Kieliriitojen tauottua vuonna 1953 paikalliset jalkapalloseurat päättivät yhdistää voimansa ja perustivat Kokkolaan jääkiekkoseuran, Hermeksen. Hermes kantoi kaupungin ja maakunnan kiekkolyhtyä vieraillen lyhyitä aikoja Suomen korkeimmalla sarjatasolla 1960-luvulla. Yleisimmin jumalpaidat totuttiin näkemään maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 1-divisioonassa, myöhemmin Fazer-liigassa ja Mestiksessä. Kokkolalaisseuralle muodostuikin perinteikkään divarijoukkueen maine.
Kaupungin kiekkoyleisö koki korkeasuhdanteen kiekkotarjonnassa 1990-luvulla, kun Hermeksen paidassa pisteitä takoivat mm. Jukka Hentusen, Timo Pärssisen, Aki Uusikartanon ja Antti Virtasen tapaiset kiekkoilijalupaukset. Kaudella 1995-1996 joukkue voitti 1-divisioonan mestaruuden, mutta jäi rannalle liigakarsinnoissa, kun Saipa nousi TuTon kustannuksella maan korkeimmalle sarjatasolle.
Uusi vuosituhat, vanhat ongelmat
Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä kokkolalaiset taistelivat jatkuvasti juuri perustetussa Mestiksessä ylemmän keskikastin sijoituksista yltäen parhaimmillaan kahdesti pronssille keväällä 2001 ja 2004. Hermes tuli 2000-luvulla tunnetuksi myös onnistuneista maalivahtihankinnoistaan, jotka moni nimesi joukkueen maalivahtivalmentaja Jens Friisin ansioksi.
Vuosina 2000-2006 joukkueeseen päätyi veräjää vahtimaan tunnettuja maskipäitä, kuten Juuso Riksman, Teemu Lassila, Miika Wiikman, Iiro Tarkki (4 ottelua) ja Eero Kilpeläinen. Hieman negatiivisemmassa mielessä seura oli vuosikymmenen puoleenväliin mennessä profiloitunut "muukalaislegioonaksi". Jatkuvuutta edusti lähinnä nopeasti seuraikonin asemaan kohonnut Jani Uski, joka tuli tunnetuksi Mestis-paikkakunnilla peliälynsä ja ajoittain villin partamuotinsa ansiosta.
Kaudella 2005-2006 seura saapui toiminnassaan tienristeykseen, kun se yllättäen putosi karsintasarjassa sarjaporrasta alemmaksi. Samalla Mestikseen nousi poikkeuksellisesti kolme joukkuetta (HeKi, Koo-Vee ja SaPKo) Järvenpään Haukkojen luovuttua sarjapaikastaan karsintasarjan kynnyksellä.
Moni piti kokkolalaisjoukkueen nopeaa nousua takaisin Mestikseen itsestäänselvyytenä. Hermes taistelikin seuraavat kaksi kautta Suomi-sarjan kärkisijoista ja Mestis-karsintaan pääsystä jääden kuitenkin kummallakin kerralla kalkkiviivoille. Kaudella 2006-2007 jouduttiin toteamaan Mestikseen nousseen LeKin paremmuus pudotuspeleissä. Seuraavalla kaudella kohtaloksi jäi 5. sija valtakunnallisessa Suomi-sarjassa.
Kellot pysähtyvät
Vietettiin kaunista marraskuun maanantaita vuonna 2008. Harva osasi odottaa päivältä mitään erikoista. Kokkolassa oli ladattu käynnissä olevaan Suomi-Sarja kauteen enemmän odotuksia kuin vuosiin. Pelaajamateriaali oli laaja ja laadukas, ammattivalmentajat Marko Sykkö ja Pasi Urho hankittu Kotkasta saakka, seuran tiedotus toimiva, asiat tuntuivat sujuvan siis paremmin kuin hyvin.
Kaikki kuitenkin muuttui tuona maanantai-iltana. Eri uutislähteissä oli viimeisen vuorokauden aikana huhuttu taloushuolista, mutta harva kuitenkaan osasi odottaa mitään tällaista. Virallinen vahvistus asialle saatiin loppuillasta 10.11.2008: Hermes HT oli ajautunut konkurssiin taloudellisten vaikeuksien käytyä ylivoimaisiksi.
