30-vuotias Mikko Koskinen nappasi toisella NHL-keikallaan Edmonton Oilersin ykkösmaalivahdin tontin. Toista kauttaan Pohjois-Amerikassa pelaava Pavel Francouz haastoi tasapäisesti Philipp Grubauerin Colorado Avalanchen maalinsuulla. Washington Capitalsissa tulokas Ilja Samsonov torjui yllättäen paremmin kuin muutaman vuoden takainen Vezina-voittaja Braden Holtby.
Toinen tulokasvahti Igor Šestjorkin puolestaan sysäsi Henrik Lundqvistin alas valtaistuimeltaan New York Rangersin ykköstorjujana − Liiga-taustaiset Antti Raanta ja Aleksandr Georgijev eivät hyvästä yrityksestä huolimatta pystyneet aikanaan samaan.
Yhdistävä tekijä edellä mainituille maalivahtisensaatioille on KHL.
| Pelaaja | GAA | xG against /60 | GSAA/60 | HD shots against /60 | SV% | HDSV% | HDGSAA/60 |
| Igor Šestjorkin | 2,52 | 2,63 | 0,40 | 9,67 | 93,2 | 85,7 | 0,15 |
| Henrik Lundqvist | 3,16 | 2,69 | -0,10 | 9,52 | 90,5 | 85 | 0,08 |
| Aleksandr Georgijev | 3,04 | 2,54 | -0,07 | 8,24 | 91 | 82,8 | -0,12 |
GAA = päästettyjen maalien keskiarvo, xG against /60 = päästettyjen maalien ennuste 60 peliminuuttia kohden, GSAA/60 = estetyt maalit suhteessa sarjan keskiarvoon 60 peliminuuttia kohden, HD shots against /60 = korkean todennäköisyyden laukaukset 60 peliminuuttia kohden, SV% = torjuntaprosentti HDSV% = korkean todennäköisyyden laukausten torjuntaprosentti, HDGSAA/60 = korkean todennäköisyyden laukauksista estetyt maalit suhteessa sarjan keskiarvoon 60 peliminuuttia kohden
Šestjorkin oli KHL:n parhaita maalivahteja ennen lähtöään Pohjois-Amerikkaan. NHL:ssäkin venäläistorjuja onnistui pelaamaan paremmin kuin maineikas Lundqvist. Alkukauden huippuotteet AHL:ssä puolestaan toivat kutsun tähdistöotteluun.
Vastuuta Rangers-maalilla Šestjorkinille kertyi tosin maalivahtikolmikosta vähiten, mutta joukkueen 30 viimeisimmästä runkosarjapelistä pitkäaikainen ykkösmaalivahti Lundqvist pelasi vain neljä, eli Šestjorkin on antanut vahvat näytöt kyvyistään NHL-maalivahtina.
Liigasta Pohjois-Amerikkaan ponnistaneen Georgijevin kehityskäyrä alkaa näyttää alaspäin, ja tällä kaudella venäläis-bulgarialainen torjuja oli Rangers-kolmikosta selvästi heikoin.
Samaan aikaan Liigasta NHL:ään yrittävät kärkimaalivahdit jumiutuvat farmiin. Viimeisimmät Liigasta NHL:n ykkösmaalivahdeiksi ponnistaneet ovat Raanta, Joonas Korpisalo ja Juuse Saros, joiden kaikkien tie huipulle on ollut hitaampi kuin edellä mainituilla KHL-taustaisilla torjujilla − lisäksi varsinkin Raannan ja Korpisalon asema ykkösmaalivahtina on kyseenalainen.
