Ensimmäistä kauttaan SHL:ssä Timrå IK:n urheilujohtajana toimiva Kimmo Kapanen kertoo seuranneensa mielenkiinnolla viime viikkoina käytyä keskustelua Liigan sarjajärjestelmän mahdollisista muutoksista.
Ruotsalainen perspektiivi ja viime vuodet pelaaja-agenttina ovat tuoneet Kapaselle syvempää näkemystä aiheeseen.
– Viisi vuotta kun olin seuratyöstä ulkona, niin silmät osittain avautuivat, Kapanen myöntää.
Nykyiseen keskusteluun Kapanen kaipaa enemmän tarkkaan harkittuja ratkaisuja sen sijaan, että Liigaa huudettaisiin kuorossa auki.
– Tärkeintähän on se, että asiaa pidetään yllä. On tietysti hyvä, että esimerkiksi maajoukkueen päävalmentaja ajattelee asian hyvän puolen, mutta pitäisi tulla myös konkretiaa.
– Olisi mukavaa, jos joku heittäisi joskus selvän konkreettisen ajatuksen pöytään, miten tämä mahdollinen sarjan avaaminen menisi. Kun ei ole mitään konkretiaa, satunnaiset ja irtonaiset heitot sarjajärjestelmästä satuttavat turhaan tuotetta, Kapanen muistuttaa.
Liigan avaamista on pitkään puollettu vahvasti Ruotsin järjestelmällä, jossa avoimella sarjalla on erittäin pitkät perinteet. Tälläkin kaudella SHL:stä putoaa yksi seura alemmalle sarjatasolle, josta nousee uusi joukkue tilalle.
"Kun ei ole mitään konkretiaa, satunnaiset ja irtonaiset heitot sarjajärjestelmästä satuttavat turhaan tuotetta."
– Täällä on aivan mieletön paine koko ajan putoamisen uhkasta. Tappioputkissa pipoa alkaa kiristää, Kapanen tietää.
Tyhjennysmyyntien tarkoitus
Putoamisen lisäksi konkreettisesti eron suljetun ja avoimen sarjan välillä huomaa hännille jääneiden joukkueiden toimista.
Suljetussa sarjassa on vahva kannustin myydä talouden nimissä pelaajia, kun taas avoimessa sarjassa joukkuetta pitää usein vahvistaa putoamisen uhalla.
Kapanen toimitti samaa virkaa kasvattajaseurassaan KalPassa kuin Timråssa vuosien 2009–17 aikana.
– Tietysti sielläkin oli paineita menestymisestä, mutta periaatteessa siihen paineeseen kuului vain urheilullinen menestys.
Tuona aikana KalPa joutui kerran tilanteeseen, jossa se toteutti tyylipuhtaan tyhjennysmyynnin, kun se jäi sarjan jumboksi vuonna 2014.
– Kaikki meni päin helvettiä ja putsasimme pajatson. Silloin meillä oli selvä ajatus, mitä kohti menemme, ja siinä onnistuimme lähes täydellisesti.
KalPa nousikin nopeasti Pekka Virran valmennuksessa kohti Liigan kärkeä, mikä huipentui finaalipaikkaan keväällä 2017.
– Jos joku pääsääntöinen pudotuspelijoukkue epäonnistuu, niin he yleensä pystyvät tekemään uuden suunnitelman ja nousun. Siinä mielessä Suomen malli on hyvä.
Onnistuneesta esimerkistä huolimatta Kapanen kyseenalaistaa monien seurojen suunnitelmallisuuden tyhjennysmyyntien hyödyntämisestä.
– Aika harvoin tyhjennysmyynnistä on isossa kuvassa hyötyä. Eli ei ole välttämättä ajatusta, miten me tästä hyödymme ensi kaudella, Kapanen kommentoi.
"Paljon on myyty, mutta kehityspolku on pysynyt samanlaisena – silloin yhtälö ei ole toimiva."
– Tiettyjen seurojen kohdalla ei ole tapahtunut muutosta viimeisen kolmen vuoden aikana, kun mietitään sarjataulukkoa. Paljon on myyty, mutta kehityspolku on pysynyt samanlaisena – silloin yhtälö ei ole toimiva.
