Kiekko-Espoo tiedotti täyttäneensä kaikki Liiga-lisenssiin vaadittavat ehdot ja nousevansa Liigaan kaudelle 2024–25. Seuran puheenjohtaja Ami Rubinstein kertoo olevansa mielissään espoolaisseuran ja Liigan pitkään jatkuneen dialogin lopputulemasta.
– Keskustelut, joita olemme käyneet Liigan kanssa, ovat olleet pääosin rakentavia ja hyviä.
Pitkäkestoisen prosessin yksi kulmakivistä on ollut julkisestikin esillä ollut keskustelu Liiga-osakkeen hinnasta. Rubinstein ei suoraan seuran järjestämässä tiedotustilaisuudessa sanonut osakkeen hintaa, vaan hän antaa Liigan tiedottaa asioista aikanaan.
– Emme kommentoi osakkeeseen liittyviä lukuja julkisesti. Mihin tahansa Liiga-osakkeen hinta asettuu, on sille järkevät perusteet.
– Niin kuin sanoin, niin Liiga tiedottaa varmasti siitä, mikä osakeannin sisältö on, kun sen aika koittaa.
Kiekko-Espoon paluu pääsarjatasolle päättää kannattajien pitkän odotuksen. Espoo Unitedin raunioilta Suomi-sarjasta aikanaan noussut organisaatio on rakentanut ympärilleen erinomaisen buumin viime vuosina. Rubinstein on vakuuttunut siitä, että vankalla pohjalla oleva, mutta yhä kehittyvä kulttuuri seuran ympärillä kukkii myös Liigassa.
– Täytyy muistaa, että Espoo on perinteinen Liiga-paikkakunta. Liigan aikana täällä on ollut kohtuullisen hyvät yleisömäärät. Olemme onnistuneet mielestämme erittäin hyvin yhteisön rakentamisessa, mutta paljon on vielä töitäkin tehtävänä. On löydettävä uusia kohderyhmiä Liigaan mentäessä nykyisen ydinryhmän ulkopuolelta.
– Asiat rakentuvat ihan aikataulussa. Kuitenkin Mestiksen lukuihin nähden meillä on ollut ihan hyvät yleisömäärät. Täytyy myös muistaa, että olemme käyneet aktiivista keskustelua Liigassa pelaamisesta syksystä asti, joten varmasti osa yleisöstä pitää tätä niin sanottuna välivuotena.
Todisteita seurayhteisön kehittymisestä on Rubinsteinin mukaan nähtävissä muun muassa viime kevään Mestis-finaaleista.
– Ei yhteistön rakentaminen missään nimessä helppoa ole, mutta olemme menneet oikeaan suuntaan. Viime kauden finaalit antoivat hyvää osviittaa siitä, että espoolaiset kyllä löytävät hallille, kun on heidän näkökulmastaan merkityksellisiä pelejä.
Aiempi historia ei pelota
Espoossa on tuoreessa muistissa Bluesin ja Espoo Unitedin epäonnistumiset. Karuista kohtaloista huolimatta Rubinstein on optimistinen sen suhteen, että nykymuotoinen Kiekko-Espoo on oppinut aiempien virheistä ja seuran tulevaisuus on turvallisella pohjalla.
– Jotta voit kehittyä, täytyy sinun ymmärtää, mitä aiemmin on tapahtunut. Meillä on organisaatiossa ihmisiä, jotka ovat eläneet pitkään espoolaisen kiekon kanssa yli eri toimijoiden. Olemme saaneet heiltä paljon tukea.
– Meillä on hyvä käsitys siitä, missä aiemmat haasteet ovat olleet. Eivätkä ne haasteet ole mihinkään kadonneet, sillä kyseessä on yhteisöllisyysasia. Mitä paremmin saamme yleisöä hallille ja yrityksiä kiinnostumaan Kiekko-Espoon toiminnasta, sitä voimakkaammin saamme osoitettua, että saamme toimittua omalla toiminnallamme arvopohjaisesti. Kaikki ne osoittavat, että ei ole yhtä keinoa, miten ongelmat ratkaistaan.
Lisenssiehtojen täyttäminen ilman suurempia ongelmia valaa lisää luottamusta puheenjohtajan puheisiin.