Koskinen oli Liigan parhaita maalivahteja ennen ensimmäistä yritystään Pohjois-Amerikassa, missä pelit sujuivat selvästi kehnommin. Viiden KHL-kautensa aikana Koskinen voitti kahdesti mestaruuden ja oli yhdellä kaudella sarjan paras maalivahti. Tutuksi tuli sekä suomalainen että venäläinen valmennusosaaminen, ja toisella yrityksellään Koskinen oli jo valmiimpi NHL:ään.
| Pelaaja | Kausi | GAA | xG against /60 | GSAA/60 | HD shots against /60 | SV% | HDSV% | HDGSAA/60 |
| Mikko Koskinen | 2018−19 | 2,93 | 2,3 | 0,02 | 8,21 | 90,6 | 80,4 | -0,10 |
| Cam Talbot | 2018−19 | 3,36 | 2,45 | -0,09 | 8,32 | 89,3 | 82,3 | 0,06 |
| Mikko Koskinen | 2019−20 | 2,75 | 2,58 | 0,38 | 9,23 | 91,7 | 85,1 | 0,32 |
| Mike Smith | 2019−20 | 2,95 | 2,18 | -0,37 | 7,66 | 90,2 | 77,6 | -0,31 |
Varsinkin jälkimmäisellä kaudellaan Koskinen oli selvästi taistelupariaan edellä, vaikka Mike Smith kohtasi vähemmän vaarallisia tilanteita. Koskinen toisaalta on kahden NHL-kautensa aikana kiistatta kehittynyt kovissa haasteissa − aivan kuten kävi edeltävillä kausilla KHL:ssä.
| Pelaaja | GAA | xG against /60 | GSAA/60 | HD shots against /60 | SV% | HDSV% | HDGSAA/60 |
| Ilja Samsonov | 2,55 | 2,25 | 0,43 | 7,68 | 91,3 | 83,5 | 0,25 |
| Braden Holtby | 3,11 | 2,37 | -0,22 | 8,65 | 89,7 | 78,6 | -0,13 |
Tulokaskautensa Washington Capitalsissa pelannut Samsonov puolestaan oli KHL:ssä kokeneen Vasili Košetškinin kakkosmaalivahti eikä vakuuttanut AHL:ssäkään viime kaudella. Päästyään tällä kaudella NHL-kokoonpanoon oli Samsonov varmempi torjuja kuin Vezina-voittaja Holtby − otanta on tosin vielä pieni.
Mikä on Venäjän ja KHL:n salaisuus?
− Kyllähän KHL on tällä hetkellä kovatasoisempi kuin Liiga, kaikkihan sen tietää. Esimerkiksi kokeneet torjujat Koskinen ja meidän Francouz sekä hieman nuorempi Šestjorkin − kaikki ovat pelanneet vuosikaudet kovatasoisessa KHL:ssä, niin hyppäys NHL:ään ei ole niin suuri, vaikka kaukalo onkin erikokoinen. Tosin nyt Venäjälläkin on alettu pienentää kaukaloita. Liigasta lähtevälle maalivahdille ero on tällä hetkellä isompi, linjaa Avalanchen maalivahtivalmentaja Jussi Parkkila, jolla on valmennuskokemusta myös sekä Liigasta että KHL:stä.
− Lähtökohtaisesti KHL:stä tulevat pelaajat ovat Liigaan verrattuna hieman valmiimpia NHL:ään − pelipaikasta riippumatta. Jos ei ole kärkiäijä Liigassa, ei voi olettaa pärjäävän maailman parhaassa sarjassa. Pitää pystyä ryöstämään pelejä ja erottumaan pelistä toiseen kentän parhaana pelaajana.
Samoilla linjoilla on myös entinen NHL-maalivahti Kari Takko, joka nykyään toimii Dallas Starsin Euroopan-kykyjenetsinnän päällikkönä.
− KHL on tällä hetkellä ylivertainen sarja Euroopassa, eikä esimerkiksi Ruotsissa ole vastaavaa pelaajamassaa. Venäjän loistava nykytilanne maalivahtien suhteen ei sinänsä ihmetytä − sieltä tulee kovia maalivahteja koko ajan.
KHL-tausta antaakin pelaajalle tietynlaisen statuksen NHL:ään tullessa.
− Koska KHL on maailman toiseksi kovatasoisin kiekkosarja, on KHL-pelaajien odotusarvo ymmärrettävästi korkealla. Eivät toisaalta kaikki KHL:stä tulleet pelaajatkaan ole NHL:ssä pärjänneet ja ovat joutuneet lähtemään takaisin, kommentoi Parkkila.
Parkkila tähdentääkin, että läpimurron tekemiseen tarvitaan usein runsaasti aikaa.
