Petri Matikainen on entinen ammattijääkiekkoilija, poliisi ja kovan luokan kokenut valmentaja, mutta ennen kaikkea sairaslomia karsastava ihminen. Hänen päävalmentajauransa Liigassa muodostuu komeasta 400 ottelusta. Poissaoloja edellä mainituista sadoista peleistä on pyöreät nolla. Eikö 49-vuotias Matikainen sairastelekaan koskaan?
− Kyllä olen ollut sairaana monta kertaa, mutten ole vain ollut kykenevä jättämään pelejä väliin. Olen halunnut olla aina paikalla joukkueen vuoksi, ja olen kokenut esiintymisen tärkeäksi.
Sinnikäs Matikainen on edustanut päävalmentajaurallaan kolmea Liiga-seuraa: Pelicansia, Bluesia ja HIFK:ta. Uraan on mahtunut hienojen Liigan tasalukujen lisäksi myös KHL-joukkue Avangard Omskin luotsaamista sekä Itävallan pääsarjan katsastamista.
Lahtelaisjoukkue oli hänen ensimmäinen koetinkivensä, mihin tie on vienyt takaisin kuluvalla kaudella. Tällä hetkellä pussinokat pitävät sarjataulukon kahdeksatta sijaa.
Taistelu SaiPaa vastaan edustaa uran alkua
Sesonki 2004-2005 oli Matikaisen ensimmäinen SM-liigassa. Ammattipelaajauran jälkeen hän toimi hetken aiemman koulutuksensa mukaisesta poliisina, mutta kyseinen ammatti ei riittänyt.
− Palo valmentamiseen minulla on ollut aina, mutta jonkin aikaa tuli tehtyä aiemman ammattini mukaisia hommia.
Vuonna 2002 Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun valmennuksen koulutusohjelmasta valmistunut uunituore luotsi palkattiin ensin Pelicansin A-nuoriin, josta tie vei lahtelaisten edustusjoukkueeseen. Päävalmentajauran ensimmäinen ottelu on painunut tarkasti Matikaisen mieleen.
− Se oli SM-liigan avauspeli SaiPaa vastaan vieraissa. Ilmassa oli tietenkin paljon jännitystä, ja joukkueen ensimmäinen erä meni aika huonosti. Muistan, että vaihdoin vähän loukkaantuneen Pasi Nurmisen maalille, kun ensimmäinen maalivahti oli vähän epäonnistunut. Hävisimme kuitenkin lopulta muistaakseni 4−2. Toivotaan, että perjantaina olisi lappeenrantalaisia vastaan hieman erilainen lopputulos.
Hauskaa on, että Matikainen juhlii uransa 400. ottelun merkkipaalua juuri SaiPan kanssa, taistellen samaa joukkuetta vastaan, mistä kaikki alkoi. Nurmista kuitenkaan ei voi kuitenkaan enää maalille vaihtaa, sillä maalivahtilegenda luotsii nykyään lahtelaisseuraa Matikaisen apurina.
− Valmentajana olen mennyt vuosien mittaan kaiketi eteenpäin. Johtaminen ja kokonaisvaltaisuus ovat ainakin kehittyneet. Valmentamiseni perusrakenne on kuitenkin aina pysynyt samana ja tulee aina pysymään. Pyrin aina saamaan yksilöt suorittamaan yli omien odotustensa ja aivan heidän äärirajoilleen asti. Uskon, että sitä kautta joukkuekin voi hyvin.
Miltä perjantain merkkipaalu nyt tuntuu?
− Itsekin olen aika yllättynyt, että tässä vielä ollaan. Hyvä näin.
