– Olen tosi onnellinen tällä hetkellä. Intohimo valmentamiseen on palannut, toteaa Lauri Marjamäki ja vaikuttaa vilpittömältä.
Vielä vuosi sitten elettiin aikaa, jolloin Marjamäen toinen visiitti Oulussa ei sujunut odotusten mukaisesti. Ensimmäinen jakso Kärppien peräsimessä kausina 2013–16 tuotti kaksi Suomen mestaruutta, mutta nyt oululaisten tähtisikermän tulos sakkasi. Valtakunnassa vaadittiin päävalmentajalle potkuja. Joulukuussa 2023 ne myös koittivat. Kärpät oli tuolloin sarjataulukon viidentenä. Myöhemmin keväällä joukkueen kausi päättyi pronssijuhliin.
Tätä taustaa vasten Marjamäkeä itseään hymyilytti hetki marraskuussa 2024, jolloin Kloten–Lugano-ottelun yhteydessä julkistettu päävalmentajan kauden mittainen jatkosopimus kirvoitti raikuvat suosionosoitukset.
– Hallissa olevat ihmiset nousivat seisomaan ja huusivat parin minuutin ajan nimeäni. Muistelin samalla reilun vuoden takaista syksyä. Ajattelin huvittuneena, ettei kontrasti näiden kahden vuoden välillä ole ollut kaikesta huolimatta ihan näin suuri.
Mutta niin vain kävi, että Oulussa aiemmin menestystä niittänyt, mutta viime vuodet parjattu Marjamäki nousi Klotenissa lähes sateentekijän asemaan.
Ainakin hetkellisesti.
Tasakentällisin toimii, erikoistilanteet sakkaavat
Marjamäen tullessa Kloteniin hänelle vakuuteltiin, että joukkue tulee häviämään paljon pelejä.
– Minua kehotettiin pysymään silti positiivisena, koska voittoja tärkeämmäksi koettiin pelaajien kehittäminen. Sen myötä Kloten voisi 3–4 vuoden päästä olla tilanteessa, jossa seura kilpailee sekä urheilullisesti että taloudellisesti.
Lähtökohdista huolimatta Kloten on yllättänyt kaikki ja pelannut alkukauden korkealla tasolla. Vaikka altavastaajan asemaa voidaan pitää monilta osin armollisena, on silloin myös saatava joukkueesta jatkuvasti maksimaalinen tulos irti. Puolivillaisilla otteilla ei irtoa ainuttakaan pistettä.
Pohtiessaan yksittäisiä syitä odottamattomaan menestykseen Marjamäki nostaa esiin joukkueen pelaamisen tasakentällisin. Klotenin 5vs5-peli on ollut paikoin jopa erinomaista. Joukkue on pystynyt monissa otteluissa määrittämään pelin rytmin.
Tavoitteemme on, että vauhdin mukana pelissä pysyisi juurikin se rakenne.
Jostain syystä erikoistilannepelaaminen kuitenkin sakkaa. Klotenin ylivoima on sarjan huonointa (12,5 %) ja alivoima toiseksi huonointa (71,7 %).
– Ylivoimapelin toimimattomuus on meille mysteeri. Töitä sen parantamiseksi riittää yksityiskohtien osalta. Pyrin silti myös siihen, etten painota ylivoiman merkitystä liikaa pelaajille. Myös realiteetit täytyy ottaa huomioon. Jos katsoo vaikka Genèven yli 30 % ylivoimaa (Sakari Manninen, Teemu Hartikainen, Sami Vatanen, Markus Granlund, jne.), niin ymmärtää mistä on kyse. Uskon silti, että myös meillä on tarvittava osaaminen siihen, että saamme erikoistilannepelaamistamme parannettua.
Klotenin uusi seurakulttuuri alkaa iltapäivän toisista jääharjoituksista
Kausi 2023–24 oli Klotenissa sekava ja negatiivisten tunteiden sävyttämä. Kauden aikana joukkuetta valmensi peräti kolme eri päävalmentajaa. Kauden aikana myös seuran GM sai potkut. Urheilullinen menestys jäi sekin odotuttamaan itseään joukkueen päädyttyä sarjataulukon toiseksi viimeiselle sijalle.
Seurassa haluttiin lähteä rakentamaan uutta. Sen ajureiksi palkattiin GM:ksi Richardo Schödler sekä päävalmentajaksi Marjamäki. Ennen pestin vastaanottamista Marjamäki kirjasi ylös mahdollisia plussia ja miinuksia. Perheestä erossa olemisen ohella ainoaksi miinukseksi nousi se, olisiko Klotenilla oikeasti mahdollista menestyä.
– Pohdin tuota, mutta näin silti, että täällä ollaan ihan oikeasti uuden äärellä. Halusin lähteä omalla osaamisellani tasapainottamaan seuran toimintaa, tuomaan siihen rakennetta sekä parantamaan päivittäistä työntekoa ja harjoitteluolosuhteita.