Jälkipyykissä konkurssin syiksi ehdotettiin oman pelaajatuotannon pienuutta ja muualta hankittujen pelaajien suurta määrää. Myös taloudellisen ja toiminnallisen vastuun kasautuminen liian pienelle joukolle nähtiin osasyyllisenä tapahtuneelle. Lopullisen niitin Hermeksen arkkuun löi kuitenkin samana syksynä alkaneen kansainvälisen taantuman aiheuttama tapahtumaketju, jonka seurauksena seuran velat tulivat perintään lyhyellä varoitusajalla.
Jälkiviisaana voi todeta, että Hermeksen konkurssi oli varmasti seurausta pitemmästä kehityskulusta, jonka osa-alueita edellä mainitut tekijät olivat. Joukkueen resurssien riittävyydestä oli ollut puhetta jo 1990-luvun lopun "ostovuosista" lähtien, mutta vasta Suomi-sarjaan tippuminen toi esiin sen, miten vaikeaa on taistella suppeista resursseista alueen muiden toimijoiden kanssa. Konkurssin syitäkin tärkeämpi kysymys paikalliselle kiekkoyhteisölle oli kuitenkin jääkiekon jatkuvuuden varmistaminen kaupungissa.
Jälleenrakennus alkaa
Konkurssin jälkeisen pölyn leijuessa vielä sakeana ilmassa alettiin Kokkolaan kaavailla jo uutta seuraa. Heti vuodenvaihteen 2009 jälkeen vastaperustettu Edustus Hermes ry aloitti taipaleensa alueen III-divisioonassa. Nykyinen seuran joukkueenjohtaja Marko Ruotsalainen oli tuolloin yksi niistä "uusvanhoista" pelaajista, jotka solmivat hokkarinsa uudestaan jalkaan ja ryhtyivät talkoisiin. Hermes sai nopeasti kasaan kilpailukykyisen joukkueen, jolla päästiin uuteen alkuun.
Konkurssiin ajautuneen Hermes HT:n raunioista ei uudelle seuralle ollut paljoa hyötyä kaiken uusiuduttua toimijoista lähtien. Marko Ruotsalaisen mukaan tilanne oli oikeastaan päinvastainen.
-Vanhan seuran rauniosta ei jäänyt mitään. Kaikki varusteet ja esineistö jouduttiin ostamaan, ja jopa jäävuorojen saaminen siinä tilanteessa oli kovan vakuuttelun takana.
Vaikka uuden seuran ensimmäinen peli pelattiinkin alle kaksi kuukautta Hermes HT:n konkurssin jälkeen, ei miesten edustustason jääkiekkoilun jatkuvuus Kokkolassa ollut Ruotsalaisen mukaan mikään itsestäänselvyys.
-Erittäin synkkää oli, nollista jouduttiin silloin aloittamaan. Lähellä oli, että Kokkolassa ei enää pelattaisi jääkiekkoa. Oikeastaan oli kolmen herran [Juha Manner, Matti Sipiläinen ja Petri Vehmanen] henkilökohtaisen panoksen ansiota, että saatiin uusi seura käyntiin. Toki myös alueen "uusvanhojen" pelaajien positiivinen asenne auttoi asiaa niin, että joukkue saatiin nopeasti kasaan.
Hermes nousi kevään 2009 huipennukseksi II-divisioonaan. Kokkolalaiset veivät kaikki sarjan kahdeksan peliä nimiinsä. Maalisuhteeksi näissä peleissä muodostui murskaavat 91-11. Joukkueenjohtaja Ruotsalainen kertoo myös, että tässä vaiheessa seurassa huomattiin jääkiekolle olevan tilausta kaupungissa, koska sarjatasosta riippumatta yleisö löysi tiensä jäähallin lehtereille.
Kauden 2009-2010 joukkue tahkosi II-divisioonassa nousten kevään päätteeksi Suomi-sarjaan. Vaikka nopea nousu Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle oli varmasti ainakin paikallisen yleisön selvä tavoite, tuli se Ruotsalaisen mukaan lievänä yllätyksenä seuran sisällä.
