– Minua on yksittäisessä valmentajassa eniten inspiroinut se, jos hän on ollut pedagogisesti pätevä eli on osannut opettaa, miksi ja miten jotakin tehdään.
Topi Jaakola lopetti pelaajauransa keväällä 2020. Täksi kaudeksi maailmanmestari ja nelinkertainen suomenmestari palasi jääkiekon pariin ja Mestis-joukkue KeuPan valmennukseen.
– Mielessä on ollut pitkään tärkeiltä tuntuvia avoimia kysymyksiä ja kokemuksia, mitkä ovat liittyneet valmentamiseen. Esimerkiksi se, kuinka jääkiekkoa voisi kehittää lajina yhteisöllisyyteen, arvoihin ja turvallisuuteen liittyvissä yksityiskohdissa.
Vaikka Jaakolan peliura oli mittava ja monipuolinen, Mestiksessä hän ei koskaan pelannut eli uuden tehtävän lisäksi on otettava haltuun myös uusi sarjataso.
– Mestis on vaikuttanut sarjalta täynnä vaativia pelejä ja mielestäni meillä on keinoja vastata sen tasoon. Pelaajalle sekä valmentajalle Mestis antaa mahdollisuuden tavoitella ammatillisuutta lähtien päivittäisestä harjoittelusta aina tasapainon löytämiseen opiskelun ja pelaamisen välillä.
Ryhmätason johtajuuden kehittäminen ja joukkueen osallistaminen on yksi aivan keskeisimpiä kokonaisuuksia valmentajan työssäni.
– Vastuualueitani KeuPassa ovat muun muassa puolustajien peluuttaminen, erikoistilanteet ja joukkueen johtajuuden kehittäminen. Olen viihtynyt tosi hyvin. Keskusteluilmapiiri on ollut inspiroivaa, samoin yhteinen pyrkimys löytää ymmärrystä, kuinka asioita tulisi tehdä.
Pitkän tauon jälkeen Mestiksen voittajalla on mahdollisuus karsia liiganoususta. Viime kauden Mestis-joukkueista FPS putosi sarjatasoa alemmaksi Suomi-sarjaan ja KOOVEE teki konkurssin.
– Sarjan taso on koventunut. Se on ollut helppo peleissä aistia.
Valmennuspedagogiikka ja johtajuuden kehittäminen innostavat
Valmentamisen ohella Jaakola jatkaa itsensä kehittämistä.
– Jos tässä saa työnantajaa kehua, niin suoritan samalla Haaga-Heliassa Master-tutkintoa työn ohessa. Hienoa, että seuralla riitti ymmärrystä, että haluan valmentajana oppia uutta.
Valmentajan kyky opettaa pelaajiaan on Jaakolalle merkityksellinen.
– Pelaajauran kokemuksia ja tutkinnon aikana opittuja asioita yhdistää valmennuspedagogiikka, josta haluan valmentajana oppia lisää. Hyvän pedagogiikan avulla valmentaja on myös pystynyt olemaan todella vaativa, mikä selittää myös sitä, miksi lähdin ylempää vaihetta opiskelemaan.
– Jos virheestä seuraa jotain myönteistä, silloin voidaan epäonnistumisen sijaan puhua oppimiskokemuksesta.
Palautteen antaminen on keskeistä valmentamisessa ja myös osa valmennuspedagogiikkaa.
– Merkittävän osan palautteesta tulisi sisältyä valittuihin harjoitteisiin. Sen lisäksi palautteen on hyvä olla rakentavaa ja tarpeeksi yksityiskohtaista, mikä auttaa pelaajaa ratkaisemaan paremmin jatkossa ilmaantuvia tilanteita.
Lokakuun alussa julkaistussa Suomen Kuvalehden haastattelussa Jaakola linjasi rakentavansa valmentajuuden pelaajaturvallisuuden ympärille ja puhui jääkiekkojoukkueesta myös työsuojelun näkökulmasta. Jaakolan mielestä voittamista ei tarvitse tavoitella hyvinvoinnin kustannuksella.
– Vaatimustason ja hyvinvoinnin välille voi laittaa yhtäläisyysmerkin. Tämän takaa prosessi, jossa tavoiteltavat arvot ja tavoitteet luodaan yhdessä pelaajien kanssa.
Jaakola teki tänä vuonna Haaga-Heliaan opinnäytetyön jaetusta johtajuudesta. Tämän kokemuksen hän uskoo näkyvän myös käytännön valmentamisessa.
– Opinnäytetyön toteutus oli hyvin käytännönläheinen prosessi. Ryhmätason johtajuuden kehittäminen ja joukkueen osallistaminen on yksi aivan keskeisimpiä kokonaisuuksia valmentajan työssäni.
Äsken mainitussa Suomen Kuvalehden haastattelussa Jaakola puhui taklauksiin liittyen, että tutkitusti tehokkain tapa riistää kiekko vastustajalta ei ole vartalotaklaus. Jaakolan mielestä tutkitun tiedon jalkauttaminen pelaajille onnistuu hyvin.
– 2000-luvulla syntyneille täytyy perustellusti avata syitä harjoittelun ja ideoiden taustalla, mikä haastaa myös hyvällä tavalla valmennusta pohtimaan toimintatapoja. Valmennuksen käytöksen tulee siis olla yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden mukaista vailla ristiriitoja.
Jaakola on opiskellut valmentamista ja urheilujohtamista, mutta tulevaisuuden työtehtävissä nimike ei ole oleellista.
– Ensisijaisesti minua on kiinnostanut päästä valmentamiseen kiinni joukkuearjessa. Työn sisältö ja ihmiset sanelevat pitkälti tulevaisuudessa sen, minkälaisia tehtäviä kohti pyrin.
