Wayne Gretzky, Bobby Orr, Gordie Howe, Brendan Shanahan, Paul Kariya ja Steve Stamkos. Tässä on vain murto-osa jääkiekon historian valovoimaisimmista tähdistä, jotka ovat viettäneet kesänsä lacrossessa käytettävä haavimaila tiukasti kädessään. Harva myöskään tietää, että jääkiekko, jota tänä päivänä saamme seurata, on paljossa velkaa nimenomaan Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kehittämälle lacrosselle.
Lacrosse, härmäläisittäin haavipallo, on fyysinen ja nopeatempoinen peli, jossa pelialustana toimii jalkapallokenttää muistuttava ruohotanner. Yhdellä lacrossejoukkueella on samanaikaisesti kentällä maalivahdin lisäksi yhdeksän kenttäpelaajaa, joista osan tehtävät on rajattu puolustukseen ja osan hyökkäykseen. Kuulostaako tutulta?
Vielä lähemmäksi kotoista talviharrastustamme päästään tarkastelemalla lacrossen muunnelmaa, sisälacrossea. Box- eli sisälacrossea pelataan eristyslevyin muokatussa jääkiekkokaukalossa. Normaalista lacrossesta eroten sisälacrossessa joukkueilla on samanaikaisesti kaukalossa maalivahdin lisäksi ainoastaan viisi kenttäpelaajaa. Kaukalossa intensiteettiä lisää koripallostakin tuttu hyökkäysaika-sääntö, joka pakottaa pelaajat nopeisiin päätöksiin. Ei olekaan ihme, että monet kanadalaiset kiekkotaiturit ovat hioneet taitojaan nimenomaan sisälacrossen avulla.
Itseoikeutettu jääkiekon "kuningas", kanadalainen Wayne Gretzky on todennut, että juuri lacrossen pelaaminen opetti hänelle fyysisen pelin lainalaisuuksia ja oli "osasyyllisenä" tekemässä hänestä aikamme jääkiekkoilun supertähden. Vihdoinkin 2010-luvulla myös Suomessa on löydetty lacrossen edut nuorten jääkiekkoilijoiden monipuolisena kehittäjänä.
TuTo pioneerin asemassa
Turussa TuTon 14-15-vuotiaat C-juniorit odottivat läpi pitkän kesän syksyä ja jääkiekon SM-sarjakarsintojen alkua. Odotus ei kuitenkaan ole tarkoittanut jouten olemista, vaan pikemminkin täysin päinvastoin. Nuorten kesäharjoitteluun päätettiin ensimmäistä kertaa sisällyttää rajoja rikkova harjoittelumuoto.
Osa joukkueen normaaleista puntti- ja juoksuharjoituksista korvattiin viime kesänä toisen urheilulajin, lacrossen lajiharjoituksilla. Jääkiekkojuniorit ilmoitettiin samalla mukaan lacrossen junioreiden SM-sarjaan, jonka mestaruuden turkulaiset hieman yllättäenkin varmistivat toissa sunnuntaina. TuTon C-juniorit ovat siis Suomen mestareita jo varsinaisen kiekkokauden alkumetreillä.
Jääkiekkoilun kesäharjoittelun perinteisiä muotoja uhmaavan päätöksen taustavoimana hääri muun muassa turkulaisten fysiikkavalmentaja Tiina Laitala-Leinonen. Hänen mukaansa idea lacrossen ottamisesta mukaan harjoitusohjelmaan syntyi nopeasti, muttei hätiköidysti:
- Ajatus lacrossen sisällyttämisestä harjoitusohjelmaan lähti oikeastaan jo kesän 2012 lacrossen nuorten MM-kisoista, jotka pelattiin Turussa. Päätimme sitten kokeilla tämmöistä uutta juttua ja kun tarpeeksi monta yllytyshullua laittaa samaan huoneeseen, niin lähteehän se idea ilman muuta toteutumaan. Poikia ei paljoa tarvinnut tähän suostutella.
Irti yksipuolisen harjoittelun perinteestä
Joukkueensa fysiikan kehittämisestä vastaavan Laitala-Leinosen mukaan lacrossen aloittamisessa oli takana paitsi puhdas uteliaisuus, myös tietoinen pyrkimys uudistaa suomalaisen kiekkoilun perinteisiä harjoittelumuotoja:
- Monipuolisuus harjoittelussa on erittäin tärkeää. Se pitää harjoitteluintoa yllä ja parantaa niin fysiikkaa kuin pelaajan henkisiäkin valmiuksia monelta kantilta.
Moni voisi kysyä, onko esimerkiksi salitreenaamisen tuomaa voimanlisäystä mahdollista korvata. Laitala-Leinosen mukaan lacrossea pelaamalla jääkiekkoilija ei joudu luopumaan fysiikastaan teknisyyden kustannuksella. Lajin räjähtävyys sekä fyysinen luonne takaavat sen, että jääkiekossa tarvittavat lihakset kehittyvät pienemmilläkin kuntosalitunneilla:
- Lacrosse kun on itsessään fyysinen laji, niin meidänkin pojat huomasivat nopeasti, että vaikka ei aina tehtäisikään ainoastaan perinteisiä penkkitreenejä, nousevat voima ja pelikovuus silti.
