Suomalainen maalivahti ratkaisee yhä useamman ottelun

MESTIS / Artikkeli
Vielä 90-luvun alussa ruotsalaiset maalivahdit dominoivat peliä. Nyt Euroopan parhaat maalivahdit tulevat Suomesta. Kanadalainen maalivahtivalmentaja Perry Elderbroom selvittää, miksi ruotsalaiset joutuvat nykyään Elitserienissä turvautumaan suomalaiseen osaamiseen.

- Suomalaiset olivat halukkaita kuuntelemaan, muistelee kokenut Perry Elderbroom, jonka valmennettaviin kuuluvat mm. Sean Burke ja Fredrik Norrena.

- Kun menin Ruotsiin vuosikymmen sitten ja kerroin heille näkemyksiäni maalivahtipelin kehittymisestä, ottivat he minut kohteliaasti vastaan, mutta eivät kuunnelleet. "Joo, joo, kyllä me tämä osataan", totesivat ruotsalaiset lajipäälliköt. Suomen jääkiekkoliitto sen sijaan oli huomattavasti halukkaampi kuuntelemaan ja he olivat selvästi avoimenpia kehittämään peliä. Kyseessä oli selvä ero asenteissa.

Nyt Elitserienin kaikkien aikojen tilastoissa 20 parhaan maalivahdin joukossa on 9 suomalaista, 6 ruotsalaista, 3 kanadalaista, 1 sveitsiläinen ja 1 slovakialainen. Tällä kaudella Elitserienissä pelaa viisi korkean profiilin suomalaista maalivahtia. Miikka Kiprusoff Timråssa, Fredrik Norrena Linköpings HC:ssä, Kristian Antila Luleåssa, Tero Leinonen Morassa ja Markus Korhonen Brynäsissä. Lisäksi ruotsalaiset muistavat hyvin Luleån suuren sankarin Jarmo Myllyksen, Timrån viime vuosien sensaation Kimmo Kapasen, joka pitää välivuotta polvi- ja lonkkavaivojen takia, sekä Jyväskylään muuttaneen Sinuhe Wallinheimon, kuin myös tuoreen, vielä peliaikaa kärkkyvän Antti Jokelan.

Ruotsin lisäksi suomalaiset pärjäsivät laajalla rintamalla vihdoin myös NHL-jäillä. Kiprusoff ja Nurminen kohosivat ykkösmaalivahdiksi. Niittymäki, Toskala, Noronen ja Markkanen pelasivat useita huippuoteluita. Kun huomioidaan kuinka pieni maa Suomi on, voidaan puhua jo todellisesta ilmiöstä. Ilmiön takana on pitkäjänteinen maalivahtivalmennus.

- Toivon, että Suomi ei omaksu Ruotsin mallia, vaan jatkaa nykyisellä linjalla, jossa ymmärretään pelin muutokset ja jatkuvan oppimisen tarve.

Maalivahdeille annettava aikaa

Perry Elderbroom oli jakamassa valmennustietoutta ja vetämässä tiiviitä harjoitteita Kokkolassa jo kuudetta vuotta. Koululaisten syyslomaviikolla hän pystyi vetämään useampia ryhmiä päivittäin. Apunaan hänellä oli Hermeksen maalivahtivalmentajat Jens Friis ja Markku Lahtonen.

- Ihailen sitä tapaa, miten te Kokkolassa olette asiaa hoitaneet. Mielestäni teillä on täällä asiat paremmin kuin muualla Suomessa ja paremmin kuin muualla maailmalla! Hyvien maalivahtien tuleminen täältä ei ole vain onnea, viittasi Perry Elderbroom moniin huipputorjujoihin, jotka ovat jalostuneet Kokkolassa maailmanluokan maalivahdeiksi.

Antaumuksellista maalivahtivalmennusta Kokkolan Hermeksessä jo yli 10 vuotta tehneet Jens Friis ja Markku Lahtonen saivat näin todellakin ansaitsemaansa kiitosta. Ovathan Perryn ja heidän opissaan käyneet mm. Fredrik Norrena, Antero Niittymäki, Miika Wiikman, Joni Puurula, Juuso Riksman ja Teemu Lassila sekä monia muita. Rivien välistä saattoi lukea kiitoksien menevän myös monille muille suomalaisille maalivahtivalmentajille, kuten Jaakko Sirenille Tampereelle ja Urpo Ylöselle Turkuun, kuin myös nuoremmalle sukupolvelle.

- Maalivahdille on annettava aikaa. Ei riitä, että valmentaja antaa maalivahdille ja maalivahtivalmentajalle tunnin treenistä viisi minuuttia ja vaatii hänet sitten pelaajien ampumaharjoituksien käyttöön.