-Konkurssin jälkeen ensimmäisenä tavoitteena oli tietenkin nousta suoraan III-divisioonasta II-divisioonaan. Se, että sieltä noustiin yhdessä kaudessa Suomi-sarjaan, oli lievä yllätys. Huomattiin oikeastaan siinä kauden [2009-2010] aikana, että ´hei, tässähän riittää paukut nousuun´.
Uuden seuran ensimmäinen Suomi-sarja -kausi sujui varsin mainiosti. Joukkue selvitti tiensä varsinaiseen Suomi-Sarjaan kevääksi 2011 ja sijoittui siellä lopulta yhdeksänneksi. Yhtenä kauden kirkkaimmista tähdistä jumalnutussa luisteli Latviasta Suomeen rantautunut Gatis Gricinskis, joka lunasti heti paikkansa kokkolalaisyleisön suosikkina.
Viime kausi taas sujui niin pelillisesti kuin tuloksellisestikin erittäin mollivoittoisesti. Joukkueen kasaus venyi syyskuulle, ja vaikea kausi päättyi täpärästi sarjapaikan uusimiseen keväällä Ylivieskan YJK:ta vastaan.
Suomi-sarjaan nousun myötä kävi selväksi jyrkät erot sarjaportaiden välisessä vaatimustasossa. Marko Ruotsalaisen mukaan II-divarista noustaessa harjoitusten määrän on kaksinkertaistuttava ja pelimatkat pitenevät. Tämä vaatii pelaajilta vahvaa sitoutumista, johon harva on valmis. Nousutilanteessa haasteita aiheuttaa myös tarve moninkertaistaa taloudelliset resurssit lyhyessä ajassa.
-Huomattiin, että vaikka alueelta löytyisi paljon Suomi-sarjatasoisia pelaajia, nousee sitoutumisen määrä niin paljon, että harvasta on siihen. Myös budjettiin tulee vähintään 50 prosentin lisäys. Suomi-sarjassa pelattaessa puhutaan yleensä jo kuusinumeroisista summista.
Tulevaisuudessa haaveena Mestis
Hermeksessä on asetettu tavoitteeksi nousu Mestikseen viidessä vuodessa. Joukkueenjohtaja kertoo, että tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan tasonnostoa niin seuran kuin joukkueenkin toiminnan kaikilla osa-alueilla. Kysymykseen siitä, riittääkö Kokkolassa taloudelliset rahkeet Mestis-joukkueen pyörittämiseen, Ruotsalaisella on selvä vastaus.
-Siitä ei ole epäilystäkään! Harvassa Mestis-seurassakaan on yhtä hyvät olosuhteet kuin täällä. Kaikki mahdollisuudet nousulle siis on olemassa. Mutta kaiken edellytyksenä on kuitenkin laadukas juniorityö, toteaa Ruotsalainen viittoen vieressä harjoitteleviin 03-ikäluokan junioreihin päin.
Hermeksessä onkin Ruotsalaisen mukaan juniorityön suhteen tällä hetkellä hyvä suunta. Oma joukkue B-junioreihin on tarkoituksena saada pystyyn ensi kaudeksi. A-junioreiden kohdalla joudutaan odottamaan hieman pidempään.
Vaikka konkurssi toi mukanaan paljon negatiivista, löytää Ruotsalainen asiasta hopeareunuksen.
-Kyllä siitä on varmasti opittu asioita. Nyt tiedostetaan kylmät faktat ja edetään talouden ehdoilla. Tosiasiahan on se, että tällä hetkellä Suomessa ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yhtään seuraa, jossa jäisi ylläpidon lisäksi ylimääräistä rahaa.
Hermes lähtee siis ottamaan juhlavuottaan vastaan menneisyydestä viisastuneena. Seurassa tiedostetaan, että kunniakas menneisyys on voimavara, mutta tulevaisuus vaatii aina kykyä uudistua. Seuraavat vuodet näyttävät, saadaanko Kokkolassa nauttia vielä "divarikiekosta".
