Jatkoajan toimitus koostuu lukuisista eri lähtökohdista verkkomediaa työstävistä tekijöistä. Osa pyrkii määrätietoisesti kohti ammattijournalistin uraa, kun taas toisille Jatkoaika on rakas harrastus.
Yksi harrastajista on Juha Oinonen, 42, joka kuuluu Jatkoajan kokeneeseen kaartiin. Vuodesta 2014 lähtien Jatkoaikaan kirjoittanut Oinonen ei ole pelännyt tarttua vaativiin ja tunteita herättäviin aiheisiin. Siviilityössään hän tekee päihdehoidon asiakasohjausta.
Oskari Jokinen, 27, puolestaan liittyi Jatkoaikaan kesällä 2022. Oskari ei tähtää suoranaisesti journalismin saralle, mutta markkinointi ja viestintä kiinnostavat. Myös näiden osa-alueiden kohdalla Jatkoaika edesauttaa asioita ja avaa uusia työmahdollisuuksia.
Oskari on ehtinyt työskennellä jo yhden kauden NHL-toimituksen toimituspäällikkönä, mutta hän on meritoitunut myös monien erilaisten artikkeleiden tekijänä. Jokisen artikkeli Tampereen Ilveksestä herätti keväällä 2023 paljon keskustelua. Siviilissä tämä filosofian maisteri on viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija.
– Jatkoaika on itselleni mahdollisuus kehittyä ammatillisesti. Saan sen kautta mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja muutenkin kyseessä on pirskatin hauskaa tekemistä, Jokinen kertoo.
Oinoselle ja Jokiselle tärkeitä asioita ovat mahdollisuus ideoita sekä toteuttaa heitä itseään kiinnostavia juttuja sekä mahdollisuus päästä niin sanotusti kulissien taakse.
Oinonen korostaa, että Jatkoajan perinteikkyys on syntynyt uniikista polusta. Yli 20 vuotta vapaaehtoisvoimin maan suosituimman urheilulajin eturintamassa on huikea ja Suomessa vertaansa vailla oleva suoritus.
– Olin itse Jatkoajan aktiivinen lukija jo vuosituhannen alussa. Muistan silloisen juttusarjan Kiekkoa pienempien tähtien kanssa, joka on mielestäni edelleen suomalaisen urheilujournalismin legenda, Oinonen muistelee.
Sekä Oinonen että Jokinen nostavat jalustalle myös Jatkoajasta muihin medioihin siirtyneet tekijät. Vuosien saatossa Jatkoajasta on tullut merkittävin lätkäjournalistien kasvattajaseura.
Jokinen näkee, että yksi Jatkoajan tärkein tekijä on se, miten se pystyy tarjoamaan kärkitason kotimaista kiekkojournalismia siten, että taloudelliset intressit eivät ohjaa tekemistä.
– Jatkoajassa oleellista on intohimo kahta eri lajia kohtaan: jääkiekkoa ja journalismia. Vastaavaa yhdistelmää ei muualla Suomessa ole.
Jokinen kokee Jatkoajan osalta parhaaksi asiaksi tekemisen vapauden. Oinonen on asiasta samaa mieltä. Hän on tyytyväinen, että on päässyt kirjoittamaan itselleen rakkaasta lajista myös mielenterveyden ja terveyden näkökulmista.
– Olen päässyt tekemään monia tunnetasolla itselleni tärkeitä artikkeleita. Toki Jatkoajan ansiosta olen myös päässyt kokemaan World Cupin, kolme Global Series -tapahtumaa eri kaupungeissa ja reportaasimatkan Sveitsiin, kokenut tekijä summaa.
– Voin toteuttaa itseäni monipuolisesti toimittajana jääkiekon antamissa raameissa. Niin kotona kuin halleilla ja eri tilanteissa ympäri kiekkomaailman, täydentää Jokinen.
Jatkoajassa valmistaudutaan jo täyttä häkää tulevaan kiekkokauteen. Luvassa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia ja uudistuksia. Unholaan eivät myöskään jää Antti Pennasen tulikaste maajoukkueen päävalmentajana neljän maan huipputurnauksessa tai hartaasti odotettu Liiga-karsintojen paluu.
Oinonen suhtautuu kuitenkin varauksella karsintoihin.
– Epäilen, ettei konsepti ole yhtä toimiva kuin 1990-luvulla tai parhaillaan länsinaapurissa Ruotsissa, mutta kaikki jää nähtäväksi.
Henkilökohtaisesti Oinonen toivoo pystyvänsä lyhentämään tehtävälistaansa, joka Jatkoajan osalta perustuu ennemmin tekemisen intohimoon kuin niinkään ulkoapäin saneltuihin vaatimuksiin.
– Mielenkiintoisia aiheita on ilmaantunut nopeampaa tahtia kuin vanhoja on saanut tehtyä.
Tämä kertokoon omaa kieltään siitä, minkälaista jatkoaikalaisena olo parhaimmillaan (tai pahimmillaan) on.
Haluatko mukaan Jatkoaikaan? Lue täältä lisätietoja ja täytä hakemus!