- Maalivahdin on kehitettävä omaa peliään, ei hyökkääjien peliä. Vieläkin aivan liian usein maalivahtivalmentajan on ensin ohitettava päävalmentaja saadakseen valmennettavalleen laadukasta aikaa, joka kehittää osaamista. Ruotsissa törmäsin tähän vielä aivan äskettäin. Minut oli palkattu kouluttamaan Elitserienin maalivahtia. Jouduin kuitenkin odottamaan treeneissä 45 minuuttia tyhjän panttina, kunnes valmentaja tuli luokseni ja sanoi, että nyt teillä on hetki aikaa katsoa mitä teette. Sen jälkeen hän tarvitsi taas veskarin tolppien väliin, kun he aloittivat jonkin kuvion treenauksen.

- Uskomaton tarina oli yhden valmennettavani liittyminen fyysisestä pelistään tunnettuun college-joukkueeseen. Valmennusjohto teki nopeasti tästä lahjakkaasta nopeasta maalivahdista lihaskimpun. "Hei, valkku, mitä mitä nyt teen, kun ei noi kädet enää liiku," hätääntynyt valmennettava kyseli aiheellisesti. Valmennus kertoi, että kyllähän tuo meidän toinenkin maalivahti on vahva kaveri. Itse asiassa joukkueen vahvin. Hän oli miltei kaksimetrinen maalin peittävä jätti, joka ei tarvinnut nopeita käsiä.

Kaikki tietävät, että usein ottelun tärkein mies seisoo tolppien välissä. Silti yleinen tietous maalivahdin ominaisuuksien kehittämisestä on sangen hataralla pohjalla. Maalivahdin kehityksen kannalta tärkeää on kehittää mm. nopeutta, tasapainoa, luistelua, mailatekniikkaa, liikkumista, asentoja, pelinlukua, sijoittumista ja torjuntatekniikoita. Jokaista osa-aluetta voidaan parantaa niin jäällä kuin kuivalla maalla. Kokkolassa on kokemusta ja näkemystä aiheesta.

- Valmentajien koulutuksessa pitäisi opettaa enemmän maalivahtivalmentamista. Erityisesti juniorivalmennuksessa, painottaa Suomen valmennustilanteen hyvin tunteva Hermeksen maalivahtivalmentaja Jens Friis.

Muuttuva peli - uudet opit

Elderbroom kertoi ihailevansa erityisesti legendaarisen Scotty Bowmanin valmennusfilosofiaa. Bowman ei ole ainoastaan eniten voittanut valmentaja NHL-historiassa, vaan myös uudenlaisen valmennusfilosofian esilletuoja. Ensinnäkin hän halusi joka asiaan aina parhaan. Jos hän tarvitsi maailman parhaan aloittajan, sanoi hän, että etsikää minulle sellainen. Parhaan hankkiminen, eli "Secured for the Best" -ajattelu jokaisella osa-alueella oli vain yksi osa hänen valmennuksensa ohjeistoa. Ennenkaikkea hän korosti jatkuvaa oppimista. Avoin mieli, "Open Mind," oli Bowmanin mukaan avain kaikkeen kehittymiseen. Perry Elderbroom painottaa tämän merkitystä myös maalivahtien osalta.

Maalivahtipeliä ohjaa pelin ja pelaajien kehittyminen. Sääntöjen, varusteiden, pelitaktiikoiden ja monien muiden osa-alueiden muuttuminen muuttaa jatkuvasti peliä. Kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kun pelaajat oppivat maalivahtien tietyt torjunta- ja liikkumistavat, on maalivahtien opittava uusia tapoja. Jos nyt laittaa 90-luvun pystytorjujan tolppien väliin, olisi aukkoja pelaajien mielestä valtavasti.

Uusista tuulista Perry Elderbroom esitteli muutaman, jotka hänen mukaansa tulevat lähivuosina muuttamaan vallankumouksellisesti peliä. Ensinnäkin hän esitteli uuden sivuttain liikkumisen opin, jonka avulla maalivahti saa paremman kontrollin rebound-kiekkoihin. Hän oli vakuuttunut, että tämä on teoria, joka on looginen, ja joka tultaneen todistamaan oikeaksi. Katsellessani Hermeksen ennen 92-syntyneiden maalivahtien harjoittelevan uutta sivuliikettä, totesin sen todellakin tuovan jotain aivan uutta maalivahtipeliin, vaikka se aluksi näytti vanhan maalivahdin silmissä yhtä hassulta kuin perhosasento muutamia vuosia sitten. Myöhemmin Perry laittoi vielä Hermeksen Mestis-torjujat Vesa Lahtosen ja Iiro Tarkin tiukoille harjoitustilanteessa, joka ohjasi heidän sivuliikkeensä kehittymistä tehokkaasti.

