15 seuran nykymuotoinen Liiga näyttää monien vuosien jälkeen lähestyvän tilannetta, jossa osallistujaluetteloon tullee muutoksia lähivuosien aikana.
Urheilullisesti muutospainetta tällä hetkellä luo Mestistä mielin määrin dominoiva Kiekko-Espoo, joka on julkistanut tavoitteekseen Liigaan nousemisen kaudelle 2024–25. Espoossa olosuhteet ovat kunnossa, talousalue on hyvin vahva ja pelaajatuotanto laajaa. Liigaan pääseminen on erittäin mahdollista.
Myös Jokerien edustusjääkiekon paluu kotimaan sarjoihin on hyvin mielenkiintoinen asia Liigan kannalta. Joskin tällä hetkellä Jokerit ei ole vielä palannut kotimaan sarjoihin.
Sarjajärjestelmien muutostarpeet puhuttavat lajipiireissä, mutta nopea ja perusteellinen muutos vaikuttaa utopialta. Se johtuu muun muassa vaikeasti purettavissa olevasta Liigan osakasmallista sekä valtavaksi kasvaneesta kokonaisvaltaisesta kuilusta Liigan ja Mestiksen välillä.
Tulevaisuus on kuitenkin suunnitteilla kulisseissa. Liigalla on asiaa valmisteleva työryhmä, ja sarjan puheenjohtajan Heikki Hiltusen mukaan asioiden kulusta kerrotaan kevään aikana.
Mutta mikä muuttuu?
Jatkoaika tiedusteli sarjajärjestelmien tulevaisuuteen liittyviä ajatuksia kiekkojohtajilta niin Liigasta kuin Mestiksestä. Selvä enemmistö tavoitetuista henkilöistä kieltäytyi kommentoimasta aihetta. KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt ja Mestiksen puheenjohtaja Tuomas Haanpää poikkesivat massasta.
Suljettu Liiga, vai onko?
Liiga on erillinen osakeyhtiö Jääkiekkoliitosta, joka hallinnoi muuta Suomessa pelattavaa jääkiekkoa. Muun muassa tästä johtuen seurojen liikkuminen Liigan ja Mestiksen välillä on muodostunut hyvin haastavaksi, kun Liigasta ei voi urheilullisesti pudota.
Kalle Sahlstedt ottaa varsin skeptisen kannan Liigan sarjajärjestelmän uudistamiseen.
"en näe kovin paljoa mahdollisuuksia, miten Liigan sarjajärjestelmää voisi tällä hetkellä kehittää."
– Seurat omistavat kimpassa Liigan, joten en näe kovin paljoa mahdollisuuksia, miten Liigan sarjajärjestelmää voisi tällä hetkellä kehittää.
Pääsarjasta putoamisen taloudelliset uhkakuvat ovat pääsyy siihen, että Liigasta ei voi urheilullisesti pudota. Nykyisin Liiga ja Mestis ovat kaksi eri todellisuutta. Putoamisen uhkakuvat ovat ymmärrettävät.
– Ei ole oikeutta pistää mitään joukkuetta pois Liigasta. Vapaaehtoinen luovuttaminen ja konkurssi ovat käytännössä ne vaihtoehdot, enkä näe sellaista tapahtuvan, Sahlstedt toteaa.
KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman huomauttaa myös suljettu sarja -käsitteen osittaisesta harhaanjohtavuudesta. Kymmenen viime vuoden sisällä Liigaan on noussut kolme seuraa: Sport, KooKoo ja Jukurit. Se on kasvattanut seuramäärää, mikä on suuri muutos jo sinänsä.
– Liiga ei toisaalta ole ollut suljettu, vaan sinne on voinut hakea lisenssimenettelyn kautta. Tähän kokonaisuuteen liittyy niin paljon asioita, kuten omistukset ja rahoitukset, joten kyse on melko monimutkaisesta asiasta, Saksman muistuttaa.
