Katso CHL:n viikonlopun ohjelma
HIFK voitti avauksessaan vaivoin voittolaukauksilla piskuisen tanskalaisjoukkueen, miltä helsinkiläisten jatko näyttää?
Kalle Mantere: On vielä hieman liian aikaista lähteä sanomaan voittaako HIFK lohkonsa vai jääkö se viimeiseksi. On selvää, että mikäli HIFK:n peli on tulevaisuudessa yhtä tukkoista kuin eilinen ottelu Sønderjyskeä vastaan, voi se kuuden ottelun jälkeen takuuvarmasti keskittyä Suomen liigan otteluihin.
Krefeld-ottelu tulee antamaan suuntaa HIFK:n tulevaisuudesta CHL:ssä. Jos HIFK hakkaa päätänsä samalla tavalla SaiPasta ja TPS:stä tuttuun maalivahtiin Tomáš Dubaan kuin tanskalaiseen lehtimetsään tulee alkusarjasta vaikea, puhumattakaan, kun vastaan luistelee viimeisillä kierroksilla Skellefteå.
Jarno Sillanpää: Tanskalaisjoukkue pääsi yllättävän helposti kolmen maalin karkumatkalle. Liekö pitkä matka painanut vielä stadilaisten jaloissa? Ei pistemenetys HIFK:n paikkaa jatkopeleistä torpedoinut, kun 15 pistettä on edelleen otettavissa ja siten lohkovoitto omissa käsissä. Hivenen haasteellisemmaksi jatkopaikan lunastaminen kuitenkin muodostui.
Miro Perhe: Hallitseva Ruotsin mestari Skellefteå voitti oman ottelunsa Krefeldin vieraana niukasti, joten lohko on vielä täysin auki. J-lohkon joukkueilla on edessä vielä viisi ottelua, joten vielä on aikaista alkaa naulata jonkun joukkueen arkun kantta europelien kohdalla kiinni.
Skellefteån haastajana HIFK:n lisäksi on juurikin Krefeld lohkon voitosta pelattaessa, tappiostaan huolimatta. Viime kaudella DEL-Liigan pistepörssin voittaneen Adam Courchainen johdolla se tulee laittamaan kapuloita rattaisiin. Tulitukea tarjoavat myös HIFK-kannattajille parin vuoden takaa tuttu Joël Perrault sekä latvialaiskonkari Herberts Vasiljevs.
Tehdäänkö avausottelunsa 0-7-lukemin hävinneen SC Bernin puolustuksesta toistamiseen reikäjuustoa?
Perhe: Keski-Euroopasta kantautuneiden viestien mukaan saksalaiset ja sveitsiläiset joukkueet ovat tulleet pelaamaan tosissaan, voitto mielessä. Bern ei lisäksi ole mikään pikkuseura edes koko Euroopan mittakaavassa. Trinec-ottelu oli pohjanoteeraus, josta suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin.
Pelkästään vilkaisu Bernin kokoonpanoon kertoo, että kykyä ja taitoa löytyy rutkasti. Puolustuksesta löytyy muunmuassa Marc-André Gragnani ja Sveitsin maajoukkueestakin tuttu Eric Blum. Hyökkäyksessäkin on nimivahvoja miehiä, kuten Martin Plüss, Bud Holloway, Simon Moser ja Byron Richie. Toinen vastaavanlainen kyykkääminen peräkkäin on epätodennäköistä.
Mantere: SC Bern toimii arviolta 16,5 miljoonan euron budjetilla, joka on yksi Sveitsin liigan suurimmista. En pysty mitenkään käsittämään joukkueen murskatappiota. Toisaalta tämä voi olla jatkumoa viime kaudelta, jolloin Bern lähti kauteen mestaruus vyöllään ja löysi itsensä kauden päättyessä NLA-liigan karsintasarjasta.
Pelaajamateriaaliltaan Bern on suorastaan ylivoimainen verrattuna lohkon muihin joukkueisiin. Edellämainittujen nimien lisäksi haluan nostaa esille 11 kautta ja 601 NHL-ottelua pelanneen Chuck Kobasewin. Ilmeisesti tämä jos mikä todistaa sen, että rahalla kyllä saa kaikenlaista, mutta minkäänlaista takausta lopputuloksesta ei ole.
Sillanpää: Jokainen ottelu on oma tapahtumansa eikä torstai-illan pelistä voi vetää johtopäätöstä, että berniläiset runnottaisiin toistamiseen jäänrakoon rumin lukemin. Joukkueen kehitysprosessi on vasta alussa ja tuloksissa voi tapahtumia isojakin heilahduksia. Avausottelussa sveitsiläisjoukkueelle tuomittiin yhdeksän kahden minuutin rangaistusta. Mikäli SC Bern aikoo napata pisteitä Hakametsästä, pitää jäähymäärän olla merkittävästi vähäisempi kuin torstai-iltana Třinecissä.
