Reilu vuosi sitten, marraskuun toisena päivänä, HIFK julkaisi uuden urheilutoimenjohtajansa nimen. Tom Nybondas oli ilmoittanut jättäytyvänsä pestistä sivuun jo aiemmin ja Tobias Salmelainen sai tilaisuutensa loistaa. Fanien keskuudessa Nybondaksen poistumista juhlittiin avoimesti ja toivottiin kovien puheiden kera saapuneen Salmelaisen nostavan helsinkiläiset suurimmiksi sekä kauneimmiksi.
Nyt, reilu vuosi myöhemmin, HIFK on ennätyspitkässä seitsemän ottelun tappioputkessa, jonka aikana joukkue on vajonnut sarjataulukossa pudotuspelipaikan ulkopuolelle.
Syitä tai tekosyitä voi hakea monesta suunnasta, mutta karu totuus on, että Salmelainen pelasi uhkapeliä joukkueen tärkeimpien palasten kohdalla.
"Salmelainen pelasi uhkapeliä joukkueen tärkeimpien palasten kohdalla"
Maalivahtiosasto oli nimellisesti kunnossa. Atte Engren oli loistanut viime kaudella saavuttuaan joukkueeseen ja Markus Ruusu on yksi ikäluokkansa lupaavimmista suomalaisista maalivahdeista. Toisaalta Engren taantui ilmiömäisen starttinsa jälkeen ja jäi loppukaudesta totaalisesti veräjällä loistaneen Kevin Lankisen varjoon.
Ruusu on lupaava, mutta oliko nuori mies riittävän hyvä haku viime kauden lopulla haparoineen Engrenin pariksi? Toistaiseksi ei siltä näytä, vaikka Ruusu onkin oman apulaisen tonttinsa hoitanut lähes odotuksien mukaisesti.
Kauteen valmistautumisen alkaessa myös puolustuksessa oli korkean profiilin mentävä aukko. Tuon aukon Salmelainen pystyi täyttämään Kyle Quinceyllä jo ennen Liigan alkua. Silti vielä harjoituskauden alussa joukkueesta puuttui yksi ehdoton profiilipuolustaja.
Uhkapeli toistui myös hyökkääjistössä. Jo viime kaudella keskuskaistalta puuttui peliä johtava dynamo, joka yksilösuorituksillaan pystyy kääntämään ottelun kulkua. Tuohon ongelmaan Salmelainen keksi lääkkeen Antti Suomelan muodossa. Toisaalta Suomelan loikkaaminen suurempiin sarjoihin kävi selväksi jo viimeistään huhti–toukokuun vaihteessa.
Puoli vuotta myöhemmin se kuuluisa ykkössentteri puuttuu edelleen HIFK:n kokoonpanosta. Ei sota yhtä miestä kaipaa, mutta yhdenkin taisteluvoiton merkitys olisi juuri tällä hetkellä HIFK:lle suuri.
"Puoli vuotta myöhemmin se kuuluisa ykkössentteri puuttuu edelleen"
Salmelainen on kertonut keskushyökkääjän olevan edelleen hankintalistalla. Uhkapeli voi onnistua, mutta todennäköisyydet pienenevät ottelu ottelulta.
Samaan aikaan, kun Salmelainen heittelee verkkoja vesille etsiessään tämän kauden viimeistä palasta, pitäisi rakentaa jo täyttä päätä ensi kauden joukkuetta. Pestissään kokematon Salmelainen joutuu keskittymään moneen asiaan samaan aikaan.
Osaltaan soppaa hämmentää päävalmentajatilanne. Ari-Pekka Selin ei jatka joukkueen johdossa ensi kaudella, vaan tahtipuikkoa heiluttaa tulevaisuudessa nyt apuvalmentajana toimiva Jarno Pikkarainen. Nykytilanne on haastava myös Pikkaraiselle, joka nostetaan tikun nokkaan jo ennen ensimmäistäkään tahtipuikon heilautusta päävalmentajana.
Tällä kaudella Salmelainen voi vielä yrittää mennä Nybondasin solmimien sopimusten taakse, ensi kaudella sitä mahdollisuutta ei ole. Joukkueen on oltava iskukykyinen ja valmis heti kauden ensimmäisestä ottelusta lähtien. HIFK:n resursseilla ei voi ajautua jälleen tilanteeseen, jossa joukkueen tärkeimmät palaset puuttuvat, kun harjoituskausi alkaa.