− Aina on toki poikkeuksia, kuten Patrik Laine, Sebastian Aho ja muut huippuyksilöt. Meidän Mikko Rantanen on sitten päinvastainen esimerkki, joka ei lyönyt itseään NHL:ssä heti läpi, mutta on nyt noussut aivan korkeimmalle huipulle.
Esimerkiksi Ville Husso ja Kaapo Kähkönen lähtivät Liigasta huippumaalivahteina, mutta NHL:ssä ei ole vastuuta irronnut. Parkkila kuitenkin uskoo suomalaiskaksikon mahdollisuuksiin.
− Husso ja Kähkönen ovat molemmat lähellä NHL-paikkaa. Husso esimerkiksi oli toissa kaudella Jordan Binningtonin edellä AHL:ssä, mutta sitten tuli epäonninen loukkaantuminen. Jos Husso olisi ollut terveenä, hänet olisi nostettu ylös siinä kohtaa. Se oli pienestä kiinni, mutta Husso olisi voinut luoda aivan samanlaisen tarinan kuin Binnington.
− Toisaalta Binnington oli 25-vuotias, kun hän löi läpi, ja varmaan hänestä on muutama vuosi sitten mietitty, ettei enää tule NHL-vahtia. Joskus maalivahti saa vain yhden pelin näyttää osaamistaan, ja silloin pitää olla henkisestikin valmiina nousemaan isoon rooliin. Binnington pelasikin alusta asti upeasti, ja St. Louis Bluesin peli lähti heti rullaamaan.
Husso palkittiin Liigan parhaana maalivahtina Pohjois-Amerikkaan lähtöä edeltäneellä kaudella 2015−16. Myös kausina 2013−15 Husso torjui HIFK-maalilla vakuuttavasti. Isoon rooliin tottunut maalivahti joutui kuitenkin AHL:ssä ja ECHL:ssä taistelemaan peliajasta. Kaudella 2017−18 Husson hyvät otteet palkittiin valinnalla tulokkaiden tähdistöön, ja rooli Bluesin farmijoukkueen ykkösenä alkaa olla lukittu. Peliajan saaminen NHL-kokoonpanosta Stanley Cup -sankari Binningtonin takaa on kuitenkin hankalaa.
Parkkila painottaakin AHL:ää NHL:ään valmistavana sarjana.
− Husso oli jo Liigassa todella kova, ja hän on nyt jo neljä kautta kiertänyt Pohjois-Amerikan kaukaloita eli polku ei ole ollut helppo. Kärsivällisyys ja sinnikäs pelaaminen farmissa kasvattaa henkistä kanttia, joka auttaa siinä kohtaa, kun näytönpaikan saa. Top 3 -maalivahti AHL:ssä yleensä pärjää myös NHL:ssä. Siinä vaiheessa ei enää huimaa, eikä tasoero lävähdä silmille.
− Kähkönen on nyt tällä kaudella lopullisesti alkanut lyödä itseään läpi. Kähkösellä alkaa olla kokemusta Pohjois-Amerikastakin, ja AHL:stä on kovat näytöt. Muutaman pelin hän pääsi jo NHL:ssä kokeilemaan, ja mahdollisuuksia tulee varmasti lisää. Edellä on iäkkäämpiä torjujia, niin hän on varmasti todella lähellä NHL-paikkaa. Maalivahtien sopimustilanne on yksi tekijä, joka vaikuttaa peluutukseen. Kuviossa on monta muuttujaa.
Kähkönen voitti vuonna 2016 alle 20-vuotiaiden MM-kultaa ja pelasi kahdella seuraavalla kaudella vakuuttavasti Lukon ykkösmaalivahtina. Jo ensimmäisellä AHL-kaudellaankin hän pelasi runkosarjassa joukkueestaan eniten, mutta pudotuspeleissä viidellä kaudella NHL:ssä torjunut Andrew Hammond sai kaiken vastuun.
Tällä kaudella Kähkönen oli Minnesota Wildin farmissa Iowa Wildissa selvä ykkönen ja sai kutsun myös NHL-kokoonpanoon viiteen peliin. AHL:ssä 23-vuotias Kähkönen palkittiin sekä sarjan parhaana maalivahtina että valinnalla tähdistöön.