Sekä Sahlstedt että Saksman huomauttavat, että yhtälö on melko vaikea ratkaistavaksi etenkin sarjasta putoamiseen liittyvien uhkakuvien kannalta.
– Tässä tehtävässä viisi vuotta toimineena ymmärrän aika hyvin rahan merkityksen. Ymmärrän muiden Liiga-seurojen johtajien kanssa keskusteltuani, että putoaminen olisi melkoinen katastrofi, Sahlstedt kertoo.
– Liigasta putoaminen on varmasti olennainen asia tässä kysymyksessä, joka pitää saada ratkaistua, Saksman tuumii.
Kuka väistyisi?
Iso kysymys liittyy Liigan joukkuemäärään. Kun sarjasta putoaminen näyttää vaikealta skenaariolta, voi määrän kasvu olla hyvinkin mahdollista.
Itse asiassa Liigasta piti tulla 16 joukkueen sarja jo seitsemän vuotta sitten, mutta Espoo Bluesin konkurssi asetti lukeman nykyiseen 15:een. Monien mielestä kuitenkin nykyinen määrä on liikaa.
"ei Liiga voi olla 17 joukkueen sarja. Se on ihan liikaa."
– Jos sekä Kiekko-Espoo että Jokerit nousevat jollain aikavälillä, ei Liiga voi olla 17 joukkueen sarja. Se on ihan liikaa, Sahlstedt paaluttaa.
Lukon urheilujohtajan mielestä 12 tai 14 joukkuetta olisi optimi, mutta se vaatisi joidenkin nykyisten Liiga-seurojen putoamista pois isojen poikien leikistä. Jälleen ollaan sarjasta putoamisen problematiikan äärellä.
Yksi julkisuudessa vuosien ajan spekuloitu vaihtoehto on noin 20 joukkueen pääsarja, joka jakautuisi ylempään ja alempaan A- ja B-liigaan. Sahlstedt näkee siinäkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
– Millä sen jakaisi, kuka menee vapaaehtoisesti B-liigaan? Tulisiko sellainen ikinä toimimaan?
Saksman ei puolestaan spekuloi joukkuemäärällä tai sarjasysteemillä, koska hänen mukaansa kokonaisuuteen liittyy niin paljon muuttujia. Hän näkee tärkeimmäksi, että Liigassa pelaavat seurat olisivat vakaalla pohjalla.
– Kaikilla Liiga-toimijoilla on oltava uskottavat organisaatiot ja toimintaedellytykset. Esimerkiksi Bluesin konkurssista kärsivät monet muut seurat, eikä varmasti sellaista tilannetta enää haluta, KalPan toimitusjohtaja tietää.
"Kysymys on siitä, uskalletaanko Liigaa avata vai ei."
Mestiksen puolelta peräänkuulutetaan erilaisten skenaarioiden pyörittelyn sijasta rohkeutta tehdä kipeitäkin ratkaisuja.
– Sarjajärjestelmiä voidaan piirtää vaikka 200 erilaista, mutta se ei ole siitä kiinni. Kysymys on siitä, uskalletaanko Liigaa avata vai ei, Mestiksen puheenjohtaja Tuomas Haanpää toteaa.
Entä Mestis?
Merkittävä palanen sarjajärjestelmien uudistuksissa on Mestis, jonka isot ongelmat lienevät hyvin jääkiekkoyleisön tiedossa. Sarjan puheenjohtajan Haanpään mielestä pelko jarruttaa suomalaisen sarjajääkiekon kehitystä.
– Tässä on kyse isommista asioista eli uskallammeko purkaa jämähtäneitä rakenteita, joita suomalaiseen huippujääkiekkoon on vuosien mittaan syntynyt.
– Yritämme etsiä sata erilaista kauhuskenaariota, jos joku putoaisi – ottamatta yhtään huomioon sitä, mitä se voisi tuoda pöytään, Haanpää laukoo.
