Suomalainen jääkiekon yliopistosarja on kehittynyt ja herättänyt paljon kiinnostusta lyhyen taipaleensa aikana. FCAA:n puheenjohtaja Kami Kortelainen sekä kumppanuus- ja tiimikehityspäällikkö Anton Harju kertovat sarjan kehityksestä.
– Matka lähti ihan alkujaan syksyllä 2021, kun olin kokouksessa, jossa puhuttiin yliopistourheilusta Suomessa. Todettiin, ettei sitä oikeastaan ole. En itsekään ajatellut enempää asiaa, mutta syksyllä 2022 alettiin kehittelemään meidän demoturnausta nimeltään Kylterien SM, joka pelattiin 2023 keväällä Vaasassa. Turnaus meni tosi kivasti. Mukana oli kymmenen kauppatieteen opiskelijoiden joukkuetta muistaakseni kahdeksasta kaupungista.
– Sen jälkeen alettiin miettimään, mitä puuttuu ja mitä tarvitaan lisää. Otettiin mukaan timanttisia toimijoita, joista koettiin olevan iloa Suomen yliopistourheilulle. Puolitoista vuotta myöhemmin olemme laajennuttu ensin 17 joukkueeseen, sitten 21 joukkueeseen ja nyt 26 joukkueeseen sekasarjan osalta. Keväällä 2024 aloitettiin myös naisten sarja, jossa oli aluksi neljä joukkuetta ja nyt viisi, kuvaa Kortelainen.
Tietoista toimintaa menestyksen eteen
Sarja on tosiaan kasvanut lyhyessä ajassa hyvinkin paljon. Yksi sarjan uusista joukkueista, Pirkanmaa Goons, kertoo, että sarja on ollut hyvä lisä muun kauden ohella. He kuvailevat sarjaa tasokkaaksi ja kovatemposeksi. FCAA:n laajeneminen on vaatinut paljon tietoista toimintaa.
– Rehellisesti olemme jalkautuneet ja käyttäneet omia verkostojamme, jotta voimme kertoa, että tämä toiminta on olemassa ja näitä mahdollisuuksia löytyy. Suomi on onneksi aika kompakti maa ja joku tuntee aina jonkun. Kaikki kontaktit pullopostista, Snapchattiin ja Instagramiin on käyty läpi, jotta löydetään oikeanlaisia tekijöitä kaikkiin kaupunkeihin aloittamaan oman koulun toimintaa.
– Isoin työ on korvasta korvaan tiedon levittämistä. Pyrimme myös omalla esimerkillä ja toiminnalla antamaan eväitä siihen, että saadaan joukkueita alulle tai liitettyä. Tähän asti eniten on levitetty tietoa ja pyritty aloittamaan toimintaa ympäri Suomea, kertoo Kortelainen.
Sarjalle on pyritty saamaan näkyvyyttä myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– 2023 kesällä oltiin yhteydessä kaikkiin joukkueisiin ja ihmisiin eri korkeakoulukaupungeista. Selvitettiin, missä on jääkiekkotoimintaa jo olemassa ja minne sitä voisi rakentaa. Syksyllä 2023 perustettiin meidän sosiaalisen median tilit, millä tuotiin tietoa julki sekä niille, jotka tiesivät jo vähän sekä suuremmalle yleisölle, jota on kertynyt jo hyvin kanaville.
– Ehkä toiminta on saanut kasvua siitä, että toiminta näkyy eri korkeakoulukaupungeissa. Opiskelijat kuitenkin liikkuvat todella aktiivisesti ympäri Suomen. Sitten käydään katsomassa sosiaalista mediaa sekä tulee kiinnostuneita joukkueita, ehdotuksia uusista lajeista ja ajatuksia siitä, mitä pitäisi tuoda toimintaan, kertoo Harju.
Emme voi ahmia liikaa uusia lajeja tai laajentua yli resurssien
Vaikka päällimmäisenä on tyytyväisyys sarjan menestyksestä, laajeneminen on aiheuttanut myös haasteita.
– Laajeneminen on herättänyt positiivisia tunteita. Esimerkiksi amerikkalaisen jalkapallon mukaan tuleminen on hieno asia. Laajentamisessa on aina omat haasteensa. Se vaatii resursseja ja se on asia, jossa meidän täytyy olla varovainen nyt ja tulevaisuudessa. Emme voi ahmia liikaa uusia lajeja tai laajentua yli resurssien, Harju kertoo.
Tulevaisuuden kuvat
Sarjalla on tavoitteita myös tulevaisuutta varten.
– Aika maltillisesti ja nöyrin mielin lähdemme suhtautumaan tilanteeseen, jossa nyt olemme. Totta kai meillä on ajatuksia ja suunnitelmia, mutta liikaa ei pidä maalata taivaanrantaa vaan katsoa, mitä hetki tuo tullessaan. Nyt seurataan, miten menee ja mitä saadaan tällä toiminnalla. Sitten, kun on täydellisesti tai hyvin homma hallussa, voidaan miettiä, miten voimme tehdä toiminnasta parempaa. Maltillisin ja nöyrin askelin lähdemme seuraamaan, miten yleisö ja ihmiset ympärillä ottavat tämän, Kortelainen kommentoi.
