Vladimir Vujtek on outo mies. Kyse ei ole Slovakian maajoukkueen päävalmentajasta, vaan hänen pojastaan.
Tšekkiläinen Vladimir Vujtek nuorempi pelasi Suomessa kolmen kauden ajan: 96-97 Ässissä ja kaudet 01-02 sekä 03-04 Hämeenlinnan Pallokerhossa. Hän lopetti uransa vuonna 2007.
Henkilönä Vujtek, 43, ei ole outo. Hän on ystävällinen ja rauhallinen, ja kun hän saapuu haastateltavaksi, huomaa, että kyseessä on entinen huippu-urheilija. Olemuksesta voisi jopa päätellä hänen yhä olevan huippu-urheilija, jos ei lasketa pientä ontumista.
Vujtekista tulee hieman mieleen hänen ikätoverinsa Jaromir Jagr: kumpikin on hieman keskimittaista jääkiekkoilijaa pitempi, ja molemmat vaikuttavat vahvoilta kuin härkä. Vujtekin kättä puristaessa oma kämmen tuntuu yhtäkkiä hyvin pieneltä.
Ostravassa juhlimassa suomalaisten kanssa
Vujtek on outo sen vuoksi, että vain vajaassa kahdessa kaudessa hän jätti lähtemättömän vaikutuksen Hämeenlinnaan ja HPK:hon. Ostravan kupeessa asuva Vujtek ihastutti SM-liigan katsojia pistetehtailullaan, joka oli yhtä Liigan historian tehokkainta. Vujtekin korjattu pistekeskiarvo on Liigan toiseksi paras kuten Jatkoajan artikkelissa aiemmin kerrottiin.
Jääkiekkotaitojensa lisäksi Vujtek jäi kuitenkin hämeenlinnalaisten mieleen myös persoonana, mistä kertoo muun muassa valinta kannattajien suosikkipelaajaksi ensimmäisellä kaudellaan HPK:ssa.
Suhde on yhä harvinaista laatua hämeenlinnalaisittain.
Ennen Ostravassa ja Prahassa järjestettäviä MM-kisoja Vladimir Vujtek järjesti Roman Simicekin kanssa Vujtekin omistamassa pubissa noin 70:lle hämeenlinnasta matkanneelle kisaturistille iltamat. Vujtek on yhä läheisissä väleissä HPK:n kannattajien ja seuran kanssa.
− Minulla on vain hyvää sanottavaa HPK:sta. Seura on sydämessäni, vaikka olin siellä vain kaksi vuotta. Se kuitenkin tuntui pidemmältä, Vujtek sanoo.
− Vaimonikin tykkäsi kaupungista. Käyn Suomessa ja Hämeenlinnassa suurin piirtein joka toinen vuosi.
"Halaa koko väen"
Pelaajauransa jälkeen Vujtek on toiminut pelaaja-agenttina. Nimenomaan työnsä puolesta Vujtek käy Suomessa. Hänen edustamansa agenttitoimiston listoilla ovat muun muassa viime kaudella Suomessa pelanneet Marek Viedensky, Michal Repik, Michal Birner ja Tomas Mojzis.
Vujtekilla on jatkuvasti tapaamisia, ja hän matkustaa työnsä puolesta paljon. Jos hän ei ole tapaamisessa, näprää hän todennäköisesti puhelintaan. Tšekin MM-kisoissa hän tekee pelien katsomisen ohessa myös töitä.
− Työ on ollut kivaa. Saan olla jääkiekon parissa, mistä nautin, Vujtek kertoo.
Myös Leijonien tämän vuoden MM-joukkueessa on Vujtekin tuttuja. Yhteensä 36 vuotta HPK:ta pelaajana ja myöhemmin huoltajana ja hierojana edustanut Juha Sulin toimii Leijonien huoltojoukoissa.
− Aina, kun Vladimir tulee Hämeenlinnaan, hän on yhteyksissä toimistoon. Hän tulee ja halaa koko väen, koska siellä on yhä samat työntekijät. Hänen ympärilleen järjestetään peli-illaksi jotain kivaa, Sulin kertoo.
Vujtek kutsui Sulinin myös MM-kisojen aikana lounaalle, mutta kaksikon aikataulut eivät sopineet yhteen.
Kaikkien aikojen HPK?
Sulin muistelee Vujtekia lämmöllä.
− Näiden vuosienkin jälkeen hän tulee luokse ja tervehtii. On ollut hienoa kokea hänet ystävänä.
− Hän on kautta aikain taidokkaimpia tšekkoslovakialaisia pelaajia, joita meillä on ollut. Hänellä oli yksi parhaimmista pelisilmistä, ainakin mitä mitä pelistä tiedän, Sulin sanoo.
Vujtekin ensimmäisellä HPK-kaudella joukkue sijoittui runkosarjassa toiseksi, ja Vujtek oli pistepörssin kolmas Janne Ojasen ja Vesa Viitakosken jälkeen. Puolivälierissä HPK pudotti Ilveksen suoraan kolmella voitolla maalierolla 15-3. Tie nousi kuitenkin pystyyn mestarijoukkue Jokereita vastaan välierissä.
Onneksi olin kotona, sillä Hämeenlinnassa en olisi voinut keskittyä jääkiekkoon
Kun HPK lopulta voitti seurahistoriansa ensimmäisen mestaruuden vuonna 2006, seuran puheenjohtaja Harri Lintumäki totesi tv-haastattelussa, että mestaruusjoukkue ei ollut taidokkain joukkue, joita HPK:lla on ollut.