Talousuhka on Ruotsissakin
Kapanen oikoo varsin yleisiä käsityksiä siitä, että Ruotsissa pääsarjasta putoaminen ei olisi vakava taloudellinen uhkakuva. Suomessa putoamista pidetään usein kohtalonkysymyksenä taloudellisesti.
– Ainakin 50 prosenttia seuran liikevaihdosta lähtisi taivaan tuuliin yhdessä yössä, Kapanen avaa.
Kapanen on joutunut rakentamaan ensi kauden joukkuetta kahden erilaisen skenaarion mukaan, vaikkakin tällä kaudella Timrå on kaukana putoamisesta.
– Meillä on olemassa sekä SHL- että Allsvenskan-budjetit. Sellaista ei Suomessa tarvitse miettiä.
– Luvut niissä paljastavat, että aika erilaisilla hiekkalaatikoilla pelataan. Menisi niin sanotusti auto vaihtoon, Kapanen havainnollistaa.
Yksi suljetun sarjan puoltavista argumenteista on se, että varhaisessa vaiheessa tehtävien pelaajasopimusten takia seurat haluavat olla varmoja tulevan kauden sarjastaan.
Ruotsissa pelaajasopimuksien täytäntöönpano riippuu usein sarjatasosta.
– Käytännössä minulla olisi yksi pelaajasopimus olemassa ensi kaudelle, jos putoaisimme sarjasta pois. Kaikki muut purkautuisivat.
Muutospaineita myös SHL:ssä
SHL:n nykyisessä karsintasysteemissä runkosarjan kaksi viimeistä pelaavat pudotuspelisarjan, jonka häviäjä putoaa. Tämä systeemi jatkuu ainakin ensi vuoteen asti, mutta muutoksia voi olla pian tiedossa.
– Jollain muotoa Ruotsissakin seurat haluavat enemmän vakautta. Ei voi sanoa, että taloudellista turvaa mutta sellaista, että investointeja voisi tehdä astetta enemmän.
– Ainakin se on varmaa, että Ruotsissa sarja pysyy auki, Kapanen toteaa.
Kapanen on itse sitä mieltä, että nykyinen malli ei ole optimaalisin, jossa varmasti joku nousee ja putoaa.
– Ei täälläkään kaikki seurat varmasti sano, että tämä on helvetin hyvä malli. Suomessakin kannattaa seurata tarkasti, mitä täällä tapahtuu.
Taloudellisesti vahvalla SHL:llä olisi reilusti kasvupotentiaalia, kun esimerkiksi Ruotsin selvästi suurimmalta talousalueelta Tukholmasta ei ole tällä hetkellä mukana yhtään joukkuetta.
Kapasen mukaan Ruotsissa onkin haluja saada Tukholman alue vahvemmin esille pääsarjatasolla.
– Tämä on omaa arvailua, mutta voisiko olla painetta nostaa joukkuemäärää? Resursseja on kuitenkin nostamiseen, kun tv-sopimuskin nousee vuoden päästä uusiin summiin, Kapanen pohtii.
Yhteisö panostaa tarvittaessa
Kapanen on myös saanut huomata Ruotsissa olennaisen eron siinä, kuinka joukkueeseen pystyy panostamaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa faneilta ja muulta seurayhteisöltä tulevalla tuella.
– Täällä kulttuuri on sellainen, että seuraa halutaan tukea ja auttaa. Erilaiset kampanjat sitten tuottavat seuroille mahdollisuuksia tehdä hankintoja kauden aikana.
"Erilaiset kampanjat sitten tuottavat seuroille mahdollisuuksia tehdä hankintoja kauden aikana."
Kapasen mukaan Suomessa vastaavanlainen tapa koetaan enimmäkseen negatiiviseksi ja fanien rahojen kinuamiseksi. Ruotsissa ei ajatella suinkaan näin.
Vahvasti seurayhteisön panostuksen ansiosta Timrå onnistui hankkimaan tämän kauden joukkueeseensa viime kaudella NHL:ssä 22 pistettä tehneen Jonathan Dahlénin.
– Suomalaisten kollegoiden kanssa kun juttelin ja kerroin summat, niin he eivät melkein pystyneet uskomaan, miten näin pystyi käymään, Kapanen paljastaa.
– Suomessa varmaan pystyisi keräämään 5–10 prosenttia siitä summasta.