1990-luvun alkupuolella Juhamatin isä Matti pelasi Iin puulaakijalkapallosarjaa. Harteikas talonrakentaja oli hyökkääjänä kovatahtoinen ja vihasi häviämistä.
Toisinaan isänsä pelien aikana vilkasluonteinen Juhamatti heitteli käpyjä vastustajajoukkueen pelaajien selkään. Heittokäsi oli monilahjakkuudella tarkka. Kävyn osuttua alkoi juoksu, vaikka puulaakipelaaja ei olisi tehnyt elettäkään ottaakseen kävynheittäjää kiinni.
Eikä myöhemmin 13-vuotiaissa Pohjois-Pohjanmaan piiriennätyksen 600 metrin juoksussa tehnyttä pojankoltiaista olisi helposti kiinni saanutkaan.
Juhamatti Aaltonen on herättänyt urheiluihmisten tunteita jo pitkään. Kysyttäessä aikuisiän kärppätaustaisilta pelikavereilta vastauksia joihinkin Juhiksen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, vastaus on ollut eri sanankääntein aina samantyyppinen: No tiijjäthän nää Juhiksen, semmonenhan se on.
Suomessa on aina arvostettu anttipihlströmmäisesti työtä tekeviä puurtajia. Toki aika ajaa puurtajienkin ohi, mutta onpahan luisteltu eikä pellailtu!
Aaltosen arvostuksesta kertoo kuitenkin osaltaan esimerkiksi se, että hänet on useita kertoja otettu takaisin entisiin seuroihinsa.
Kärpistä keväällä 2009 lähtenyt Aaltonen palasi nelisen vuotta myöhemmin Kärppiin ja oli silloisen apuvalmentajan, nykyisen päävalmentajan Mikko Mannerin mukaan kopissa joukkueensa arvostetuimpia pelaajia. Paluukaudellaan hän teki seitsemännen finaaliottelun jatkoajalla mestaruuden ratkaisseen voittomaalin.
– Aaltonen oli kopissa pidetty persoona eikä hänen kanssaan ollut mitään ongelmia. Tietenkin kaikkien kanssa on henkilökohtaisia palavereita, mutta se on ihan normaalia. Epänormaalia olisi jos pelaajan kanssa ei palaveerattaisi. Sen kauden perusteella ottaisin hänet milloin tahansa omaan joukkueeseeni. Loistava persoona ja mahtava pelaaja, Manner kertoi Jatkoajalle joulukuussa 2017.
Röglessä kaudella 2012–2013 seuran sisäisen pistepörssin voittanut Aaltonen otettiin innostuneena kaudelle 2017–2018 takaisin Rögleen.
Ja kaudella 2009–2010 Lahden Pelicansissa SM-liigan maalipörssin voittanut Aaltonen otettiin nyt ilomielin takaisin Lahteen. Kauden ennätysyleisö hurrasi seisaaltaan supertähden debyyttiottelussa hänen kahdelle maalilleen.
Reilu vuosi sitten joulukuussa juttelin Pelicansin kauden 2009–2010 valmentajan Mika Toivolan kanssa. Toivola osasi sanoa Aaltosesta vain positiivisia asioita.
– Silloin, kun Juhamatti oli meillä, hän harjoitteli todella paljon. Peleissä hän toteutti taktiikkaamme todella hyvin, pelasi juuri siten, kuten oli ohjeistettu pelaamaan. Pelaajat ovat erilaisia persoonia, mutta mitään negatiivista ei Juhiksesta jäänyt mieleen.
Keskustelupalstoilla paikoin raakaakin kritiikkiä saanut Aaltonen ei siis ole ainakaan lajin ytimessä olevien ihmisten epäsuosiossa. Se kertoo seuran, valmentajien ja pelikaverien arvostuksesta Aaltosta kohtaan.
Aaltosen suhtautuminen journalistiseen mediaan on sen sijaan aina ollut nihkeämpää.
Suuret urheilijat ovat usein suuria persoonia hyvine ja huonoine puolineen. Hyvilläkin pelaajilla ovat omat huonot hetkensä. Tunteita aiheuttavat pelaajat kuitenkin vilkastuttavat elämää lipunmyyntiluukuilla, herättävät keskustelut verkossa, toreilla ja kahvipöydissä.
Kuulostaa ihan Juhamatti Aaltoselta.