Nykyisistä Mestis-seuroista selvästi lähimpänä Liigaa on Kiekko-Espoo, jonka noususta saatetaan periaatteessa päättää jo jopa tämän vuoden aikana. Se ei Mestistä haittaisi, mutta Liigan tapa poimia rusinat pullasta ei kuitenkaan miellytä.
– On tietysti hyvä asia, että Mestiksestä on mahdollista päästä Liigaan lisenssijärjestelmän kautta ja näin pidetään sarjojen välinen rajapinta edes näennäisesti avoimena. Ongelma on se, että Mestis ei saa mitään vaihdossa, vaan on sarjana aina häviäjä, kun joku nousee. Karsintojen avulla tämäkin ongelma olisi ratkaistu.
– Kaikki Mestiksessä mukana olleet seurat ovat aina olleet sitä mieltä, että sarjojen kuuluisi olla auki. Se on perusolettama, Haanpää muistuttaa.
"Ongelma on se, että Mestis ei saa mitään vaihdossa, vaan on sarjana aina häviäjä, kun joku nousee."
Haanpää korostaa myös sitä, että Mestis ei halua olla ajopuu suomalaisessa kiekossa. Sellaiseksi se on sangen kiistatta ajautunut.
– Jos emme voi kehittää liiketoimintaamme Liiga-polun ansiosta, niin sitten meidän pitää katsoa esimerkiksi, mitä voimme saada Baltiasta. Bisneksen pitää kehittyä.
Myös nuorten sarjoissa muutospainetta
Vähemmälle huomiolle suomalaisen jääkiekon kokonaisuudessa on jäänyt U20 SM-sarja, joka on paisunut peräti 24 joukkueen jättiliigaksi. Joukkuemäärän lisäksi sen sarjan sisäiset tasoerot ovat repsahtaneet valtaviksi.
– Ei ole mitenkään mahdollista jatkaa tällä mallilla, jos ensi kaudellakin aloittaisi 24 joukkuetta. Sellainen keskusteluyhteys liiton ja Liigan välillä on oltava, että näin ei voi jatkua missään nimessä, Sahlstedt peräänkuuluttaa.
Sahlstedtin mukaan U20 SM-sarjan korjaaminen on ensimmäinen asia, joka tulisi hoitaa kuntoon suomalaisen sarjakokonaisuuden isossa kuvassa.
– Koko ajan käy selvemmäksi, että pelaajia ei tahdo riittää. Se on mielestäni isoin ongelma, kun puhutaan Liigasta, Mestiksestä ja U20 SM-sarjasta. Meillä on ihan hirveä määrä joukkueita pelaamassa niitä kolmea sarjaa.
Jälleen avainasemaan nousee suomalaisen jääkiekon suurimpien toimijoiden keskinäinen yhteistyö.
On syytä huomioida, että useimmat U20-joukkueet toimivat Liiga-seurojen osakeyhtiöiden alaisuudessa, mutta pelaavat Jääkiekkoliiton sarjassa. Liiga-seurojen U20-joukkueet eivät voi pudota U20 SM-sarjasta.
Pääasiassa 2010-luvulla tapahtuneet muutokset Liigan ja Mestiksen välillä ovat osaltaan johtaneet siihen, että Mestiksestä on tullut voimakkaasti nuorten pelaajien sarja.
Tämä on puolestaan heijastunut U20 SM-sarjaan heikentävällä tavalla, kun Liiga-seurat ovat enenevissä määrin halunneet nuorten pelaajiensa kehittyvän kamppailuvoimaltaan nuorten sarjoja kovemmassa Mestiksessä.
– Pitäisi miettiä, mitä nämä kaksi sarjaa oikeasti ovat. Tässä kärsivät sekä U20-sarja että Mestis. Nämä ovat sellaisia asioita, joita Suomen kiekkoilussa kannattaisi todella vahvasti miettiä, Sahlstedt peräänkuuluttaa.