Heti alkuun Marjamäki uteli seurajohdolta, miksi joukkueella ei ole iltapäivisin toisia jääharjoituksia. Reaktiot olivat hämmentyneitä. Pitäisikö muka olla? Marjamäki totesi, että mikäli seura haluaa hänen kehittävän nuoria pelaajia, täytyy sen eteen tehdä myös töitä ja harjoitella asianmukaisesti.
– Myös pelin ja sen rytmin opettaminen on minulle tärkeää. Haluan pelaajien täällä oppivan ymmärtämään esimerkiksi sitä, miksi avauspelaaminen on niin tärkeää tai miksi keskialueen kääntöpelillä on merkitystä.
Marjamäki kehuu vuolaasti myös Schödleriä, joka on aiemmin työskennellyt vuosikymmenen ajan Sveitsin jääkiekkoliitossa sekä toiminut monena vuotena myös Sveitsin A-maajoukkueen joukkueenjohtajana.
– Hänellä on kova halu ja visio. Olemme hyvä työpari ja meillä on melko vapaat kädet toimia, mistä pidän kovasti.
Suomalaiset pelaajat sveitsiläisiä taktisempia
Marjamäki on totuttu näkemään pelin valmentajana hyvin pedanttina, joskus jopa liiankin kanssa. Sveitsissä hän on oppinut tarvittaessa myös keventämään näkemyksiään ja pohtimaan, esimerkiksi mitä suomalaisesta jääkiekkoilusta ylipäätään kannattaa viedä Sveitsiin. Jääkiekkokulttuureissa on eroja.
– Sveitsissä näkee hyviä urheilijoita ja luistelijoita, mutta heihin verrattuna suomalainen pelaaja on taktisesti valveutuneempi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomessa pelaajia valmennetaan nuoresta juniorista lähtien taktiikkaan. Täällä joku sama neuvonanto ei mene välttämättä perille, koska pelaajat eivät pysty siirtämään kyseistä ohjetta pelaamiseen.
Täällä ollaan ihan oikeasti uuden äärellä.
Pelitaktiikan valmentamisen osalta on ollut tilanteita, joissa Marjamäki on udellut Klotenin pelaajilta sitä, selittääkö hän asiat huonosti vai mistä on kyse. Pelaajien mukaan kyse on ollut ennemmin siitä, että ymmärtävät kyllä Marjamäen esittämiä taktisia lainalaisuuksia, koska toisinaan tunne vie peliä niin voimakkaasti, että taktiikka pääsee unohtumaan.
Juurikin tunne ja vauhti ovat Marjamäen mukaan NL:n ominaisia piirteitä.
– Tämä on Euroopan huippusarja ja peleissä on huikea vauhti. Toisin kuin Suomessa, joskus otteluiden toisessa erässä täällä luistellaan 5–15 minuuttia lujaa päästä päähän. Tavoitteemme on, että vauhdin mukana pelissä pysyisi juurikin se rakenne. Se tuo turvaa ja olemme siinä myös melko hyvin myös onnistuneet.
Sveitsiläisessä johtamiskulttuurissa suomalaista enemmän hierarkiaa
Kaikesta Marjamäen puheesta välittyy se, että hän viihtyy Keski-Euroopassa. Hän nauttii omien sanojensa siitä tunteesta, kun lähtee aamulla autolla hymynkare suupielissä hallille.
– Siinä on jotain, mitä huomaan viime vuosina kaivanneeni.
Marjamäen valmennusura Suomessa on kestänyt jo kolmenkymmenen vuoden ajan, jonka lisäksi hän on valmentanut myös Jokereita osin Venäjällä. Uusi työympäristö Sveitsissä ja paikallinen toimintakulttuuri kiehtovat häntä. Marjamäki nauttii siitä, että on oppinut näkemään laajemmin sitä, kuinka asioita voi tehdä eri tavoin.
Yksi asia saa hänet silti varautuneeksi.
– Sveitsissä on Suomea jyrkempi hierarkia. Olen tottunut kyselemään asioista ja tekemään yhteistyötä, mutta täällä homma on melko tittelivetoista. Se on maan tapa, eikä yksinomaan huono. Mielestäni olisi silti tärkeä kuunnella kaikkien asianomaisten mielipiteitä, jos haluamme saada asioissa parhaan lopputuloksen.
Marjamäen työssä Klotenissa yhdistyy juurikin inspiroiva mahdollisuus onnistua ennakko-odotusten vastaisesti sekä kehittää samalla uutta pohjaa kestävälle seurakulttuurille. Samalla työtä on kuitenkin tehtävä toistaiseksi hyvin rajallisilla resursseilla ja hyväksyttävä sen määrittämät raamit.
– Tiedostan, että emme saa Kloteniin parhaita sveitsiläisiä pelaajia, mutta meidän tulee tunnistaa potentiaaliset sellaiset. Samalla on hyväksyttävä, että meille tulee nuorten pelaajien ohella myös yhden kauden ajaksi sellaisia tähtipelaajia kuten esimerkiksi Sami Niku. Kun hän onnistuu meillä pelatessaan, hän saa isompia tarjouksia muualta. Vaikka se on tietysti tavallaan sääli meidän kannalta, koen silti, että olemme silloin myös onnistuneet työssämme.