– Jos konkretiaa miettii, seuraavaksi on naisten osaturnaus 6. tammikuuta Mikkelissä. Sen jälkeen keväällä on FCAA:n finaalit jääkiekossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Ne ovat seuraavat isot asiat, joissa on paljon resursseja kiinni. Olemme miettineet tulevaa ja ensi kaudesta on suunnitelma. Sekin maalautuu sitä mukaa, onko uusia joukkueita ja millainen rakenne on. Paljon tulee myös matkan varrella mukaan. Reagoimme paljon ja koetamme olla alttiita kaikelle mielenkiintoiselle, Harju lisää.
Naisten sarjassa omat haasteensa
Kuten todettu, FCAA:lla on myös naisten sarja, joka eroaa koko kauden kestävästä sekasarjasta. Sarja pelataan väli- ja lopputurnauksena. Syynä on pelaajien pieni määrä ja se, että useat pelaajat pelaavat myös Auroraliigassa. Naisten sarjasta vastaava Deniz Çalışkan kertoo sarjasta enemmän.
– Liigapelaajien osalla sarjat pyörivät koko ajan ja on haastavaa sovitella heidän arkeensa, jos he pelaavat ja opiskelevat samaan aikaan. Naisten sarjoissa ei muun muassa ole yhtenäisiä maajoukkuetaukoja, eikä peleistä vapaa tauko osu kaikille samaan aikaan. Aikaikkuna, jolloin pelit välisarjassa voidaan järjestää, on todella pieni.
Naispelaajia on lajissa vähän ja se vaikuttaa luonnol-lisesti meihinkin
Vaikka sekasarjaan verrattuna joukkueita on vain vähän, sarja on kiinnostanut monia.
– Kiinnostuneita on paljon, mutta pelaajien puute taustalla vaikuttaa. Naispelaajia on lajissa vähän ja se vaikuttaa luonnollisesti meihinkin. Jokaisen korkeakoulussa opiskelevan naisjääkiekkoilijan merkitys on suuri. Sen takia olemme joutuneet skaalaamaan toimintaamme eikä sarja onnistu niin, että pelaajat pelaisivat sekasarjan tapaisesti oman koulunsa joukkueissa.
Sarjaa pyritään kehittämään jatkuvasti. Myös pelaajien mielipiteitä on pyritty kuulemaan.
– Kuten sanoin, pelaajat ovat olleet kiinnostuneita ja innokkaita. He ovat osallistuneet todella hienosti ja keskustelleet, koska tarvitsemme myös heidän näkemyksensä. Hehän sitä omaa arkeaan elävät. Palaute on ollut positiivista tähän asti ja kehitysideoita pelaajilta on tullut. Varmasti haluttaisiin myös miesten tyylistä ja sitä on toivottu, mutta realiteetit ovat realiteetteja ja sitä on ymmärretty. Yhtenä haasteena on ollut myös jääajan saatavuus, joka vaikuttaa järjestelyihin.
Deniz Çalışkanilla on paljon tavoitteita sarjan osalta.
– Ennen kaikkea haluamme tehdä toiminnasta laadukasta ja sellaista, että siihen on mahdollisuudet osallistua matalalla kynnyksellä. Haluamme lisätä myös yhteisöllisyyttä. Sekasarjassa pelataan joukkueena ja pelaajat edustavat yhtä tiettyä koulua. He ovat aika tiiviitä. Kun kokoamme joukkueet, he eivät ole samasta joukkueesta tai koulusta. Pelaajia on paljon eri tasoisia: huippu-urheilijoita sekä harrastelijoita ja aktiiviuransa lopettaneita. Pyrimme saamaan niin yhteisölliseen suuntaan kuin mahdollista.
– Täytyy myös järjestää toiminta niin, että siihen osallistuminen on mahdollista. Pyrimme tukemaan toimintaa, saamaan lisää pelaajia mukaan ja tietenkin tehdään markkinointia.
Mutta mikä on päätavoite?
– Naisten osalta on tavoitteena selvittää, pystytäänkö Suomessa pelaamaan korkeakoulujääkiekkoa naisten sarjana. Se on päätavoite. Haluamme tehdä kaikkemme, että se on mahdollista ja järjestyy. Tietenkin myös pyrimme lisäämään hyvinvointia. FCAA:n tavoitteena on tarjota väylä tehdä omaa lajiaan opiskelijayhteisössä hyvässä yhteisöllisessä ja urheilullisessa toimintaympäristössä.
Muokattu 20.12. kello 13.55 Selvennetty sitaattia naisten sarjajärjestelmästä.
