteluvoitoissa puhuri Oulun seutuvilta on tässä koitoksessa mahdollista yllättävänkin selvästi.
Wennström: Olisihan tämä varsin hekumoitava sarja. En kuitenkaan ihan purematta niele tätä ylivoimaisena. Tämän hetken säälijoukkueista Lukko voi uhmata kärkijoukkueitakin materiaalilla, sekä myös taktisesti. Maalivahteja hieman jännitän. Eli sieltä olisi luvassa herkkua Tapparaa tai Ilvestä vastaan.
Toinen herkullinen asetelma liittyy tietysti Jukureihin. Mikkeliläiset paritettuna mitä tahansa suurseuraa vastaan tuo niin kovan Daavid vastaan Goljat -asetelman, ettei paremmasta väliä. Kun nyt on puhuttu HIFK:sta ja puolen Suomen Kärpistä, niin se toinen puoli Suomea asettuisi kyllä Mikkelin puolelle näitä suuria vastaan. Saattaisipa jopa Lahtikin saada sympatiaa. Alkais jo!
