Liigan tuomaritoiminta ja kurinpito ovat herättäneet paljon kysymyksiä sekä runkosarjan lopulla että pudotuspelien aikana. Eniten kysymyksiä on herättänyt selkeän linjan puute. Nyt Liigan kurinpito on saavuttanut jälleen tilan, jossa kukaan ei ota sitä vakavissaan.
Samuli Piipposelle viisi ottelua, Ilari Melartille kaksi ottelua, Charle-Édouard D'astousille ei pelikieltoa, Casimir Jürgensille ei pelikieltoa. Nämä ovat tilanteita, jotka ovat ihmetyttäneet Liigan seuraajia viime päivinä.
Kaikkia tilanteita yhdistää kaksi asiaa: pään tai niskan alueelle aiheutettu mahdollisesti vaarallinen kontakti ja totaalinen arpapeli sen suhteen, miten Liigan kurinpito tilanteisiin reagoi.
Muistetaan tässä kohdassa, että Liigan kurinpidon ainoat tehtävät ovat vastata pelaajien terveydestä ja turvallisuudesta sekä viestittää, mikä on sallittua ja mikä ei. Toisin sanoen on siis heidän vastuullaan vetää linja.
Jokainen tehty linjaus on aina viestintää, joten tarkastellaan viestiä, jonka Liigan kurinpito on hiljattaisella toiminnallaan lähettänyt pelaajille.
Kukaan ei tiedä, mikä on sallittua ja mikä ei.
Laitataklaus, jossa on mukana kontakti päähän ei ole missään nimessä sallittua, eli Piipposen tilanne, kuulostaa mielestäni vielä oikealta.
Poikittaisella mailalla vastustajan leukaan kohdistettu huitaisu, joka osuu mailan sijaan vain hanskalla, eli tapaus Melart, sekä pimeästä kulmasta vastustajan pään runttaaminen takaraivo edellä lasiin, eli D'astous, ovat kuitenkin vain kevyesti rankaistavia. Toisin sanoen ne ovat tarpeeksi suurten panosten tilanteissa tehtävissä olevia tekoja.
Viimeiseksi totta kai tulee koko linjanvedon kruununjalokivi, vastustajan niskaan lyöminen poikittaisella mailalla, eli Jürgensin tilanne, on täysin sallittua.
En ole koskaan ollut penaalin terävin kynä tai huoneen fiksuin ihminen, mutta mielestäni hämmennykseni tämän linjan suhteen on täysin oikeutettua. Liigalle tarjoutui kultaisella lautasella mahdollisuus luoda uskottavuutta jo aikaisempina kausina maan rakoon nauretulle kurinpidolle, mutta se jätti jälleen tilaisuuden hyödyntämättä.
Pahinta on, että näitä tilanteita ilmaantuu ontuvan kurinpidon ansiosta vielä lisää pudotuspelien aikana. Muistutan tässä kohdin, että muutamalla KooKoon pelaajalla on jo kuplinut ensimmäisissä otteluissa ja Axel Ottosson ei jatkanut peliä Jürgensin poikittaisen jälkeen. Tilannehuone on siis jo valmiiksi virittänyt miinan sekä Jürgensille että Tapparan hyökkääjille.
Kukaan ei tiedä, mikä on sallittua ja mikä ei. Kukaan ei tiedä, kuinka pitkälle tämän playoff-jääkiekon voi viedä, joten ainut tapa selvittää on kokeilemalla. Tämä kurinpitoelin on muodostettu sen takia, ettei tarvitsisi kokeilla.
Kurinpitoelin on jälleen epäonnistunut molemmissa tehtävissään eli pelaajien suojelemisessa ja linjan asettamisessa.