Onko Färjestadin avauskierroksella voittaneesta Vienna Capitalsista sarjan mustaksi hevoseksi?
Perhe: Riippuu paljon siitä, mitä halutaan tarkoitetaan mustalla hevosella. Jos tarkoitetaan potentiaalista isompien härnääjää, joka aiheuttaa vaikeuksia pudotuspelivaiheessa, niin hyvinkin mahdollista. Jos taas aletaan spekuloimaan pääkaupunkilaisten mahdollisuudesta pokaaliin, niin en jaksa uskoa.
Kauden ollessa tähän aikaan vuodesta vasta alussa, on pienempien kiekkomaiden joukkueilla iskun paikka. Varsinkin kotona yllätysmomentti on olemassa. Huomionarvoista on se, että avauskierroksen ns. yllätysvoitoista kaikki tapahtuivat yllättäneen kotihallissa. Vieraskentällä onkin ollut sitten hiljaisempaa ja todennäköisesti on jatkossakin.
Mantere: Wieniläisten asema lohkossa on yllättäjän rooli, jolloin kaiken mennessä kohdalleen edessä on mahdollisuuksien valtatie. Ennakkoon ajateltuna ZSC Lions ja Färjestad ovat lohkon suosikit jatkoon menijöiksi, mutta kuten kaikki varmasti tietävät, mitä tahansa voi tapahtua jääkiekossa.
Joukkueen puolustus ja hyökkäys ovat mukiinmenevällä tasolla. Etenkin hyökkäys, joka mätti neljästä maalista peräti kolme maalinedustalta. Osaksi tästä voidaan kiittää myös Färjestadin luokatonta puolustusta. Suurin este joukkueen menestykselle on maalivahtiosastolla, jossa Matt Zaban taso alkaa tulla vastaan, kun paremmin organisoidut hyökkääjät alkavat näkyä miehen ristikon takaa.
Sillanpää: Näkisin, että wieniläisjoukkueella on kaikki edellytykset edetä ainakin pudotuspeleihin. Joukkue vaikuttaa hyvin rakennetulta ja roolitetulta. Jokaisessa pakkiparissa on sekä oikealta että vasemmalta laukova puolustaja. Pakistosta löytyy voimaa ja kokoa oman maalin edustan siivoamiseen sekä osaamista ylivoimapeliin. Lisäksi joukkueella on kolme tuloksentekoon kykenevää hyökkäysketjua.
Onko Hannu Järvenpään luotsaamalla Villach SV:llä mitään edellytyksiä taistella paikasta auringossa, kun vastaan asettuvat kovemmat joukkueet?
Perhe: Vaikea nähdä, että edes suomalaisvalmennuksen avulla joukkueella olisi hirveästi saumaa, kun vastaan luistelee Geneve-Servette tai vaikkapa Frölunda. Varsinkin Geneven riveissä nähdään useita laatuluokan ulkomaalaisia, jotka aiheuttavat muiden maiden useissa seuroissa kohtalaista kateusefektiä. Paul Ranger, Matt D'Agostini ja Alexandre Picard, näin muutaman mainitakseni.
Monen mielenkiinto kohdistuu varmasti Frölundan suunnalla Artturi Lehkoseen. Viime kaudella vielä KalPaa edustanut 19-vuotias lupaus teki epätavallisen valinnan ja lähti Ruotsiin ottaakseen seuraavan askeleen kohti NHL:ää. Vain aika näyttää, oliko kyseinen liike onnistunut.
Mantere: Isompiaan joukkue varmasti pystyy kiusaamaan, mutta jatkopeleihin pääseminen olisi itävaltalaisille lähes mestaruus. Tasoerot ovat vain liian suuret, kun lähdetään vertaamaan Itävallan liigaa, Ruotsin tai Sveitsin vastaavaan. Geneve-Servette ja Frölunda tappelevat lähtökohtaisesti keskenään lohkon voitosta, eikä siihen valitettavasti Villachilla tai Briançonilla ole mitään sanomista.
Joukkueen nimilista ei vakuuta, mutta tuttuja nimiä Suomen liigaa tai kansainvälistä jääkiekkoa seuraaville joukkueesta löytyy. Seitsemän vuoden takaa Ässistä tuttu John Lammers ja puolustuksessa luutiva 38-vuotias Gerhard Unterluggauer ovat varmasti joukkueen nimilistan tutuimpia nimiä.
Sillanpää: Paremmin toimivalla pelitavalla voi kompensoida pelaajiston tasoeroa, mutta rajansa siinäkin. Hannu Järvenpään luotsaaman joukkueen amerikkalaispelaajat ovat pääosin ECHL-taustaisia pelaajia, eikä se taso riitä Euroopan kovimpia joukkueita vastaan.
