Pelin evoluutio, termi, jota on viime vuosina käytetty paljon kuvaamaan sitä kokonaisvaltaista muutosta, joka on käynnissä jääkiekossa. Sen näkyvimpiä piirteitä ovat olleet luisteluvoiman ja -nopeuden merkityksen korostuminen sekä pelinopeuden kiihtyminen. Toisin sanoen lajia seuraava kansa on päässyt nauttimaan aina vain vauhdikkaammasta jääkiekkoilusta.
Kuitenkin kasvavat nopeudet ovat tarkoittaneet myös kasvavia liike-energioita. Autokoulun käyneet muistanevat, kuinka ajo-opinnoissa tähdennetään aina sitä, kuinka liike-energian määrä kasvaa nopeuden neliönä. Selkokielellä tämä tarkoittaa siis entistä kovempia osumia ja voimakkaampia törmäyksiä.
Pelin ollessa vauhdikkaampaa ja kovempaa kuin takavuosina vaaditaan varusteilta aivan uudenlaista kestävyyttä, suojaavuutta sekä luonnollisesti myös keveyttä ja liikkuvuutta.
Lajin vaatimukset kasvattavat vaatimuksia siinä käytettäviä varusteita kohtaan. Tulee suojata mahdollisimman paljon, mutta samalla mahdollistaa yhä vain nopeampi ja nopeampi liikkuminen. Pelin evoluutioon vastaaminen on konkretisoitunut varusteiden suunnittelussa ja testauksessa uudenlaisina ajattelu- ja toimintatapoina sekä jääkiekossa ennennäkemättömien innovaatioiden ja materiaalien esiinmarssina.
Peli muuttuu, varusteidenkin on muututtava
Jääkiekovarusteiden markkinoiden jättiläisellä CCM:llä on Kanadassa Montrealissa kehitystyölle omistettu oma testilaboratoria. Kehityskeskuksen varusteiden testaamiseen – tai hajottamiseen – tähtäävät mielikuvitukselliset laitteet ujuttavat mieleen kuvia Myytinmurtajat-kaksikko Adamin ja Jamien brutaaleista tuhon välikappaleista.
Kypärien ominaisuuksien testaamiseen käytettäviä laitteita on kaksi. Syy siihen on nimenomaan pelin muuttuneissa vaatimuksissa.
− Vanhastaan merkittävä osa päähän kohdistuneista iskuista on ollut pään iskeytymisiä jäähän kaatumisen seurauksena, ja sellaisia tilanteita pyritään havainnollistamaan tällä laitteella, CCM:n suojiin ja kypäriin keskittyvä tuotepäällikkö Justin Reynolds selittää ja osoittaa laboratoriossa laitetta, joka sinkoaa kypärän voimalla jään virkaa toimittavaan alustaan.
− Kuitenkin yleistymässä ovat tilanteet, joissa kyynär- tai olkapään voimakas osuma suoraan päähän tai ylävartaloon aiheuttaa päävamman, ja siitä tämä laite ei kerro tarpeeksi.
Kyynär- tai olkapään tuottamaa pääosumaa pyritäänkin kuvastamaan laitteella, jossa kypäröityä mallinuken päätä murjotaan sivusuunnasta laukaistavalla palkilla. "Muurinmurtajalla", kuten Reynolds kuvailee.
Hänen mukaansa täydellinen kypärä ei ainoastaan kestä ja vaimenna iskua vaan ennen kaikkea pysyy tukevasti paikallaan ehkäisten esimerkiksi osumaa seuraavasta kaatumisesta johtuvat vahingot.
Kehittäjien tehtävä on Reynoldsin mukaan vaativa, sillä vaihtelevista suunnista tulevien iskujen aiheuttama kypärän ja pään kiertoliike usein saa kypärän pois sijoiltaan. Siksi hänen nähdäksensä onkin keskityttävä juuri kypärän kiertoliikkeen minimoimiseen. Alan viimeisimpien innovaatioiden joukkoon lukeutuvatkin kypärään sijoitettavat kapselit, joiden sisältämä neste mukautuu liikesuunnan muutoksiin, jolloin kypärä pysyy entistä paremmin paikoillaan.
Viime vuosina laji-ihmisiä ovat puhuttaneet erityisesti päävammat. Kypärien kehitystyö on vain yksi osa-alue niiden ehkäisemisessä. Osansa vammojen suitsimisessa on niin ikään varusteilla, jotka taklattaessa osuvat vastustajaan.
− Suojien kehittäminen on tasapainoilua taklaajan ja taklattavan suojaamisen välillä. Pitäähän taklauksen tuntua, mutta tietenkään kummankaan ei haluta loukkaantuvan. Säännöt ovat jo pitkään kieltäneet täysin kovat kyynärsuojat. Sen sijaan taklauksien kannalta olennaisten hartiasuojien pehmentämisestä keskustelua ei ole juuri käyty, Reynolds valaisee.