Lacrossen harjoittelumotivaatiota ja nuorten monipuolista kehitystä tukevia puolia ei pidä myöskään väheksyä:
- Tulosten nopea näkyminen on toki omiaan motivoimaan nuoria pelaajia treenaamaan entistä kovemmin. Motivoiva tekijä on myös se, että lacrossea pelataan mailalla. Lisäksi lacrossessa liikutaan juosten, mikä on hyvää intervalliharjoitusta. Moni kiekkoilija ei osaa juosta, joten tällä tavalla lacrosse kehittää myös perusliikuntataitoja.
Harjoitteluvalmiuksien paranemisen lisäksi Laitala-Leinonen näkee lacrossen kehittävän erityisesti osa-aluetta, jossa suomalaiset ovat yhä valovuoden perässä pohjoisamerikkalaisia kilpaveljiään:
- Taklaaminen on taito, joka on harvalla vanhemmallakaan kiekkoilijalla kunnossa. Lacrosse on aito kontaktilaji, jossa on selkeät säännöt, joten se kehittää nuorten kykyjä antaa ja ottaa vastaan taklauksia. Mielestäni lacrosse onkin hyvä tapa harjoitella tätä jääkiekkoilun hankalimpiin kuuluvaa osa-aluetta.
Peli on paras paikka kehittää paineensietokykyä
Lacrossella on selkeästi paljon annettavaa niin suomalaisille kiekkoilijoille, kuin koko kotimaiselle harjoittelukulttuurille. Fysiikan lisäksi kahden joukkueurheilulajin harrastaminen valmistaa nuoria, ja miksei vanhempiakin jääkiekkoilijoita myös kilpaurheilun psykologisiin puoliin:
- Itse lacrossen junioreiden SM-finaalikin on hyvä esimerkki siitä, mitä pelaaminen voi antaa. Loppuottelussa joukkueemme teki kaksi sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppua tasoitusmaalin. Minuutti jatkoajan alettua teimme sitten voittomaalin. On valtavan kasvattavaa, että pelaaja saa kahdesta eri lajista ja kesälläkin kokemusta siitä, mitä painetilanteessa paremmalle tasolle nouseminen vaatii. "Momentum" on osattava käyttää niin lacrossessa kuin jääkiekossakin.
Harva 14-15-vuotias pystyy rehvastelemaan Suomen mestaruudella. TuTon organisaatiosta heitä löytyy nyt joukkueellinen. Fysiikkavalmentajan mukaan menestys ja mestaruus tulevat varmasti olemaan voimavaroja jokaiselle joukkueen pelaajalle. Kesäkauden jälkeen on kuitenkin kyettävä kääntämään keskittyminen harjoittelun varsinaiseen tavoitteeseen, eli menestykseen jäällä.
- Heti finaalin jälkeen kerroimme pojille, että aikaa leijumiseen on tasan seuraavaa jääkiekkopeliä edeltävään puoleenpäivään saakka. Nyt keskitymme täysillä jääkiekkokauteen. Uskon, että menestys kesälajissa kasvattaa junioripelaajia. Saavutus antaa varmasti pitkän kiekkokauden aikana voimia niihin hetkiin, kun pelaaminen ei muuten jaksaisi napata. Toisaalta pitää myös tiedostaa, että jos tällä harjoittelumäärällä kykenee saavuttamaan lacrossessa kultamitalin, pitää jääkiekossa menestymisen eteen panostaa kahta kauheammin.
Lacrossessa Suomi-kiekon tulevaisuus?
TuTon juniorikiekkoilijat ovat pystyneet osoittamaan, että jääkiekkoilun ja lacrossen yhteneväiset lajiominaisuudet pystytään kääntämään ainakin menestykseksi jälkimmäisessä lajissa. Tuleva kausi tulee osoittamaan, onko lajirajat rikkovasta harjoittelusta hyötyä myös toiseen suuntaan, eli kaukalossa.
Varmaa on jo nyt kuitenkin se, että uskalias kokeilu on rikkonut yhden rajapyykin suomalaisessa jääkiekkoharjoittelussa. Nähtäväksi jääkin, ovatko kotimaiset juniori- ja edustusjoukkueet valmiita kesäharjoittelun vallankumoukseen lacrossen avulla.
Jääkiekkoilun emämaa Kanadassa jääkiekko ilman lacrossea kuulostaisi mahdottomuudelta. Kanadassa on myös vallalla näkemys, jonka mukaan kiekkoilija, joka ei ole harrastanut lacrossea, jää monessa asiassa jälkeen lajin harrastajasta. Wayne Gretzkyn nuoruusmuistelmia lainaten: "Kaikki hyvät kiekkoilijat tuntuivat pelaavan tuolloin lacrossea ja jokainen heistä imi vaikutteita lajista siirtääkseen sen toisiin harrastamiinsa lajeihin. Tällaisissa asioissa urheilija voi kehittyä ainoastaan harrastamalla nuorena useita eri lajeja."