Hakametsän pukukoppikäytävän toiseen päähän tälle kaudelle vaihtanut Veli-Matti Vittasmäki, 27, pääsi nauttimaan ensimmäisestä runkosarjan voitosta entisen seuransa kustannuksella. Vaikka kentällä oli paljon tuttuja pelimiehiä, ei entisten joukkuetovereiden ihon alle yritetty mennä.
− En ainakaan kuullut muilta kuittailua, enkä minäkään lämmittänyt ilvesläisiä. Minulla ei ole kamalasti tuohon verbaliikkaan annettavaa. On parempi pitää suu kiinni.
Paikalliskamppailuissa tunteet ovat usein tavallista enemmän pinnassa, ja pelit ovat muita otteluita kiihkeämpiä. Tästä huolimatta Vittasmäki ei tunne perinteistä viha-rakkaussuhdetta Ilvestä kohtaan. Puolustaja ei myöskään halunnut vertailla uutta ja vanhaa seuraansa keskenään.
− Ilveksellä on paikka sydämessäni. Se on yksi vanha seura ja sieltä on paljon hyviä kokemuksia. Oli hienoa aikaa olla siellä.
Vittasmäen mukaan kauden ensimmäiset runkosarjaottelut ovat aina vaikeita, oli vastustaja kuka tahansa.
− Siinä on tietty kihelmöinti, ja aamusta asti odottaa iltaa. Samalla sitä yrittää hillitä yli-innokkuutta. Oli kuitenkin mukava taas pelata niin sanotusti tosipelejä.
− Kun saamme yhteispelin toimimaan, varmaan vain taivas on rajana.
Puolustaja pääsi viime kaudella ensimmäistä kertaa Leijona-paitaan aikuisiällä. Vittasmäki haluaa edelleen kehittyä pelaajana, mutta ensisijainen tavoite on, että joukkue menestyy.
− Raadamme niska limassa ja annamme kaikkemme sen eteen, että joka ilta raavittaisiin voitto.
Viime kaudella Vittasmäki pääsi Ilveksen kanssa lähelle jättipottia. Tällä kaudella tilanne on erilainen kuin aiemmin: Vittasmäki pelaa joukkueessa, jolta odotetaan vain ja ainoastaan mestaruutta. Odotukset eivät kuitenkaan luo paineita.
– Meillä on hyvä joukkue kasassa ja mahdollisuus saavuttaa ihan mitä vain. Tiedämme, että meillä on voimavaraa kopissa ja kaikki äijät ovat laadukkaita pelaajia. Kun saamme yhteispelin toimimaan, varmaan vain taivas on rajana.