Kovat muovisekoitteet ovat olleet väistymässä varustemateriaaleina, kun tilalle on kehitetty pehmeämpiä mutta suojaavampia ratkaisuja. Yksi näistä uusista materiaaleista on moottoripyöräilyvarusteiden saralla runsaastikin käytetty D3O, jonka käyttöön CCM:llä on alallaan yksinoikeus.
Nopeuden ja ketteryyden eteen on usein tehtävä myönnytyksiä suojaavuuden kustannuksella.
D3O on tuotenimi polyuretaanivalmisteelle, joka on tavallisessa olotilassaan muokattavaa, jähmeää massaa mutta joka kovettuu, kun siihen kohdistetaan voimakas isku. Iskun jälkeen aine pehmenee jälleen entiseen olotilaansa.
D3O:n kaltaisilla keksinnöillä varustevalmistajat pyrkivät ennen kaikkea tekemään jääkiekosta turvallisemman pelin, mutta uutta kannustaa luomaan myös kireä kilpailutilanne. CCM ja Bauer kahmivat varustebisneksessä suurimmat markkinaosuudet sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa, mutta omahyväisyyteen ei ole varaa.
− Too big to fail -ajattelu ei kanna pitkälle. Yksittäinen innovaatio saattaa keikuttaa markkinaosuuksien venettä merkittävästikin, joten uutta on luotava jatkuvasti, CCM:n Euroopan urheilumarkkinointipäällikkö Atte Riihelä luonnehtii alan lainalaisuuksia.
Liikkuvuus ja suojaavuus – valitse yksi
Liikkuvuus ja nopeus ovat tämän päivän jääkiekossa välttämättömyyksiä, mutta nopeuden ja ketteryyden eteen on usein tehtävä myönnytyksiä suojaavuuden kustannuksella. Siksi varustevalmistajat keskittyvätkin erikseen äärimmäisten suojaavien mutta raskaiden sekä kevyemmän suojan tarjoavien mutta maksimaalisen liikkuvuuden suovien varustesarjojen kehittämiseen.
Pelaajan onkin tärkeää itse tiedostaa pelitapansa ja roolinsa vaatimukset ja vastattava niihin asianmukaisella varustautumisella.
Täydellisesti suojaavien varusteiden valmistaminen olisi mahdollista mutta loppujen lopuksi haitat voisivat kasvaa hyötyjä suuremmiksi. Esimerkiksi käyvät pelihousut, joiden puutteisiin voidaan lukea suojaamattomien kohtien paljastuminen esimerkiksi pelaajan polvistuessa.
− Kokopitkät pelihousut kieltämättä tarjoaisivat täydellisen suojan verrattuna perinteisiin pelihousuihin, mutta liikkuminen niissä olisi myös huomattavan jähmeää. Ihan niin radikaaliin muutokseen en usko pelihousujen kehityksessä. Sen sijaan ratkaisu levännee uudenlaisissa, liikkuvammissa materiaaleissa, Frederic Beaunoyer CCM:ltä pohdiskelee pelihousujen kehityksen tulevaisuutta.
Peli- ja yksilönopeutta on mahdotonta käsitellä suomatta ajatusta myös luistimille. Varustevalmistajat ovatkin aina – ja erityisesti viime vuosina – pyrkineet luomaan ratkaisuja, joiden avulla pelaajien olisi entistä helpompaa olla nopeita.
Kehitystyö on pitkälti keskittynyt luistinkenkään ja terämateriaaleihin, joiden saralla onkin otettu merkittäviä kehitysaskelia. CCM on esimerkiksi patentoinut luistinkengän valmistamisen yhdestä saumattomasta kappaleesta. Tällainen rakenne minimoi liitoskohtien liike-energiaa hukkaavan vaikutuksen, mikä tietää siis suurempaa jäähän kohdistuvaa energiaa, toisin sanoen voimakkaampaa ja tehokkaampaa potkua.
− Alustavien testien perusteella yhdestä kappaleesta työstetyn luistinkengän jäähän välittämä energiamäärä on merkittävästi perinteistä, useasta kappaleesta koottua kenkää parempi, luistinosaston tuotepäällikkö Beaunoyer summaa.
"Laji on konservatiivinen ja muutos hidasta."
− Luistinten kehittämisen seuraava suuri kysymys onkin, miten muokata terämuovia, jonka rakenne on pysynyt jo vuosikymmeniä muuttumattomana. Ehkä sekin pyritään muovaamaan yhdestä kappaleesta kengän kanssa, jolloin luistimessa ei olisi lainkaan saumakohtia.