Avalanchen nykyisyys ja tulevaisuus
Tšekkimaalivahti Francouz siirtyi Pohjois-Amerikkaan KHL:n parhaana maalivahtina syksyllä 2018 − alla oli kolme loistavaa kautta Traktor Tšeljabinskissä, mitä ennen hän oli pelannut vahvasti myös kotimaansa pääsarjassa. Siirtymä maailman parhaaseen kiekkosarjaan ei ollut helppo.
− Francouzin kohdalla tehtiin paljon muutoksia pieneen kaukaloon siirryttäessä: ruvettiin muokkaamaan hänen pelaamistaan, sijoittumistaan ja erityisesti tottumista toisenlaiseen peliin, kun aikaa on vähemmän kuin KHL:ssä. Paljon katsottiin videoita ja tehtiin jäällä harjoitteita. Siinä oli omat hankaluutensa, kun on kyseessä kuitenkin melkein kolmekymppinen kaveri ja tottunut pelaamaan tietyllä tavalla.
− Ja kun kyseessä on suht pienikokoinen maalivahti − 182 senttiä −, täytyi tehdä tiettyjä juttuja eri tavalla, että saatiin hänestä vähän isompi. Lisäksi hän oli KHL:ssä tottunut tulemaan suorissa hyökkäyksissä tosi kauas vastaan, mitä ei NHL:ssä voi tehdä tai on tilanteesta myöhässä.
Parkkila kehuu Francouzin asennetta kehittää itseään.
− Hän oli kuitenkin loistava valmennettava, koska hän ymmärsi, että täytyy tehdä muutoksia omaan pelityyliin, että pärjää. Eli hänellä oli kova into kehittyä. Francouz halusi nimenomaan haastaa itsensä ja kokeilla, pärjääkö NHL:ssä, kun KHL oli jo nähty − ja sinne pääsisi halutessaan varmasti takaisin. Lisäksi hän oli valmis aloittamaan farmista ja sitä kautta mittaamaan omaa tasoaan. Urheilullinen haaste oli hänelle se ykkösjuttu.
− Myös ihmisenä ja joukkuekaverina hän on aivan huippu, eikä mitään negatiivista sanottavaa ole. Henkilökohtaisesti olen todella tyytyväinen, että olen saanut Francouzin kanssa tehdä töitä.
| Pelaaja | GAA | xG against /60 | GSAA/60 | HD shots against /60 | SV% | HDSV% | HDGSAA/60 |
| Pavel Francouz | 2,41 | 2,15 | -0,20 | 7,04 | 92,3 | 80,6 | -0,22 |
| Philipp Grubauer | 2,63 | 2,2 | 0,10 | 8,3 | 91,6 | 85,7 | 0,17 |
Ahkera työ kantoikin hedelmää kauden aikana.
− Francouz myös koki hyvänä alkukauden ja Grubauerin suuren vastuun, koska meillä oli mahdollisuus harjoitella. Hän pelasi suurin piirtein kerran viikossa, että säilyi pieni pelituntuma, mutta pääpaino oli harjoittelussa, mikä palveli häntä tosi hyvin. Heti harjoitusleirin päätyttyä hän ei olisi vielä ollut valmis sellaiseen vastuuseen, jonka hän sai, kun Grubauer oli loukkaantuneena. Silloin hän pelasikin jo todella upeasti ja oli koko NHL:n ykkönen esimerkiksi vieraspelien voittoprosentissa.
Kokonaisuutena Francouz ei vielä yltänyt Grubauerin tasolle, mutta Koskisen tavoin kokenut KHL-vahti otti isoja kehitysaskeleita ja todisti pystyvänsä pelaamaan NHL:ssä.
Parkkilan liigavuosista on kymmenen vuotta aikaa, mutta suomalaisvalmentaja seuraa tarkasti Liigaa ainakin Kärppien Justus Annusen vuoksi. Avalanche varasi maalivahtilupauksen kolmannella kierroksella vuonna 2018, ja odotusarvo on kova.