– On hyvä indikaatio, että saimme kuukauden etuajassa tarvittavan määrän yhteistyösopimuksia Liigalle kasaan. Silti edessä on vielä paljon töitä, eikä hetkeksikään voi rauhoittua ja löysätä. Työtä pitää jatkaa.
– Taloudellisesti meillä on monia osa-alueita, joissa olemme takamatkalla joihinkin Liiga-seuroihin verrattua, mutta toisaalta Espoo on talousalueena hyvin vahva ja potentiaalinen. Loppukädessä sanoisin, että tilanteemme hyvän liiketoiminnan rakentamiselle on plussan puolella.
Prosessin kesto pitkitti aikataulua
Kiekko-Espoo on asettanut ensimmäiselle kaudelleen budjettitavoitteen 5,5 miljoonaan euroon. Tiedotustilaisuuden jälkeen hän paljasti myös ensi kaudelle asetetun yleisötavoitteen.
– Olemme lähteneet sillä tavoitekannalla, että jos saamme ensimmäiselle Liiga-kaudelle yli 3 000 katsojan yleisökeskiarvon, niin olemme tavoitteen tasalla. Sitten rakennamme sitä pikkuhiljaa ylöspäin vuosien saatossa.
– Meillä on vielä aika paljon mallinnusta käynnissä sen suhteen, miten esimerkiksi toimintamatriisimme ja ottelulippujen hinnat tulevat muuttumaan. Mutta tuo yleisökeskiarvo on se, jonka täyttyessä päädymme siihen noin 5,5 miljoonan vuosibudjettiin.
Rubinstein ei ole huolissaan siitä, että Liiga-prosessissa on kestänyt odotettua pidempään. Seuran ensimmäisen Liiga-kauden suunnittelu on kaikesta huolimatta hyvällä mallilla.
– Kyllä me olemme toivotusta aikataulusta pikkaisen jäljessä, mutta täytyy muistaa, että meillä on sisäisesti ollut koko ajan hyvä käsitys siitä, missä prosessissa mennään. Todennäköisyys sille, että Liigaa pelataan ensi kaudella täällä, on erittäin korkea, joten olemme voineet valmistautua jo tulevaan, vaikkei prosessi ole vielä maalissa.
– Täytyy muistaa, että olemme tällä kaudella vielä Mestis-seura, joten emme ole voineet Liigaan varata kaikkia resursseja. Sen takia olemme joissain asioissa toivottua aikataulua jäljessä, mutta kokonaiskuvassa olemme hyvässä tilanteessa.
Ensi kauden kokoonpanosta on nähty jo hahmotelmia mediassa, mutta Rubinstein ei halua valottaa tehtyjen pelaajasopimusten määrää kauden aikana.
– Emme kommentoi pelaajapuolta nyt tarkemmin, mutta avaamme asiaa, kun kausi on ohi.
Sarjajärjestelmäkeskustelu on hyvästä
Viime viikkoina ja kuukausina suomalaista kiekkokeskustelua on hallinnut epäselvyys Liigan sarjajärjestelmästä. Pelaajayhdistys on lähettänyt Liigan suuntaan tiukkoja vaatimuksia, joissa on tuotu jopa oikeustoimet esille mahdollisuutena. Rubinstein kokee keskustelun olevan vain hyvästä kaikille osapuolille.
– Täytyy miettiä, että jokainen meistä operoi monella eri tasolla. Itse olen Kiekko-Espoon puheenjohtaja, mukana Suomen Jääkiekkoliiton toiminnassa ja Mestis-hallituksen varapuheenjohtaja, joten tätä asiaa joutuu katsomaan ja avaamaan aika monesta eri näkökulmasta. Keskustelu on hyvästä, ja sitä täytyy käydä, mutta en voi sanoa, että tietäisin jonkun toisen järjestelmän olevan parempi sarjajärjestelmä kuin nykyinen.
– Kaipaan enemmän sitä, että keskustelua käydessä huomioidaan kaikkien eri sidosryhmien tavoitteet ja tarpeet. Täytyy rakentaa malli, joka palvelee kaikkien tarpeita.