Lajin vanhoillisuus jarruttaa muutoksia – supertähdet kiihdyttävät niitä
Hyvistä, täydelliseen turvallisuuteen ja suojaavuuteen tähtäävistä pyrkimyksistä huolimatta muutokset tapahtuvat jääkiekossa hitaasti ja asteittain. Yleisö hyväksyy uudenlaisetkin varusteet mukisematta, kunhan ne eivät merkittävästi poikkea totutun mallisista. Beaunoyer toteaakin, että turvallisuuden ohella tuotteita on kehitettävä myös ulkonäön ehdoilla.
Sen sijaan suurehkoja lajiesteettisiä muutoksia karsastettiin jo 50-luvulla Jacques Planten ottaessa ensimmäisenä maalivahtina käyttöönsä maskin, eikä muutosvastarinta ollut sanottavasti laantunut myöskään kypärä- ja myöhemmin visiiripakon ilmaantuessa lajiin.
Muutoksille on aina löytynyt vastustajansa.
Enemmän tai vähemmän tosissaan on käyty keskustelua kokovisiiri- tai ristikkopakosta myös ammattilaissarjoissa, joissa erilaiset osumat kasvoihin ovat arkipäivää ja tekevät lähes poikkeuksetta todella rumaa jälkeä.
Kuten aiemminkin, tätäkin muutosta on ankarasti vastustettu vetoamalla muun muassa näkyvyyden heikkenemiseen ja visiirien huurtumiseen.
CCM muiden muassa on kuitenkin vastannut haasteeseen kehittämällään huurtumattomalla anti-fog-visiirimateriaalilla, mutta Beaunoyer ei keksinnöstä huolimatta ole sangen toiveikas pikaisen mullistuksen suhteen.
− Emme me eikä kukaan mukaan tietenkään halua, että pelaajia loukkaantuu, ja totta kai meistä olisi upeaa, jos kaikki ryntäisivät ostamaan anti-fog-visiirejämme, mutta laji on konservatiivinen ja muutos hidasta. Kokovisiirejä ei todennäköisesti nähdä laajassa käytössä ammattilaisjääkiekossa ennen kuin joku riittävän suuri tähti näyttää esimerkkiä.
Kiekkoperinteiden vaalijoiden nihkeästä vastaanotosta huolimatta vastaavanlaisia kirjavia luistimennauhoja ja revittyjä housuja alkoi nähdä kaikkialla.
Tarvitaan siis suunnannäyttäjiä. Jos esimerkiksi Sidney Crosby alkaisi käyttää kokovisiiriä lukuisien kasvoihin kohdistuneiden iskujen seurauksena, moni todennäköisesti seuraisi perässä. Maalivahtilegenda Planten maskiinkin suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti, mutta lopulta kukaan ei uskaltanut kyseenalaistaa uudenlaisen turvan tarpeellisuutta.
Beaunoyer korostaa roolimallien merkitystä sekä tähtipelaajien trendejä luovaa vaikutusta esimerkillä jalkapallon puolelta.
− Jalkapallo on jääkiekon tapaan ollut hyvin vanhoillinen laji. Aiemmin tyrmistyttiin silmiinpistävän värisistä nappulakengistä ja kengännauhoista. Muutaman riittävän suuren tähden alettua käyttää sellaisia voi jalkapallokentillä nykyään nähdä mitä villeimmän värisiä kenkiä. Vähän niin kuin Aleksandr Ovetškin, joka kävi aikanaan perinteitä vastaan ja loi siten ilmiöitä.
Ovetškin paitsi murtautui lajin korkeimmalle huipulle tappavantehokkaana maalitykkinä myös tyrmistytti lajipiirejä revittyine housuineen, räikeine luistimennauhoineen sekä tummennettuine visiireineen.
Kiekkoperinteiden vaalijoiden nihkeästä vastaanotosta huolimatta vastaavanlaisia kirjavia luistimennauhoja ja revittyjä housuja alkoi nähdä kaikkialla aina juoniorisarjoja myöten – housut kustantaneiden vanhempien kauhistukseksi – ja muoti-ilmiö oli syntynyt.
Oli Ovetškinin luomasta villityksestä mitä mieltä tahansa, on se joka tapauksessa erinomainen esimerkki siitä vallasta ja vaikuttavuudesta, jota lajin kirkkaimmat tähdet tahallaan tai tahtomattaan käyttävät.
Varustevalmistajat pyrkivät tekemään lajista turvallisemman ja viihdyttävämmän, mutta ovetškinit, plantet ja crosbyt usein käynnistävät muutokset valinnoillaan.