− Toistaiseksi on kova usko ja luottamus siihen, että Justus tulee jonain päivänä kolkuttelemaan NHL:n ovia. Kaikki eväät hänellä on olemassa, enkä näe mitään syytä, miksi hänestä ei tulisi NHL-torjujaa. Toki vielä pitää nuoren miehen kasvaa. Nyt hän hoitaa armeijan pois alta ja sitten toinen kausi Kärpissä laadukasta tekemistä, niin hän on varmasti valmiimpi lähtemään maailmalle. Varmaksi ei voi koskaan sanoa, mutta hyvät mahdollisuudet hänellä on nousta NHL:ään.
Myös Annusen kohdalla Parkkila uskoo AHL:n lopulta kasvattavan NHL-tasolle.
− Hyvin todennäköistä Annusen kohdalla on, että vielä yhden liigakauden jälkeen pelaa Pohjois-Amerikassa ensimmäisen kauden farmissa. Aina on toki mahdollista, että tulee jokin yllättävä tilaisuus päästä pelaamaan − ykkösmaalivahti loukkaantuu, ja tulokas on pelannut alusta asti huikeasti. Esimerkiksi Šestjorkin pelasi Rangersissa todella huikeasti ja hyödynsi oman saumansa, niin siinä joutui sitten Lundqvistkin vain sivusta seuraamaan. Kun pelaa riittävän hyvin, ei valmentajalla ole muuta mahdollisuutta kuin lyödä kuuma ukko uudestaan maalille.
20-vuotiaan lupauksen kanssa ei kuitenkaan hötkyillä.
− Justuksen kanssa emme kuitenkaan lähde hätäilemään, koska hänessä on niin paljon potentiaalia. Jos hän pelaa riittävän hyvin, tilaisuus pelata ylhäällä voi avautua nopeastikin. Tai sitten edetään rauhallisemmin, mutta tarkalla silmällä hänen pelaamistaan seurataan. Justuksen varaan organisaatiossa paljon lasketaan, se on kylmä tosiasia.
Maalivahtivalmennus ennen ja nyt
Parkkilan ensikosketus venäläiseen pääsarjakiekkoiluun oli jo KHL:ää edeltävällä ajalla kaudella 2007−08.
− KHL:ssä varsinkin maalivahtivalmennus on mennyt huimasti eteenpäin. Silloin kun itse ensimmäisen kerran menin Venäjälle vuonna 2007 Jaroslaviin, olin ensimmäinen päätoimiseksi maalivahtivalmentajaksi palkattu. Muissa seuroissa ei juurikaan ollut maalivahtivalmennusta. Itselle se oli iso šokki, kuinka maalivahdeista ei välitetä. Suomessa oli ollut vuosikaudet laadukasta maalivahtivalmennusta, mutta Venäjällä maalivahtien kanssa ei tehty mitään.
− Nykyään maalivahtivalmennus alkaa jo juniorijoukkueissa. Silloin kun itse Jaroslavissa aloitin, vastasin yhden vanhemman herrasmiehen kanssa seuran kaikista maalivahdeista − 7-vuotiaasta miesten joukkueeseen.
Isoon muutokseen on osaltaan vaikuttanut suomalaisen valmennusosaamisen siirtyminen KHL-joukkueiden palvelukseen.
− Seuraavalle kaudelle minun paikalle tuli Ilari Näckel, tuli Sakari Lindfors, Jari Kaarela. Marko Torenius on tehnyt pitkän päivätyön, samoin Ari Moisanen. Paljon ovat suomalaiset vieneet sinne tietotaitoa. Nyt kun Venäjällä tosissaan panostetaan maalivahtivalmennukseen, siitä valtavasta pelaajamassasta hioutuu todellisia timantteja, kuten Šestjorkin ja kumppanit.
Näckel voitti ennen KHL-kausiaan pronssia Tapparassa kaudella 2007−08. Lindfors lähti Venäjälle tuoreena suomenmestarina. Kaarela voitti ennen edelleen jatkuvaa KHL-pestiään SM-kullat HIFK:ssa ja HPK:ssa sekä Leijonissa olympiapronssia ja MM-kisoista hopean ja pronssin. Torenius valmensi vuosia Bluesissa ja yksi nimekkäistä valmennettavista oli Mikko Koskinen. Lukossa uransa aloittaneen Moisasen menestynein valmennettava oli maailmanmestari Petri Vehanen.