Muita kehittyviä osa-alueita tuli esille mm. liikkumisen strategiassa ja torjunta-asennoissa, joiden avulla "valehdellaan" hyökkääjille oma aikomus. Elderbroom kuvasi värikkäästi, miten maalivahti mailapelillään voi vaikuttaa "Flow on the Ice" -tilanteessa, kun kenttäpelaajien virta kääntyy kohti kiekon kanssa olevaa maalivahtia. Maalivahti voi järkevästi luoda aikaa pakeille, joilloin hyökkäyksen käynnistyksen laatu paranee. Tietoinen elekielen harjoittaminen ja mahdollisesti yleistyvä uusi ampumistekniikka/mailaote voivat tuoda tähän uusia piirteitä.

Treeneissä opitaan

- What I want is every single ounce of energy you have in these three pucks, vaati Perry valmennettaviltaan.

Kokkolassa Elderbroom veti viikon ajan maalivahtitreenejä kaksi kertaa päivässä. Hänen tapansa ohjata oli älyllinen ja vaativa. Käytännössä tämä tuli hyvin esille harjoitteessa, jossa hän loi nykykiekolle tyypillisen tilanteen - syöttö maalin takaa lähelle maalia. Maalivahti menee perhosasentoon ja pyrkii peittämään. Pelaaja on opetettu ampumaan Jari Kurrin sanoin "läheltä ylös". Elderbroom rakensi näyttämön, jossa visualisoitiin "luotien" lentoradat ja maalivahdit joutuivat vuorollaan menemään "kiekkoperspektiiviin" makaamaan ja katsomaan virkaveljiensä aukkoja. Näin he saattoivat tehdä hienosäätöä asentoihin, joista todellakin löytyi korjattavaa.

- Kun pelaaja on lähellä, ainoa keino ohittaa maalivahti on löytää aukot. Maalivahdin on tiedettävä missä ne aukot ovat, totesi Elderbroom ykskantaan.

Teoria, logiikka ja todistus

- Kerran katsoin yhtä erikoista maalivahtiharjoitetta suomalaisen liigajoukkueen harjoituksissa ja kysyin: "Mikä on tämän tarkoitus?" Vastaus oli: "Näimme tämän joltain videolta Tsekkien harjoituksista." Kukaan ei kuitenkaan tiennyt mitä hyötyä siitä on maalivahdille!

- Harjoituksen pitää perustua aina teoriaan, logiikkaan ja todistukseen.

Kysyttäessä mm. hanskan käytöstä, jossa on kaksi koulukuntaa: rotaatio (käsi menee eteenpäin ja kiertää myötäpäivään) sekä sivuheilautukseen, painotti Elderbroom henkilökohtaisen analyysin tärkeyttä. Jos maalivahdistä tulee hyvä sivuliikkuja, on rotaatiolinja parempi, mutta jos peittävä liike ja peliluku ei ole ko. maalivahdin parhaita puolia, voi hän nopealla hanskalla tehdä ihmeitä.

Elderbroom piti hyvin mielenkiintoisina havaintoja, joissa pitkäaikainen maajoukkueen maalivahtivalmentaja Jari Kaarela oli tutkinut suorien laukausten tilastoja kymmenen vuoden ajalta maajoukkuepeleissä ja liigaotteluissa. Tutkimuksen mukaa peräti yli 90 % suorista laukauksista tulevista maaleista syntyy yläkulmiin.

- Nykyään monissa joukkueissa opetetaan ampumaan vain ylös. Tosin Suomessa ammutaan yleisesti ottaen aivan liian vähän. Kanadassa ammutaan vaikka maalin takaa. Teillä ei ehkä oteta huomioon, että laukaus luo myös uuden tilanteen.

- Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä aivan perusasioissa, lopetteli Elderbroom ennen lounastaukoa ja päivän viimeistä treenisessiota.

Kanadassa hän johtaa "Gold in the Net" -nimistä maalivahtivalmennuksen yritystä. He tekevät harjoituksia jäällä ja kuivalla maalla Vancouver Islandilla ja ympäri maailmaa. Fredrik Norrenakin on vetänyt tältä pohjalta leirejä Turussa, Pietarsaaressa ja Tukholmassa.

- Vakavasti maalivahtiuransa kehittämiseen suhtautuvat kaverit ovat jo pitkään ymmärtäneet pitkäjänteisen valmentautumisen merkityksen omalle uralleen, toteaa jo vuodesta 1986 valmentanut Elderbroom lopuksi. Suomessa siihen ollaan myös valmiita panostamaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle