Mikkelin Jukurit tuli Liigaan ryminällä kaudeksi 2016−2017. Risto Dufvan valmentama ja heimoksi brändätty joukkue sulatti eteläsavolaisten sydämet, ja ensimmäisellä liigakaudella mikkeliläisten yleisökeskiarvo oli kunnioitettava 3804 katsojaa.
Sittemmin uutuuden viehätys alkoi karista, ja yleisökeskiarvo putosi 3 000 katsojan väärälle puolelle. Pudotuspeleihin Jukurit ylsi vasta Olli Jokisen johdolla kaudella 2021−2022.
Entisen NHL-hyökkääjän johdolla Jukurit oli yksi Liigan valopilkkuja. Mikkeliläiset olivat runkosarjan jälkeen sijalla kaksi, mutta kaupunkilaiset eivät silti syttyneet täysin joukkueelle.
On otettava huomioon kauden aikana päällä olleet koronarajoitukset, mutta yleisökeskiarvo oli silti sarjan kolmanneksi heikoin seurahistorian parhaalla kaudella. Pudotuspeleissä Jukurit ei saanut halliinsa kertaakaan yli 4 000 ihmistä, ja se on erittäin nolo suoritus mikkeliläiseltä kiekkoyleisöltä.
Seuraavalla kaudella Jukurit jäi täpärästi pudotuspelien ulkopuolelle 2 550 katsojan keskiarvolla, ja viime kaudella yleisökeskiarvoksi jäi reilut 2 900 katsojaa, vaikka joukkue oli runkosarjassa kuudes.
Tällä hetkellä Jukurit painii kaiken lisäksi taloudellisissa vaikeuksissa. Vain 250 000 euron osakeannin saattamisessa maaliin vaikuttaa olevan isoja ongelmia. Vertailun vuoksi konkurssin partaalta selviytynyt SaiPa hankki yhden kesän aikana kaksi miljoonaa euroa pääomaa seuran toimintaan.
Mitä tästä pitäisi päätellä?
Näyttää vahvasti siltä, että ensimmäisen kauden innostuksesta ja Jokisen aikakauden hurmiosta huolimatta Mikkelissä ei ole riittävästi hartioita kannattavan pääsarjakiekkoilun ylläpitämiseen ilman yksittäistä Heikki Viitikon kaltaista miljonäärisijoittajaa.
Viitikko möi vuonna 2023 kaikki osakkeensa Etelä-Savon puolesta Oy -nimiselle sijoittajaryhmälle, joka on nykyisellään seuran pääomistaja.
Nyt käynnissä oleva kiekkokausi on alkanut katastrofaalisesti yleisömäärien osalta. Neljän kotiottelun jälkeen yleisökeskiarvo on 2 159.
Etelä-Savon talousalueen haasteet olivat varmasti liiganoususta päättäneiden tiedossa 2010-luvun puolivälissä. Urheilullinen menestys oli toki kunnossa, mutta viimeisissä liiganousuissa on painotettu taloudellista puolta.
Väestöennusteista ei tule tukea liigatason joukkueen ylläpitämiselle Mikkelissä. Kaupungin väestömäärä putoaa niiden mukaan jo alle 50 000 ihmiseen 2040-luvulla.
Ennen Jukureita Liigaan nostetut Sport ja KooKoo ovat aloittaneet tämän kauden yli 3 000 katsojakeskiarvolla, vaikka vaasalaisten ja kouvolalaisten urheilullinen menestys on ollut savolaisia heikompaa viime vuosina.
Myös pitkässä juoksussa Vaasassa ja Kouvolassa on käynyt enemmän yleisöä kuin Mikkelissä.
Jukureiden osalta herää myös kysymys siitä, että missä yleisökeskiarvo pyörisi tällä hetkellä ilman Jokisen menestyskausia. Jo nyt nykyiset yleisömäärät ovat kaikkea muuta kuin liigatasoa.
Ensimmäisen liigakauden jälkeen Mikkelissä on ollut vain yksi loppuunmyyty runkosarjaottelu, tämän vuoden tammikuussa Sportia vastaan pelattu kotiottelu. Siinä juhlistettiin Dufvan uraa.
Mikkelissä tullaan siis mieluummin katsomaan entistä valmentajaa menestyvän joukkueen sijasta.
Näyttää vahvasti siltä, että päätös Jukureiden nostamisesta Liigaan oli iso virhe. Se tehtiin nopeasti siinä pelossa, että KHL tai jokin muu yleiseurooppalainen kiekkoliiga vie Jokereiden lisäksi muita seuroja pois Liigasta.
2020-luvulla tilanne on muuttunut. Jokerit pelaa taas suomalaisissa sarjoissa, ja helsinkiläisseuran brändi on edelleen kunnossa. Seura kiinnostaa valtavasti niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
Liigan toimistolla tuskin sytytetään surun kynttilöitä, mikäli kuluvan kauden päätteeksi Jukurit vaihtuu Jokereiksi.
Yleisömääriin peilaten harva sitä tulee tekemään Mikkelissäkään.