Edellä mainittujen lisäksi KHL:ssä valmentaa esimerkiksi Naisleijonissa menestystä niittänyt Simo Vehviläinen. Myös Kärpissä vakuuttavaa valmennustyötä tehnyt Ari Hilli on piipahtanut KHL:ssä.
Parkkila uskookin suomalaisen maalivahtivalmennuksen kärsineen, kun osaamista on siirtynyt Liigasta pois.
− Paljon tietotaitoa on Suomesta poistunut, kun edellä mainitut miehet ovat lähteneet KHL:ään valmentamaan. Varmasti jollain lailla on suomalaisvalmennus kärsinyt, koska niin paljon on lähtenyt kokemusta, tietotaitoa ja hiljaista tietoa.
Takko vahvistaa Parkkilan näkemykset.
− Kaikki on mielestäni lähtenyt siitä, että Venäjällä oli vuosia loistavat joukkueet alle 20-vuotiaiden kisoissa ja MM-kisoissa, mutta hyviä maalivahteja ei ollut. Sitten tilanteeseen herättiin, ja Suomesta alkoi mennä maalivahtivalmentajia yli kymmenen vuotta sitten.
− Aiemmin Suomesta lähti iso massa maalivahteja NHL:ään, ja nyt sitä valmennusosaamista on valunut KHL:ään. On selvä asia, että kun on iso pelaajamassa, johon aletaan panostaa ja on sekä tietotaitoa että taloudellisia resursseja, niin saadaan hyvä lopputulos.
NHL-potentiaalia Liigan kärkimaalivahdeilla kuitenkin riittää.
− Nyt on mielenkiintoista nähdä esimerkiksi Ilveksessä todella hyvin pelannut Lukáš Dostál, että kuinka hän pärjää NHL:ssä. Millainen hänen polkunsa on ja miten organisaatio lähtee häntä rakentamaan. Hän varmasti voi jonain päivänä pelata NHL:ssä, Parkkila pohtii.
− Nyt on tietysti hyvä, että Moisanen tuli takaisin Liigaan. Hän pystyy varmasti antamaan TPS-organisaatiolle paljon − läpi eri juniori-ikäluokkien. Toisaalta nimekkäiden valmentajien lähtö avasi tilaisuuksia uusille valmentajille, ja Liigaan tuli laajemmin ammattimaisia maalivahtivalmentajia.
Tänä vuonna varattavaa Jaroslav Askarovia pidetään parhaana maalivahtilupauksena sitten Carey Pricen. New York Islandersin vuonna 2014 varaama Ilja Sorokin on puolestaan ollut vuosia KHL:n parhaita maalivahteja − ja yleisen käsityksen mukaan jo NHL-valmis.
Nämä kaksi ovat vieläpä vain kirkkaimmat esimerkit. Venäjällä on ylivertaiset resurssit ja pelaajamassa − KHL puolestaan valmistaa maalivahteja NHL:ään paremmin kuin muut eurooppalaiset sarjat.
Andrei Karejev siirtyi KHL:stä Liigaan. NHL-sopimuspelaajat Dostál ja Daniil Tarasov pelasivat lainalla Liigassa. Aika näyttää, millainen heidän tulevaisuutensa on. Dostálilla on Anaheim Ducksin organisaatiossa edessään John Gibsonin kokoinen vuori ohitettavanaan.
Liigasta siirtyneiden maalivahtien tie NHL:ään on ollut KHL-torjujiin verrattuna hitaampi. Venäläiset maalivahdit, kuten Sergei Bobrovski ja Andrei Vasilevski ovat dominoineet viime vuosikymmentä. Tulevaisuus näyttää valoisimmalta KHL:ssä kokemustaan kerryttäneille kassareille, kuten Šeštjorkin, Sorokin ja Askarov.
Entä NLA:sta siirtynyt Elvis Merzlikins, joku varmasti kysyy. Hän olkoon säännön vahvistava poikkeus.