Lintumäki tarkoittikin kaikella todennäköisyydellä tuota kauden 2001-2002 HPK:ta. Vujtekin lisäksi joukkueessa pelasivat muiden muassa Eric Perrin, Tomas Kucharcik, Antti Miettinen, Eero Somervuori, Tommi Santala ja Marko Tuulola.
Suuri pettymys
− Olimme parempia, Vujtek sanoo Jokerit-sarjasta 13 vuotta myöhemmin Ostravan Cez Arenan viereisessä hotellissa.
Jokerit voitti tuolloin ottelusarjan 3−1. Jokainen peli päättyi maalin erolla.
− Meillä oli mieletön joukkue. Jukka Jalonen oli hyvä valmentaja, ja meidän olisi pitänyt voittaa mestaruus. Muistan ne pelit yhä, ja olimme paljon parempia.
Vujtek nostaa tappiollisen välieräsarjan syyksi yhden pelaajan - Jokereissa toista täyttä kauttaan pelanneen, silloin 18-vuotiaan Kari Lehtosen.
− Hän oli uskomaton pudotuspeleissä. Saimme joka pelissä varmaan 40-50 laukausta ja he 15-17, mutta emme saaneet maalia hänen taakseen ja hävisimme.
Myös Juha Sulin jakaa Vujtekin mielipiteen siitä, että mestaruus oli tuolloin HPK:n saavutettavissa. Nykyään Hämeenlinnassa menestysvuodet ovat vain kaukainen muisto.
− Meillä oli 90-luvulla hyviä tšekkejä, ja sitten tuli 2000-luvun menestyskantama, jolloin olimme lähes joka vuosi kolmen parhaan joukossa. Meillä oli parempia joukkueita kuin mestaruusvuonna, ja väitän, että siihen aikaan meillä oli jopa mahdollisuus mestaruuteen.
− Silloin meillä oli kautta aikain parhaat kerholaiset: Miettinen, Santala, Somervuori... Sulin luettelee.
Loukkaantuminen ja oharit
Ensimmäisen HPK-kautensa jälkeen Vladimir Vujtek lähti kokeilemaan siipiään NHL-jäille kolmatta kertaa urallaan. Visiitti jäi lyhyeksi, ja hän palasi Tšekin ja Venäjän kautta HPK:hon.
Toinen kausi HPK:ssa meni pilalle loukkaantumisen vuoksi. Vujtek loukkasi ennen kauden alkua akillesjänteensä tenniskentällä eikä voinut pelata alkukaudesta. Kun hän pääsi jäälle, hän ei omien sanojensa mukaan pystynyt pelaamaan täydellä teholla. Myös joukkueen menestys oli laihaa.
Niinpä HPK sekä Vujtek purkivat sopimuksensa kesken kauden. Tuosta kaudesta lähtien Hämeenlinnassa huhuiltiin ja toivottiin tasaisin väliajoin Vladimir Vujtekin paluuta seuraan. Lähimpänä paluu oli mestaruusvuonna 2006, jolloin Vujtekin paluu Hämeenlinnaan ehdittiin jo uutisoida.
Uutiset olivat enemmän kuin jäljillä totuudesta.
− Paluuni oli todella lähellä. Olin Sveitsissä, enkä ollut siellä onnellinen. Olin valmis lähtemään, ja sovimme paluustani HPK:n kanssa. Minulla oli lentoliput Helsinkiin, mutta sitten General Manager Vitkovicesta soitti ja sanoi, että he tarvitsevat apua ja että on aika palata. Isäni oli valmentajana ja vakuutteli minut viimeisillä minuuteilla tulemaan kotiin, Vujtek kertoo.
− Kaikki tapahtuu syystä. Kun tulin takaisin kotiin, isäni sairastui vakavasti. Onneksi olin kotona, sillä Hämeenlinnassa en olisi voinut keskittyä jääkiekkoon.
Laiska huippu-urheilija
Vujtek lopetti uransa lopulta vuonna 2007, mikä nousi puheenaiheeksi myös Suomessa. Lue, miten Jatkoajan keskustelupalstalla uutinen Vujtekin uran loppumisesta otettiin vastaan.
Huhut Vujtekin siirtymisestä HPK:hon muuttuivat lopettamisen myötä jokakeväisiksi vitseiksi. Torilla heitettiin vitsiä siitä, että Vujtekin mailat on nähty Rinkelinmäellä. Vujtek repeää nauruun kuullessaan, että hänen paluutaan huhuillaan yhä.
Vujtekin maila oli puheenaihe jopa hänen pelivuosinaan. Se on toinen asia, minkä vuoksi Vujtekia voi kuvailla hieman oudoksi. Hänet nimittäin muistetaan varsin erikoisesta tavasta teipata mailan lavasta vain pieni osa kärjestä erkan peittoon.
Vujtekin huhuiltiin myös kaataneen joukkueensa tšekkipelaajille vodkapaukut aina ennen peliä. Tuon tiedon hän kiistää - Vujtek on nimittäin omien sanojensa mukaan enemmän olutmiehiä.
Erikoiselle erkkaustyylille hän antaa selityksen pilke silmäkulmassa.
− Olin liian laiska teipaamaan lapaa loppuun asti.
